Viime juhannuksena alkoholisti-miehen kanssa, nyt...

yksin ja vesi selvänä. Outo ja haikea, mutta iloinen ja tyyni olo. Vaikka olenkin yksin, ihmeen kevyt olo.

Vuosi sitten tähän aikaan itkin raskasta elämää alkoholistin kanssa, koitin rauhoitella tappeluita ja keräilyn pulloja mökin pihalta. Koitin pitää kulisseja yllä, kuuntelin kuinka paskana naisena ajan miehen juomaan ja ajoin miestä huoltoasemalle ostamaan lisää olutta.

Tänä juhannuksena siivosin, juoksin pitkät lenkit metsässä, kävin elokuvissa ja tein itselleni muutaman hemmotteluhoidon kotona. Ihana juhannus <3