Suutunko tyhjästä? Sovituista asioista kiinni pitäminen parisuhteessa

Pystyisitkö elämään sellaista elämää, että vietätte esim. juhlapyhät ja lomat ilman yhteisiä suunnitelmia ja teette mielummin molemmat jotain omien kaverienne kanssa? Että ette vaan tee enää yhteisiä suunnitelmia?

Joillakin toimii tällainen arkiparisuhdekin ihan hyvin, se on yksi vaihtoehto. Ymmärrän kyllä, jos ei houkuta.

Mun korvaan kuulostaa siltä, että miehes hakee tekosyitä että saa olla "yksin". Tietää jo valmiiks että menisit kestitseen vieraita mökille ja heiluttaa peittoo sillä välin. Ja aina noilla muilla menneillä kerroilla. Sinuna tekisin niin, että sanoisin meneväni mökille juhannukseksi, mutta jäisin kyllä oikeesti katsomaan mitä se mies touhuaa.

Kukaan ei voi olla noin mulkku, ellei ole vierasta pesää tarjolla.

Varsinkin kun itse sanot että rahasta ei kiinni, niin miksi sillon menee ylitöihin. Siksi että saa vapaa-aikaa susta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos omalle kohdalle sattuisi, niin pahimmalta tuntuisi se, ettei minun kanssani olo selvästi ole miehelle kovin tärkeää, koska kaikki muu tuntuu menevän sen edelle. Siinä olisi minusta jo keskustelun paikka, että miksi noin? Että etsiikö se oikein tekosyitä tehdä jotain muuta ja jos niin, miksi se ylipäänsä tekee mitään suunnitelmia, jos ei edes halua osallistua.

Paska homma, mutta ei kyllä hyvältä kuulosta.

Tästä asiasta nimenomaan väännettiin silloin parisuhteen alkuaikoina. Eli yritin selittää miehelle, että minusta tuntuu kaiken muun menevän minun edelle ja kuinka minun kanssa ei tarvitse pitää sovituista asioista kiinni. Mies tuolloin sanoi ymmärtävänsä asian ja eikä se hänen mukaansa ollut niin, etten olisi hänelle tärkeä. Ei sitten vaan koskaan oikein osannut selittää miksi toimi kuten toimi. Usein selitys oli se, ettei tiennyt jonkun menon/reissun olevan minulle niin tärkeä. Öö..

Jos olet kerran hänelle selittänyt, niin ei taida mikään auttaa. Mies ottaa sinut itsestäänselvyytenä, joka odottaa häntä kiltisti kotona kun hän tekee omia juttujaan.

Tuo on muuten yksi kontrollinhaluisen ihmisen keino alistaa puolisoa, että sitoo hänet kotiin tuolla tavalla kun ei ole itse vahtimassa. Onko sellainen luonne, vai onko vaan niin hölmö, ettei tajua mitä tekee?

Ei mielestäni ole kontrolloiva, enemmänkin vaan sellainen hölmö joka ei ymmärrä tai ainakin esittää, ettei ymmärrä. Mies on luonteeltaan vähän sellainen "ei huolta huomisesta" -tyyppi. 

Ap

Miten on mahdollista ettet näe että mies tekee teillä nämä päätökset? onhan tuo tilanteen kontrolloimista. Mies tekee sulle ohareita niin ei se tee niitä koska se on vähän hassu, vaan se tekee niitä koska se voi. 

Sä itse sanoit että ylityön voisi joku muukin tehdä ja silti sun mies PÄÄTTÄÄ että reissu, johon on muitakin ihmisiä tulossa perutaan koska hän menee töihin -NIIN MIKSI MENEE? Toi on äärettömän tyhmää toimintaa keneltä tahansa ihmiseltä, joka kutsuu vieraita paikkaan X juhannuksena!!! Mä en tulisi vieraaksi teille tollasen jälkeen enää. Ei voi ihmisiä kutsua ja jättää sitten juuri ennen ihan huvikseen? 

