Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten pystytte luottamaan omiin lastenhoitokykyihinne?

Vierailija
29.03.2006 |

Itselle iskee joskus rankat " huono äiti" -fiilikset ja tuntuu että teen kaiken väärin ja muilla menee vaan hyvin ja ne tekee kaiken oikein.. Joo, tää nyt on tällaista purnausta vaan, mutta herättikö mitään ajatusta kenessäkään?

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
29.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

tuttu tunne, tosin mulle ei kovin rankasti iske päälle, kunhan käy mielessä. Olen saanut hyvän neuvon aikanaan; kun parhaasi teet, se riittää!

Vierailija
2/9 |
29.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


tuttu tunne, tosin mulle ei kovin rankasti iske päälle, kunhan käy mielessä. Olen saanut hyvän neuvon aikanaan; kun parhaasi teet, se riittää!

Kiitos, näinhän se tietty on. Itselläni on vaan ollut sen verran vaikea lapsuus (huostaanotto), että sen vuoksi ehkä yritän jopa liikaa ja eihän sekään ole hyväksi sen enempää itselle kuin lapsillekaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
29.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

kuin minun näppiksestäni. Eli itselläkin takana lapsuudessa huostaanotto, eli sitä joskus huomaa syyllistyvänsä sellaiseen ylisuorittamiseen. :)

Vierailija
4/9 |
29.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tietysti joskus tuntuu, että on vaikea saada lasta toimimaan toivotusti, mutta mitkään mustat fiilikset eivät ole minulla koskaan pääseet vallalle.



Mutta eipä minulle olekaan sinun laillasi " eksoottista" menneisyyttä, joten ei minulla mitään apua antavia kokemuksia ole. Itse vain koen, että olin lapsia saadessani jo sen verran asioita ehtinyt funtsia ja harjoitellakin sisarusten lapsilla, että en koe kasvatustehtävää mitenkään vaikeaksi. Päinvastoin, minusta on hauska kehitellä jokin systeemi, jolla pääsee yli lapsen kanssa eteen tulleesta tilanteesta.

Vierailija
5/9 |
29.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


kuin minun näppiksestäni. Eli itselläkin takana lapsuudessa huostaanotto, eli sitä joskus huomaa syyllistyvänsä sellaiseen ylisuorittamiseen. :)

" kiva" kuulla että muillakin samantyyppinen ongelma. Pitäs kai vaan yrittää vähän rentoutua ja luottaa siihen että se riittää kun on " riittävän hyvä äiti" kuten osuvasti jostain (olikohan se Jari Sinkkosen tuotantoa) luin.

Vierailija
6/9 |
29.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Päinvastoin, minusta on hauska kehitellä jokin systeemi, jolla pääsee yli lapsen kanssa eteen tulleesta tilanteesta.

toisaalta sitä on monta kertaa huomannut että taas tästäkin (sitä ennen hankalalta tuntuneesta asiasta) selvittiin..

t:ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
29.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

en kuuntele muiden neuvoja, varsinkaan av-mammojen, hoidan lapseni niinkuin parhaaksi näen. Suosittelen!

Vierailija
8/9 |
29.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun on alan koulutuskin ;) Mutta toisinaan tulee tilanteita vastaan joissa ns. menee sormi suuhun, eikä tiedä miten olisi järkevintä toimia. Maalaisjärjellä pärjää aika pitkälle :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
29.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

olen huomannut etten ennen äitiyttä tiennyt mitä todellinen syyllisyydentunne edes on...

Mutta, yritän pärjätä rentoudella silloinkin kun nupissa kiristää (hengittelen syvään ja hoen mielessäni " rauhoitu" ), maalaisjärjellä, muistuttamalla säännöllisesti itselleni että olen riittävän hyvä, hakemalla välillä tukea Sinkkosen tmv kirjoista ja tuulettumalla hulvattomissa ystäväporukoissa silloin tällöin.

Onhan tää rankkaa, mutta myös mielestäni elämäni tärkein homma, ja ehkä siksi se on niin rankkaa kun sen kokee niin tärkeäksi ja haluaa tehdä sen hyvin.



Mulla siis kaksi poikaa, 2,5v. ja 4v., joten uhmaa on koettu tässä nyt joitain vuosia...