Pitääkö paikkaansa, että äitiä katsomalla näkee minkä näköinen tyttärestä tulee myöhemmin?

Kyllä. Oman exäni äiti oli lihava, hölmö ja naamassa alkoi kasvaa muutamia parta- ja viiksihaivenia. Vaikka tuo oma ex-muijani oli vielä nuorempana sexikäs ja laiha, niin nykyisin lähestyy hälyyttävää vauhtia kyllä ulkomuodoiltaan äitiään.

Tulee. Totta. Kaikki äidit ja tyttäret jotka tunnen ovat aluksi ja lopuksi ihan samanlaisia.

Kuin kopiokoneesta tulleita ilmeineen päivineen.

Kyllä, peiliin kun katson, niin näen äitini.

Ei päde kaikkiin. Minä en ainakaan ole yhtään äitini näköinen, en ole koskaan ollut. Ja nyt keski-ikäisenä sen jo kyllä huomaisi. Muistutan paljon enemmän isäni äitiä. Sisareni sen sijaan on aivan äitimme näköinen.

Mieluummin äidin kuin isännäköinen.

Muistutan hyvin paljon äitiäni, samoin jo aikuinen tyttäreni muistuttaa minua. Kopioista ei voi puhua, olemmehan perineet osan geeneistämme meidät siittäneiltä miehiltä. Mutta yleisvaikutelma on hyvin samanlainen.

Ei. Minä esimerkiksi olen perinyt vartalon isäni äidiltä ja kasvoni äitini äidiltä. Äitini ei näytä yhtään omalta äidiltään ja olemme ulkonäöllisesti aivan eri näköisiä, olen huomattavasti lyhyempi, eri kehon muoto muutenkin ja kasvoista minua tuskin yhdistettäisiin häneen edes sukulaisena. Toki joillakin saattaa pitää paikkansa, puolet geeneistähän tunnetusti tulee äidiltä.

Puolet geeneistä tulee isältä, ja elintavat vaikuttavat myös. Joten ei.

Ryppyinen tulee aivan varmasti jokaisesta. Geeneistä toki paljon on kiinni milloin. 

Lihavaa ei tarvitse tulla äidin perusteella. Kaljuuntumisesta en osaa sanoa. Yleensä vasta hyvin vanhat naiset menettävät hiuksia olennaisesti. 

Ulkonäköni tulee isäni puolelta, kroppa äidiltä. Olisin halunnut toisinpäin... äidin sisaren tytär on suora kopio äidistäni, hassua.

Olisikin näin. Oma äitini on äärettömän kaunis nainen ja itse olen ihan isäni näköinen pullanaama.

No ei todellakaan. Minussa ja äidissäni ei ole muuta samaa kuin myöhään rypistyvä iho, kaikki muu ulkonäössäni tulee isän puolelta. Isänikin näytti pitkään ikäistään nuoremmalta, joten epäilen senkin ominaisuuden tulevan häneltä.

Usein näkee nättejä nuoria naisia kauniiden vanhojen äitiensä kanssa. Joskus näkee pakkeloituja ja värjättyjä nuoria naisia rumien vanhojen äitiensä kanssa. Siitä näkee, millainen lapsesta tulee.

Ainakaan omalla ja siskoni kohdalla ei pidä yhtään paikkaansa. Itseasiassa muistutamme vanhempiamme niin vähän, että en yllättyisi jos olisimmekin adoptoituja. Emme muistuta edes ketään isovanhemmistamme ollenkaan. Aivan erilaiset kasvot ja vartalomallit. Ainoa yhdistävä tekijä heihin on suomalainen kalpeus, mutta hiuksemmekin ovat tummat, kun taas muiden sukulaisten vaaleat. Sen sijaan keskenämme olemme todella samannäköisiä. Olisipa mielenkiintoista tehdä DNA-testit.

Ei.

Mulle on kyllä koko ikäni ihmetelty etten näytä yhtään äidiltäni. Enkä näytä kyllä yhtään siskoltanikaan, siis ainakaan toisten mielestä.

Eli joko teoriasi on väärä tai sitten en ole äitini lapsi.

Kyllä näytän jo keski ikäisenä ihan äidiltäni.

Toivottavasti ei.. Äitini on suohirviö mutta onkin ryypännyt ulkonäkönsä.

Minun tapauksessani kannattaa mieluummin katsoa isäni siskoja. Enemmän näköä siltä puolen sukua.

Vierailija kirjoitti:

Usein näkee nättejä nuoria naisia kauniiden vanhojen äitiensä kanssa. Joskus näkee pakkeloituja ja värjättyjä nuoria naisia rumien vanhojen äitiensä kanssa. Siitä näkee, millainen lapsesta tulee.

Ajatusten Tonava.

Mä olen niin erinäköinen äitini kanssa että joskus kun olimme yhdessä matkalla, jotkut pöllöt suomalaiset luulivat että olen varakkaan näköisen äitini "nuori tyttöystävä" :D