Miksi ihmisiä koulutetaan aloille, joilla ei ole töitä?

Pitäähän opettajillakin olla hommia.

Kiinassa muistaakseni lakkautettiin humanistiset alat ilmeisesti tietyksi aikaa. Sama voisi olla Suomessakin. 

Vähän sama kun monet ammattikorkeet ympäri Suomen kouluttavat ulkomaalaisia, jotka koulutuksen jälkeen muuttavat takaisin ulkomaille. Se vasta resurssien tuhlausta onkin. 

Koska ei voida tietää miksi maailma puolessa vuosikymmenessä joka kouluttautumiseen menee muuttuu.

Ei humanisti ole koskaan niin tyhmä, että olettaisi työpaikan olevan varma.

Koska jos kaikki koulutettaisiin aloille, joissa nyt on töitä, ei valmistumisen jälkeen enää niillä aloilla olisi kaikille töitä. 

Mjaa, no itselleni kävi niin, että lähdin kouluttautumaan alalle joka oli kovasti hypetetty ja vetovoima oli kova, töitä piisasi vaikka kuinka paljon. Niin, silloin kun koulun alotin. Näin ei ollut enää sitten kun valmistuin.. Hieman se harmitti mutta eihän opiskelu kuitenkaan ihan turhaa ole.

Kyllä niin on mäkkärissä töissä =)

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niin on mäkkärissä töissä =)

Tämäkin alkaa olemaan vähitellen vanhentunut vitsi. Menneellä viikolla oli uutinen, että 30000e maksava robotti tekee mäkkipurilaisen 10 sekunnissa. Robotti ei tarvitse tupakkataukoja eikä mitään muitakaan taukoja.

Vierailija kirjoitti:

Tätä olen usein ihmetellyt. Moni tuttunikin on hakenut yliopistoon monena vuotena opiskelemaan ns. unelma-alaansa, jopa niin ettei haetakaan millekään muulle alalle tai yritetä päästä töihin sillä välin. Sitten sinne päästyään he alkavat heti valittaa etteivät todennäköisesti valmistuttuaan saa töitä. Mitäs järkeä tässä on? Onko kyse siitä, että on saatava se akateeminen koulutus perheen arvostuksen tms. takia?

Totta kai paras ratkaisu olisi kai jollain tavalla lisätä esim. humanististen ja kulttuurialojen työpaikkoja (tämä vain esimerkkinä, varmasti on paljon muitakin aloja), mutta eihän niitä tyhjästä tule. Tuntuu tosi vaikealta ymmärtää, miksi silti edelleenkin ylikoulutetaan ihmisiä työttömiksi. Miten tämän oikeasti voisi ratkaista järkevästi?

Jospa ymmärtäisit että se ei ole koulun vika vaan ihmisen itsensä, jos han ehdointahdoin hakeutuu opiskelemaan alaa mikä  ei työllistä.

Todella typerää syyttää yhteiskuntaa yksilön omasta valinnasta!

10, silti niitä humanisteja on mäkkärissä töissä kun muuta ei löynyt. Meidän firmassa on noita akateemisia hörhöjä siivoojinakin, joka on väärin oikeita siivoojia kohtaan. Aika moni kuitenkin makaa kortistossa koska ei haluta tehdä mitään muuta työtä.

10, robotti tarvitsee huoltoa, ohjelmointia, sen pitää jonkun tehdä ja varustaa, mikään ei ole ikuinen eikä huoltovapaa, robotti vie myös sähköä ymn. Halvemmaksi toki tulee kuin työntekijä, mutta robotti kun ei kykene kaikkea siellä hampparipaikssa tekemään.

Tarkoitatko, että on parempi pakkokouluttaa heidät alalle, jolle he eivät ehkä sovi lainkaan? Lisää vaan hoitajia, jotka inhoavat työtään eivätkä toimi potilaiden parhaaksi. Niiden armoilleko sinäkin haluat hoitoon?

Yksikään opiskelija ei voi opiskelun aloittaessa tietää, onko töitä vai ei, kun on valmistunut, sillä siihen vaikuttaa suhdanteet ja maailmantilanne ja niiden edessä yksityinen ihminen on voimaton.

Esim. 90-luvun alussa lääkäreitä ja sh valmistui suoraan työttömäksi ja suuri määrä joutui muuttamaan ulkomaille, pysyvästi. Silloin taas it-osaajista ja insinööreistä huutava pula.

Nyt lääkärit ja sh työllistyvät hyvin, mutta sote uudistuksen jälkeen kukaan ei tiedä tilannetta. Ja vielä muutama vuosi sitten hammaslääkäreistä oli huutava pula, nyt monelle ei ole töitä. Samoin insinööreille, opettajille jne.

Nyt suurta kysyntää on juristeille, vaikka vielä 2000-luvun alussa oli työttömänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä olen usein ihmetellyt. Moni tuttunikin on hakenut yliopistoon monena vuotena opiskelemaan ns. unelma-alaansa, jopa niin ettei haetakaan millekään muulle alalle tai yritetä päästä töihin sillä välin. Sitten sinne päästyään he alkavat heti valittaa etteivät todennäköisesti valmistuttuaan saa töitä. Mitäs järkeä tässä on? Onko kyse siitä, että on saatava se akateeminen koulutus perheen arvostuksen tms. takia?