Sun mies pompottaa ihan tietoisesti ihmisiä. Käyttää jotenkin hyväkseen, ehkä sille tulee jotenkin tärkeä olo tosta käytöksestä. Säälin sinua kun et tätä edes näe! Narsisti tekee noin, ei joku höpsö ja huoleton. Se huoleton tahtoo välittää muista ihmistä.

Miehet nauraa partaansa kun naiset pitää niitä tyhminä. Ei ne ole kuulkaa tyhmiä, mutta itsekkäitä ja lusmuja ne on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos omalle kohdalle sattuisi, niin pahimmalta tuntuisi se, ettei minun kanssani olo selvästi ole miehelle kovin tärkeää, koska kaikki muu tuntuu menevän sen edelle. Siinä olisi minusta jo keskustelun paikka, että miksi noin? Että etsiikö se oikein tekosyitä tehdä jotain muuta ja jos niin, miksi se ylipäänsä tekee mitään suunnitelmia, jos ei edes halua osallistua.

Paska homma, mutta ei kyllä hyvältä kuulosta.

Tästä asiasta nimenomaan väännettiin silloin parisuhteen alkuaikoina. Eli yritin selittää miehelle, että minusta tuntuu kaiken muun menevän minun edelle ja kuinka minun kanssa ei tarvitse pitää sovituista asioista kiinni. Mies tuolloin sanoi ymmärtävänsä asian ja eikä se hänen mukaansa ollut niin, etten olisi hänelle tärkeä. Ei sitten vaan koskaan oikein osannut selittää miksi toimi kuten toimi. Usein selitys oli se, ettei tiennyt jonkun menon/reissun olevan minulle niin tärkeä. Öö..

Eikö tuo tosiaan ymmärrä että ongelma on se, että nämä yhteiset menot/reissut ja yhdessä vietetty aika ei ole hänelle tärkeää.

Itselläkin on kokemusta vastaavasta parisuhteesta tai itse asiassa kahdestakin ja mun ratkaisu on ollut ero. En pysty olemaan tuollaisessa suhteessa jossa jatkuvasti saa olla "varpaillaan" ja pahimmassa tapauksessa mies kehittää tikusta riidan jotta pääsee luistamaan yhteisestä menosta. Kiva sitten lähteä yksin juhlimaan hääparia ja ennen sitä sumplia itselle kyyti toiselle paikkakunnalle varttitunnin varoitusajalla..

N40

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos omalle kohdalle sattuisi, niin pahimmalta tuntuisi se, ettei minun kanssani olo selvästi ole miehelle kovin tärkeää, koska kaikki muu tuntuu menevän sen edelle. Siinä olisi minusta jo keskustelun paikka, että miksi noin? Että etsiikö se oikein tekosyitä tehdä jotain muuta ja jos niin, miksi se ylipäänsä tekee mitään suunnitelmia, jos ei edes halua osallistua.

Paska homma, mutta ei kyllä hyvältä kuulosta.

Tästä asiasta nimenomaan väännettiin silloin parisuhteen alkuaikoina. Eli yritin selittää miehelle, että minusta tuntuu kaiken muun menevän minun edelle ja kuinka minun kanssa ei tarvitse pitää sovituista asioista kiinni. Mies tuolloin sanoi ymmärtävänsä asian ja eikä se hänen mukaansa ollut niin, etten olisi hänelle tärkeä. Ei sitten vaan koskaan oikein osannut selittää miksi toimi kuten toimi. Usein selitys oli se, ettei tiennyt jonkun menon/reissun olevan minulle niin tärkeä. Öö..

Jos olet kerran hänelle selittänyt, niin ei taida mikään auttaa. Mies ottaa sinut itsestäänselvyytenä, joka odottaa häntä kiltisti kotona kun hän tekee omia juttujaan.

Tuo on muuten yksi kontrollinhaluisen ihmisen keino alistaa puolisoa, että sitoo hänet kotiin tuolla tavalla kun ei ole itse vahtimassa. Onko sellainen luonne, vai onko vaan niin hölmö, ettei tajua mitä tekee?

Ei mielestäni ole kontrolloiva, enemmänkin vaan sellainen hölmö joka ei ymmärrä tai ainakin esittää, ettei ymmärrä. Mies on luonteeltaan vähän sellainen "ei huolta huomisesta" -tyyppi. 

