Tilanneviesti

Keskustelu Perhe ja arki-alueella on suljettu aikavälillä 23:00 - 07:00.

Yhteenmuuton mahdottomuus

Seuraa 
Liittynyt19.6.2017

Moi!
Oon kolmeakymmentä lähestyvä nainen ja mieheni on muutaman vuoden minua vanhempi. Olemme seurustelleet jo useita vuosia ja tunteneet toisemme sitäkin kauemmin. Minulla on edellisestä suhteesta kaksi lasta, miehellä ei ole lapsia. Lapseni ovat miehelle melkein kuin omiaan, kulkevat hänen mukana välillä myös ilman minua ja suhteemme tilanne on suurimmalta osin erittäin hyvä.

Ongelma meidän suhteessamme on kuitenkin se, että asun itse kaupungissa ja mieheni asuu maalla yli 50km kaupungista jossa asun. Hän asuu vanhempiensa luona ja siellä on hänen työnsä, harrasteensa ja huvinsa enkä ole varma pärjäisivätkö vanhemmat edes itsenäisesti ilman häntä. Mies on asunut aiemmin ainakin pariin otteeseen töiden sekä seurustelun takia muualla. Mies viettää viikon aikana 2-3 yötä luonani. Itse käyn hänen luonaan silloin tällöin, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Olemme päivittäin tietysti yhteydessä, suhteemme on vakiintunut aikoja sitten. Lomailemme yhdessä jne.

Olemme jo kauan(yli 3v) puhuneet yhteen muutosta ja miettineet vaihtoehtoja. Olen valmis lähtemään myöskin kaupungista pois ja mies on valmis muuttamaan lähemmäs kaupunkia, muttei kuitenkaan ruuhkaisimpaan kaupunkiin. Mies haluaa yhteisiä lapsia ja puhuu meistä perheenä. Itse kuitenkaan en koe tilannetta noin yksinkertaiseksi. Miehen kriteerit asunnosta ja miljööstä ovat sellaiset, etten usko sellaista koskaan löytyvän. Hän vain odottaa ja uskoo kärsivällisesti. Olemme kauan etsineet sekä vuokrattavista että myytävistä asunnoista ja pääasiassa omakotitaloista sopivaa. Mikään ei miehelle kelpaa. Hän haluaisi sellaisen missä nyt asuu. Olen ehdottanut sitäkin että rakentaisimme oman talon siihen läheisyyteen. Siihenkään mies ei oikein ota kantaa, liian iso prosessi kuulemma. Olemme etsineet, odottaneet, keskustelleet ja yrittäneet miettiä, mutta tilanne ei etene. Olen ollut erittäin kärsivällinen tilanteen kanssa ja antanut mennä suhteen hyvällä painolla eteenpäin yrittämällä jättää tuon asian taka-alalle ajatuksissani. En tiedä kauanko jaksan odottaa, vaikka tämä on se unelmieni mies; aktiivinen, työteliäs, tekee kaikkensa "perheen" eteen(paitsi asuminen), meillä on yhteiset harrastukset ja aatteet jne.

Omat kaverini tuntuvat perheellistyvän ja muuttavan yhteen tuon tuosta. En jaksa enää katsoa vierestä. Kenelläkään ei tunnu olevan samanlaista ongelmaa. Löytyisikö täältä ketään jolla samantyylinen tilanne tai samanlaisia kokemuksia? Muutoinkin saa toki osallistua keskusteluun, mutta loukkaavat kommentit voi suoraan jättää pois.

Kommentit (0)

Uusimmat

Suosituimmat