Hyötyäkö erosta vai ei?

Jos miehesi tappaisi sinut niin istuisi 7 vuotta ja saisi koko potin. Toisaalta voisit toimia ensin ja myrkyttää ukkosi.

Tottakai otat rahat. Ainoa ero vaimon ja h-u-o-r-a-n välillä on se, että jälkimmäinen perii maksun etukäteen.

Laki säätää omaisuuden jaon eron yhteydessä. Ei sulla ole mitään miettimistä vaan toimitte niin kuin laissa sanotaan.

Vierailija kirjoitti:

Tilanne;

-olemme naimisissa, minulla 2 lasta, miehellä 2. Ei yhteisiä lapsia

- meillä velaton asunto 50/50, arvo ~360 000€, velkaa ~100 000€.

- miehellä lisäksi arvohuoneisto Helsingin keskustan tuntumassa, arvioitu kevää n 700 000€

- ei muuta omaisuutta

- ei avioehtoa

- haluan jääda nykyiseen asuntoomme ja se sopii miehelle.

- kuten ymmärrätte, avio-oikeuteni nojalla miehen tulee suorittaa minulle tasinkona 350 000€

- rahasta ei ole puhuttu, paitsi sillä tasolla että ositus täytyy hoitaa

Nyt mietin, että voinko tosiaan saada tuon osuuden? Sehän tarkoittaisi miehen kohdalla asunnon myyntiä. Toisaalta ajattelen tunteella, että minun ei kuuluisi saada mitään. Toisaalta ajattelen järjellä; minkä kiitoksen ja keneltä saan jos en hyödynnä tällaista tilaisuutta? Meillä on syksyllä alkamassa yt-kierros töissä ja paljon mahdollista, että olen vielä taloudellisessa ahdingossa ja on nuo lapsetkin..

Jos toi "arvohuoneisto" on ollut miehelläsi jo ennen liittoa ei se mene jakoon. Kannattaisko ottaa asioista edes vähän selvää jos haluaa provota....?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilanne;

-olemme naimisissa, minulla 2 lasta, miehellä 2. Ei yhteisiä lapsia

- meillä velaton asunto 50/50, arvo ~360 000€, velkaa ~100 000€.

- miehellä lisäksi arvohuoneisto Helsingin keskustan tuntumassa, arvioitu kevää n 700 000€

- ei muuta omaisuutta

- ei avioehtoa

- haluan jääda nykyiseen asuntoomme ja se sopii miehelle.

- kuten ymmärrätte, avio-oikeuteni nojalla miehen tulee suorittaa minulle tasinkona 350 000€

- rahasta ei ole puhuttu, paitsi sillä tasolla että ositus täytyy hoitaa

Nyt mietin, että voinko tosiaan saada tuon osuuden? Sehän tarkoittaisi miehen kohdalla asunnon myyntiä. Toisaalta ajattelen tunteella, että minun ei kuuluisi saada mitään. Toisaalta ajattelen järjellä; minkä kiitoksen ja keneltä saan jos en hyödynnä tällaista tilaisuutta? Meillä on syksyllä alkamassa yt-kierros töissä ja paljon mahdollista, että olen vielä taloudellisessa ahdingossa ja on nuo lapsetkin..

Jos toi "arvohuoneisto" on ollut miehelläsi jo ennen liittoa ei se mene jakoon. Kannattaisko ottaa asioista edes vähän selvää jos haluaa provota....?

Niin, kannattaisko? Sä olet väärässä.

Tasinkoa ei ole pakko vaatia.

Jos miehen omistama kämppää kuuluu avio-oikeuden piiriin (ei esim perintöä, jossa perinnön jättäjä on rajannut sen avio-oikeuden ulkopuolelle) niin tottakai otat sen mikä sinulle lain mukaan kuuluu.

Eräs tuttu oli avioerossaan niin kiltti, ettei vaatinut mitään, ei edes kunnon elatusapua lapsista, ja kärsii nyt pienituloisena ja köyhänä valittaen siis huonoa rahatilannettaan jatkuvasti. No, ihan itse makaa niin kuin petaa. Ei ex-mies jälkikäteen arvosta kilttejä ex-vaimoja, kiitosta turha odottaa siltä suunnalta, eikä se köyhää lämmitä.

Vierailija kirjoitti:

Tilanne;

-olemme naimisissa, minulla 2 lasta, miehellä 2. Ei yhteisiä lapsia

- meillä velaton asunto 50/50, arvo ~360 000€, velkaa ~100 000€.

- miehellä lisäksi arvohuoneisto Helsingin keskustan tuntumassa, arvioitu kevää n 700 000€

- ei muuta omaisuutta

- ei avioehtoa

- haluan jääda nykyiseen asuntoomme ja se sopii miehelle.