Totta kai paras ratkaisu olisi kai jollain tavalla lisätä esim. humanististen ja kulttuurialojen työpaikkoja (tämä vain esimerkkinä, varmasti on paljon muitakin aloja), mutta eihän niitä tyhjästä tule. Tuntuu tosi vaikealta ymmärtää, miksi silti edelleenkin ylikoulutetaan ihmisiä työttömiksi. Miten tämän oikeasti voisi ratkaista järkevästi?

Jospa ymmärtäisit että se ei ole koulun vika vaan ihmisen itsensä, jos han ehdointahdoin hakeutuu opiskelemaan alaa mikä  ei työllistä.

Todella typerää syyttää yhteiskuntaa yksilön omasta valinnasta!

Miksi yksilön pitäisi tietää paremmin tuleva työllisyystilanne kuin joukon poliitikkoja ja koulutussuunnittelijoita? Eivätkä kaikki voi mennä opiskelemaan niitä varmimmin työllistäviä aloja, koska sitten ne eivät enää työllistä varmimmin (koska työvoiman ylitarjonta). Lisäksi jokaisella on yksilölliset taipumuksensa, on usein parempi olla taitava epävarmalla alalla kuin tumpelo "varmalla" alalla, koska ei mikään ala työllistä taitamatonta.

14, elämisen eteen pitäisi tehdä töitä... eikä elää muiden kustannuksella, jos nyt ei ihan unelmaduuni heti aukeakaan. Ja aloja on monia, ei aikuinen voi lepää laakereillaan jos ei koulutusta vastaavaa työtä ole, normaali aivoilla varustettu ihminen elättää itse itsensä.

Yliopistoista ei valmistuta useinkaan "tietylle alalle" vaan hankitaan tutkinto, johon valitaan yksilöllisesti pääaine ja sivuaineet ja erikoistutaan siinäkin joihinkin erikoiskysymyksiin.

Ei voida siis sanoa että joku "pääaine" ei työllistä tai työllistää hyvin. Se riippuu todella paljon yksilön ainevalikoimasta. Jos on esim. opiskellut sivutoimisesti kasvatustieteitä tai viestintää, niin voi työllistyä eri erilaisiin tehtäviin kuin samaa pääainetta lukenut, jolla sivuaineena on vaikka Itä-Euroopan tutkimus tai filosofia.

Lisäksi monet akateemiset, joilla on ongelmia vakituisessa työllistymisessä, ovat suuntautuneet tehtäviin, jotka enimmäkseen ovat julkisella sektorilla, joten valtion budjetti ja hallitusten leikkaukset vaikuttavat työllistymiseen. Alalla voi siis hyvinkin olla töitä, mutta ei saada perustaa vakituisia virkoja, vaan työtehtävät ovat suureksi osaksi pätkätöitä. Silloin ihminen on vuorotellen työllinen/työtön ja työnhaku voi olla jatkuvasti voimassa (silloinkin kun on töissä). Muistan erään oikeustapauksen, jossa eräällä tutkijalla oli ollut 100 pätkäsopimusta erään valtion viraston kanssa vuosien aikana.

Lisäksi työelämä on muutenkin mennyt asiantuntijoiden osalta sellaiseksi että moni joutuu työllistämään itse itsensä eli tehtäviä on erilaisia, eri pituuksilla, mutta usein määräaikaisia ja/tai osa-aikaisia tai projektiluontoisia tehtäviä.

Humanistinen koulutus antaa valmiuksia hyvin monenlaisiin tehtäviin, pitää vain olla itse fiksu ja huomata mahdollisuudet. Useimmat mun tuntemani humanistit ovat kyllä erinäisten pätkätöiden jälkeen löytäneet itselleen töitä - ja parhaimmillaan ovat esim. teknologiafirmoissa se resurssi, joka erottaa yrityksen tuotteet edukseen. 

Vierailija kirjoitti:

10, robotti tarvitsee huoltoa, ohjelmointia, sen pitää jonkun tehdä ja varustaa, mikään ei ole ikuinen eikä huoltovapaa, robotti vie myös sähköä ymn. Halvemmaksi toki tulee kuin työntekijä, mutta robotti kun ei kykene kaikkea siellä hampparipaikssa tekemään.

Miksei pystyisi? se on ihan järjestely ja investointikysymys. En näe mitään estettä rakentaa täysin automatisoitua hampurilaisravintolaa jos haluttaisiin. Ainoastaan raaka-aineiden täydennys ja huollot varmaan jäisi ihmisten tehtäväksi, ja ehkä siivous. Nämä voisi ulkoistaa helposti.

Aloittajan kannattaisi perehtyä meidän koulutusjärjestelmään ja koulutussuunnitteluun.

Iso laiva ei käänny nopeasti.