Ap

No onneksi edes noin. Vaikea nähdä tilanteeseen tulevan muutosta, jos mies ei kerran kadu eikä ymmärrä, miksi tekee väärin. Tai jos on kerran tajunnut ja tekee silti, häntä ei luultavasti kauheasti kiinnosta sinun tunteesi.

Yritä vielä kerran selittää kuin selittäisit lapselle. Sano sille, että nyt jutellaan sinulle todella tärkeästä asiasta ja toivot, että hän keskittyy nyt kunnolla kuuntelemaan. Kuvaile tilanne: teet näin. Sitten kuvaile, miltä se sinusta tuntuu. Sitten kerrot, miten toivot tilanteen muuttuvan. Kerro, mitä ajattelet siitä, jos tilanteeseen ei tule muutosta. (Ero, muu?) Sitten anna hänelle puheenvuoro ja kuuntele.

Tämä siis siksi, että jos ei tällä kaavalla onnistu niin sitten on ns. kaikkensa yrittänyt sen selittämisen suhteen ja tietää sen. Kyse ei enää sitten ole ymmärtämättömyydestä vaan jostain ihan muusta.

Itselläni OLI ystävä, joka teki ohareita. Usein. Olimme lähdössä baariin ja hän ilmoitti, ettei jaksa lähteä jne. Olin luonnollisesti raivoissani ja ystävä taas ei edes tajunnut miksi. Kun hän sitten sai lapsia, ymmärsin, että kyse ei ollutkaan minusta 😀. Hän oli samanlainen myös lapsilleen. Lupasi kaikkea ja sitten perui. Tajusin, että kyse oli opitusta tavasta. Myös hänen lapsuudessaan oli luvattu ja peruttu. Pettymyksiä oli tullut niin paljon, että hän oli tottunut niihin. Ne olivat hänelle arkea.

Itse en koskaan lupaa lapsilleni mitään mitä en voi pitää. Ja koska toimin näin myös he käyttäytynät niin ystäviään kohtaan. Ja ovat siksi pidettyjä.

Vanhemmat, älkää koskaan luvatko lapsillenne asioita, joita ette voi pitää. Ei mulla muuta 😂.

En usko, että tällainen ihminen tajuaa, miten loukkaavaa toimintansa on. Ehkä tallaiselle vaan pitää kerta toisensa jälkeen toistaa ja muistuttaa?

Miksi ap on suostunut ensimmäistäkään kertaa itse perumaan ja maksamaan miehen mielenmuutokset? En ymmärrä, kuinka tossu voi ihminen olla.

Kannattaa lisäksi miettiä, mikä yhdistää tilanteita joissa mies peruu suunnitelmat; ovatko "sattumalta" juuri silloin, kun perumisesta on aplle eniten haittaa ja vaivaa?

Lisäksi, en ymmärrä mitä väliä edes on sillä, tekeekö tahallaan vai tyhmyyttään - kuka haluaa olla suhteessa ilkeän TAI täysidiootin kanssa? Jokatapauksessa itse olen täysin varma että tekee tuon tahallaan. Eihän hän muuten alkaisi puolustella, vaan olisi pahoillaan ja peruisi perumisensa. Vain ilkeä ihminen tekee noin senkin jälkeen, kun toinen huomauttaa asiasta. Nytkin mies olisi voinut sanoa että sori en hoksannut, enpä siis menekään ylitöihin.

Oon pankkiirin kanssa naimisissa. Elämä on ollut tuollaista kaikki 20v. Ja turha kuvitella että yhtäkkiä yllättäen tulleista töistä mitään ylityökorvauksia olisi ikinä maksettu. Kerran istuttiin ravintolassa syömässä kun yksi firma antoi tulosvaroituksen, mies lähti kesken ruuan ja seuraavan kerran näin miehen kahden vuorokauden päästä. Että elämä on, ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän sua hyvin. On tosi ärsyttävää, ettei toisen kanssa tehtyisin suunnitelmiin voi luottaa.