- kuten ymmärrätte, avio-oikeuteni nojalla miehen tulee suorittaa minulle tasinkona 350 000€

- rahasta ei ole puhuttu, paitsi sillä tasolla että ositus täytyy hoitaa

Nyt mietin, että voinko tosiaan saada tuon osuuden? Sehän tarkoittaisi miehen kohdalla asunnon myyntiä. Toisaalta ajattelen tunteella, että minun ei kuuluisi saada mitään. Toisaalta ajattelen järjellä; minkä kiitoksen ja keneltä saan jos en hyödynnä tällaista tilaisuutta? Meillä on syksyllä alkamassa yt-kierros töissä ja paljon mahdollista, että olen vielä taloudellisessa ahdingossa ja on nuo lapsetkin..

Eli käyt itsesi kanssa ajatusleikkiä siitä, että ryöstätkö miehesi vai et?

En pystyisi itse rehellisenä ihmisenä edes ajattelemaan tuollaista jos olisi omalla kohdallani, mutta meillä toisilla on selkäranka ja kunnia, toisille niiden sisällön ymmärtäminenkin on mahdotonta.

Avioliitto on sopimus missä olette molemmat sitoutuneet jakamaan eron sattuessa kaiken omaisuutenne tasan puoliksi. Tällaiseen sopimukseen suostuminen on todella typerää sen osapuolen kannalta jolla on enemmän omaisuutta ennen liittoa. Sinulla on nyt mahdollisuus ottaa haltuusi omaisuutta johon sinulla ei ole mitään moraalista oikeutta.

Minusta se olisi aika paskamainen teko miestä kohtaan. Avioliiton satamaan on taidettu seilata vaaleanpunaiset lasit silmillä. "Eihän me tulla ikinä eroamaan"

Tarpeeksi häikäilemätön tyyppi ottaisi rahat ja pistäisi kaikki välit poikki. Nauraen auringonlaskuun. Itsellä ei taitaisi moraalinen selkäranka taipua siihen. Pitäisi olla poliitikko kastemadon selkärangalla.

Noniin. Otin asian puheeksi. Ehdotin miehelle, että hän maksaa jäljellä olevan velan pois ja luopuu osuudestaan nykyiseen asuntoomme, niin tyydyn siihen. Mies pillastui täysin ja sanoi ettei maksa euroakaan minun asunnostani ja että palkkaa vaikka maan parhaan avioerojuristin asiaa hoitamaan, jos minä koitan hyötyä tilanteesta. Tiedä sitten mitä pitäisi ajatella. -ap

Tottakai jos ei ole avioehtoa, niin se on ihan sama kuinka hyvät juristit, niin omaisuus menee puoliksi.

Oletko tehnyt esim kotitöitä miehen puolesta, maksellit enemmän yhteisiä menoja, kärsinyt isoa muuta vääryyttä tms, mikä oikeuttaisi moraalisesti osaan miehen omaisuudesta? Miettisin asiaa näin. Kauanko olitte naimisissa? Siviilioikeuteen erikoistunut juristituttuni sanoi, että oikeuskäytännössä on yleensä n 5 vuotta se aika, jonka jälkeen voi joutua maksamaan tasikoa eli sitä lyhyemmissä liitoissa ei luultavasti mene omaisuus ihan puoliksi vaikkei olisi avioehtoa.

Olemme olleet yhdessä 8 vuotta, joista naimisissa lähes 6. En voi sanoa tehneeni enempää/vähempää kotitöitä tms. Mies sanoi keskustelleensa juristin kanssa ja tämä juristi oli kuulemma sanonut että aikovat vedota "perusteettomaan hyötyyn" jotta mieheni asuntoa ei osituksessa katsota mahdollistavan tasinkoa. En osaa sanoa, onko käynyt tällaisen keskustelun vai keksikö päästään asias. Siksi tässä mietinkin, että luovutanko suosiolla vai otanko yhteyttä esim oikeusaputoimistoon. -ap

Tietenkin otat yhteyttä oikeusaputoimistoon tai palkkaat oman juristin.

Osaako joku kertoa tästä perusteettomasta hyödystä? -ap

Vierailija kirjoitti:

Osaako joku kertoa tästä perusteettomasta hyödystä? -ap

Avioehtoa ei noudateta eikä tasinko mene 50/50 mikäli se johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen.

Se on sitten lakimiehistä ja oikeudesta kiinni mikä on kohtuuton lopputulos.

Ahneella on paskanen loppu. Ehkä tuo velaton asunto riittää sulle?

Tästä syystä en tule ikinä menemään naimisiin. Toisaalta ei mulle tommosta omaisuuttakaan tule koskaan :) Mutta olen kokenut jo sen kuinka lapsen avulla kiristetään ja uhkaillaan, niitäkään ei tule lisää

M30