Jos menette johonkin maksullisiin reissuihin, niin kuka ne varaa ja maksaa? Jos hän peruu, niin joudutko sinä hoitamaan matkojen perumiset ja rahojen takaisin hankkimiset?

Minähän ne yleensä olen varannut ja maksanut. Ehkä pitää laittaa mies jatkossa ne maksamaan, jos se vaikuttaisi asiaan mitenkään.. 

Ja ennenkuin joku sanoo, niin ei ole siis kyse siitä, että yksin suunnittelisin näitä yhteisiä reissuja/menoja ja "pakoittaisin" miehen mukaan vaan monesti mies saattaa itse ehdottaa jotain, josta sitten innostun ja yhdessä on sovittu ajankohta jne.

Miehen mielestä ylireagoin asiaan ja ihmetteli, että "eikö töissäkään saisi käydä". En siis ikinä aikaisemmin ole valittanut hänen työvuoroistaan ja aina on saanut mennä ylitöihin kun huvittaa. Mies ei ymmärrä, ettei kyse ole nyt noista ylitöistä vaan nimenomaan siitä, että hän ei taaskaan pidä kiinni sovituista asioista.

Kiva nyt ruveta sumplimaan tuota juhannusta.. Huoh.

Ap

"Aina on saanut mennä". Oi kuinka jalomielistä. En yhtään ihmettele, jos puolisolla keittää, jos ap:n asenne on, että häneltä tarvitaan lupa työssäkäymiseenkin.

Vierailija kirjoitti:

Mun korvaan kuulostaa siltä, että miehes hakee tekosyitä että saa olla "yksin". Tietää jo valmiiks että menisit kestitseen vieraita mökille ja heiluttaa peittoo sillä välin. Ja aina noilla muilla menneillä kerroilla. Sinuna tekisin niin, että sanoisin meneväni mökille juhannukseksi, mutta jäisin kyllä oikeesti katsomaan mitä se mies touhuaa.

Kukaan ei voi olla noin mulkku, ellei ole vierasta pesää tarjolla.

Varsinkin kun itse sanot että rahasta ei kiinni, niin miksi sillon menee ylitöihin. Siksi että saa vapaa-aikaa susta.

Kyllä monet on niin introvertteja että haluavat nimenomaan olla rauhassa yksin kotona ilman sitä aina siellä luuhaavaa puolisoa. Harkitkaa erillään asumista, voi kummasti parantaa yhdessäolon laatua.

Ap tuollainen mies ei vain sovi parisuhteeseen.

Mun mies on tehnyt ton muutaman kerran, ei sinänsä ole paljon kun ollaan oltu 20v yhdessä. Mutta kauheetahan se on kun vuokrataan mökki, kutsutaan vieraat ja mies painelee töihin. Vieraatkin suuttui ja jätti tulematta joten yksin siellä mökissä nyyhkin.

Tajusin, että mies tekee oharit silloin kun ei oikeasti halua olla mukana, minun sukulaisretkeni, minun ystäväni kutsuttu mökille eikä hän heistä pidä. Tajusin että jos mies ei aidosti halua mennä, menen yksin tai jonkun lapsen kanssa. Sanon alunperinkin että varmoja tulijoita on vain minä.Samoin myös minulla on oltava sama vapaus suhteessa hänen sukuunsa ja ystäviinsä. Itseasiassa tykkään tästä asetelmasta!

Ennen kun lyötte matkan kiinni, varmista että haluaa tulla ja laita hänet vaikka suunnittelu ja maksuhommiin. Ihan pimeää haaskata maksettu reissu tekemällä oharit, sellaista en ymmärrä.

Haluaisiko mies jotenkin testata että hänellä on yhä vapaus tallella? Sopikaa asiat, että kumpikin saa mennä myös omiaan kunhan yhyeisistä jutuista pidetään kiinni.

Millähän perusteilla tämäkin äijä on suhteeseen huolittu... ihanat lihakset?

Mulla kyllä tulisi mieleen, että tapailee jotakin toista. Selvästi kunnioitusta ei ole sinua kohtaan.

Et suutu tyhjästä. Mieti eroa.

Ainakin laitat miehen maksamaan sovittu ja tilattu juhannus. Ilmeisesti teillä ei ole lapsia? Menet viettämään

juhannusta kuten olette ajatelleetkin,ilmoita vieraille että on nyyttäriperiaatteella tarjoilut ettei sinun

yksin tarvitse emännöidä. Anna miehen olla töissä, nauti sinä ystävien seurasta rennolla meiningillä.

Jatkossa et huomioi hänen ehdotuksiaan vaan teet omat suunnitelmasi jotka toteutat yksinäsi.Mieheltä voit

vain kysäistä haluaako mukaan- jos ei niin meet ystävien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Mun mies on tehnyt ton muutaman kerran, ei sinänsä ole paljon kun ollaan oltu 20v yhdessä. Mutta kauheetahan se on kun vuokrataan mökki, kutsutaan vieraat ja mies painelee töihin. Vieraatkin suuttui ja jätti tulematta joten yksin siellä mökissä nyyhkin.

Tajusin, että mies tekee oharit silloin kun ei oikeasti halua olla mukana, minun sukulaisretkeni, minun ystäväni kutsuttu mökille eikä hän heistä pidä. Tajusin että jos mies ei aidosti halua mennä, menen yksin tai jonkun lapsen kanssa. Sanon alunperinkin että varmoja tulijoita on vain minä.Samoin myös minulla on oltava sama vapaus suhteessa hänen sukuunsa ja ystäviinsä. Itseasiassa tykkään tästä asetelmasta!

Ennen kun lyötte matkan kiinni, varmista että haluaa tulla ja laita hänet vaikka suunnittelu ja maksuhommiin. Ihan pimeää haaskata maksettu reissu tekemällä oharit, sellaista en ymmärrä.

Haluaisiko mies jotenkin testata että hänellä on yhä vapaus tallella? Sopikaa asiat, että kumpikin saa mennä myös omiaan kunhan yhyeisistä jutuista pidetään kiinni.

Mutta kuinka idiootti pitää olla, että ensin antaa ymmärtää, että haluaa olla mukana, asia sovitaan yhdessä ja suunnitellaan yhdessä, ja sitten mies viimehetkellä peruu, koska ei alunperinkään halunnut olla mukana. Tuohan on todella törkeää vedättämistä ja lapsellista myös. Jos ei halua jossain olla mukana, niin se pitää sanoa jo alussa eikä ensin väittää että haluaa olla mukana. Sen verran suoraselkäisyyttä pitää ihmisellä olla, että seisoo sanojensa takana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos omalle kohdalle sattuisi, niin pahimmalta tuntuisi se, ettei minun kanssani olo selvästi ole miehelle kovin tärkeää, koska kaikki muu tuntuu menevän sen edelle. Siinä olisi minusta jo keskustelun paikka, että miksi noin? Että etsiikö se oikein tekosyitä tehdä jotain muuta ja jos niin, miksi se ylipäänsä tekee mitään suunnitelmia, jos ei edes halua osallistua.

Paska homma, mutta ei kyllä hyvältä kuulosta.

Tästä asiasta nimenomaan väännettiin silloin parisuhteen alkuaikoina. Eli yritin selittää miehelle, että minusta tuntuu kaiken muun menevän minun edelle ja kuinka minun kanssa ei tarvitse pitää sovituista asioista kiinni. Mies tuolloin sanoi ymmärtävänsä asian ja eikä se hänen mukaansa ollut niin, etten olisi hänelle tärkeä. Ei sitten vaan koskaan oikein osannut selittää miksi toimi kuten toimi. Usein selitys oli se, ettei tiennyt jonkun menon/reissun olevan minulle niin tärkeä. Öö..

Juuri sen takia ajattelin että selvästi miehen pitää tuntea miten se oma odotettu asian menetys tuntuu. Eli koska hän toistuvasti pahoittaa mielesi, eikä käsitä sitä puheestasi niin minä en usko että sun mies on tyhmä vaan hän on itsekäs. Hän tahtoo mieluummin muuta. Niin se vaan on. Jos teillä on tulossa mökkijuhlat ja mies peruu sen lähtemällä töihin niin hän ei sinne mökille halua. Työ ei lopulta ole se syy vaan tekosyy. Muutenhan se olisi jo suunnittelemassa illanistumista niiden ihmisten kanssa, ei sitä se kiinnosta vaan menee töihin.. Eli kun se valitsee noin, niin sen arvomaailma on tuo. 

Jos sä teet selväksi että sen kalareissu tai poikien matka epäonnistuu, sinne se tahtoo. Sinne se menee vaikka tarjolla olisi se sama ylityö. Sen arvomaailma on tuo. Ei se jätä menemättä kavereitten kanssa ja pakene töihin. Se valitsee tämän. Ja silloin sun pitää tehdä joku selvä yhtä raju veto. Mies estetään lähtemästä sinne. Et siis tarjoa sille nyt vaihtoehtoja vaan jotain tulee joka menee sun miehen reissun eteen. Ei se tule ymmärtämään tätä. 

Toinen on tietty terapia. Varaa aika ja menette sinne. Koska toi on täysin väärin sinua kohtaan. Mutta mä veikkaan ettei se mies vaan "ymmärrä" tässä mitään ongelmaa. Mä sanoisin että liitto loppuu jos se ei tule terapiaan. Siinä ei saa enää valintoja. Toi pitää loppua. 

4

Joo tulee vaikutelma, että mies on passiivis-aggressiivinen. Googlaa se ap, veikkaan tätä. Ei sano mitään suoraan, mutta vihoittelee mielessään, kun vaimo aina määrää sitä ja tätä ja tekee kostoksi ohareita. Kukaan ei ole niin tyhmä, etteikö ymmärtäisi, miltä se tuntuu toisesta. Hän joko ei välitä koska on itsekäs tai sitten tekee sen tahallaan

Mies järkkäsi vaimon kunnolla nalkkiin mökille vieraita kestitsemään ja viettää juhannuksen kakkosnaisen kanssa.

Minulla oli joskus miesystävä, joka teki kaksi kertaa tuollaiset oharit (onneksi tosin vain kahdenkeskisessä jutussa eikä niin että olisi myös kavereita kutsuttu, koska se olisi ollut jo liian noloa). Suutuin jo ensimmäisistä ohareista todella pahasti. Hän äimistyi miksi suutun, kuulemma hän on aina ollut (myös aiemmissa parisuhteissaan) tuollainen, ja se on hänen luonne eikä siitä saa suuttua, koska häntä ei saa yrittää muuttaa (kuulemma naiset aina yrittää muuttaa miehiä, ja pitäisi tietää että niin ei saa tehdä). Olin ihan suu auki koko kuviosta, koska en ollut ollenkaan elämässäni moiseen lapsellisuuteen tottunut. Se suhde ei kauaa jatkunut, mutta vieläkin  verenpaine nousee kun asiaa muistelen. Hän tavallaan kyllä tiesi tekevänsä väärin ja tiesi loukkaavansa, mutta hän oli niin solmussa itsensä kanssa, että ei kyennyt käsittelemään asiaa mitenkään vaan alkoi mykkäkoulun tapaisen reaktiona suuttumiseeni. Hän ei osannut muutenkaan keskustella mieltä painavista asioista ollenkaan, eli jos oli kyse siitä, että hän oikeasti halusi mieluummin esim mennä kavereiden kanssa mökille kuin minun kanssa hotellilomalle, niin hän ei kyennyt sitä sanomaan vaan esitti, että haluaa minun kanssa ja viime hetkellä sanoi että meneekin kavereiden kanssa ilman mitään perustelua edes. 

Aloin jo niistä ekoista ohareista jossain määrin halveksimaan häntä, koska en arvosta ollenkaan ohareita. Ja tokiin ohareihinhan se sitten loppu. Ja mies ihmetteli miksi, koska hän oli mielestään panostanut suhteeseemme ja yrittänyt vain hakea noilla ohareilla jotain keskitietä siihen miten voi olla sekä parisuhteessa että viettää aikaa kavereiden kanssa. Henkisesti keskenkasvuinen ja kyvytön ottamaan muita huomioon oli hän.