Lue keskustelun säännöt.
Te, jotka saatte Beckin lomakkeesta yli 40 pistettä, missä olette?
16.06.2017 |
Tein tänään juuri testin lääkärillä ja tuli 41 pistettä... Suositteli osastohoitoa. M1-lähetettäkin harkitsi, mutta kriteerit eivät täyty, vaikka olenkin vaaraksi itselleni.
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolle joka sanoi, että jos saa 0-9 pistettä on helvetin tyhmä jne.. Ei pidä paikkaansa. Sain 5 pistettä, olen korkeakoulutettu nainen joka varmasti vielä vuosi sitten olisi saanut työuupumuksen vuoksi korkeammat pisteet, mutta otin itse ohjat omiin lonkeroihin ja vaihdoin työpaikkaa. Tämä nykyinen työ on todella kivaa, haastaa älyllisesti ja minulla on ihania kollegoita - viihdyn töissä.
Olen sinkku ja joo 34, mutta ei ahdista. Sydän on särkynyt muutamaan otteeseen, mutta se ei silti ole tehnyt minusta katkeraa. Ympärillä mahtava perhe ja muutama hyvä ystävä, joille jutella ja joiden kanssa hengata kun siltä tuntuu. Viihdyn hyvin itsekseni ja osaan harrastaa ja keksiä tekemistä myös yksin.
Luonteeltani olen äärimmäisen itsekriittinen ja vaadin itseltäni esim työssä vähän turhaakin täydellisyyttä ja olen ylisuorittaja, mutta silti uskon että pärjään siinä missä muutkin ja että elämä kantaa. Eli kai olen niitä "peruspositiivisia".
Eihän sulle ole tapahtunut mitään miksi olisi syytä masentua joten miksi olisitkaan masentunut. Varsinkin hyvät lapsuuden kotiolot estää useimmat mielenterveysongelmat.
Hehheh, et tiedä masennuksesta mitään. Ei sen tarvitse olla reaktiivista eivätkä kotiolot korreloi depressioalttiuden kanssa. Depressioalttius peritään ja syyt sen puhkeamiselle ovat tuntemattomat.
Mulla on ollut diagnoosina sekä lievä, keskivaikea, vaikea että psykoottinen masennus joten tiedän kyllä jotain. Ei tarvitsekaan olla reaktiivista mutta todennäköisempää on masentua depressioon asti jos vaikka lapsi kuolee kuin jos poikaystävä jättää. Kotiolot korreloi myös masennusalttiuden kanssa, ja vaikuttaa geeneihinkin niin että ne voivat vaurioitua ja viedä masennusalttiuden eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa tehdä testiä.
Olin lääkärillä jokin aika sitten ja täytin masennuskyselyn huolella, lääkäri vilkaisi nipun ekaa paperia pari sekuntia ja totesi heti, että jonkinasteista masennusta on. Määräsi sitten lääkkeen (Venlafaxin-nimisen). Lopetin käytön muutaman viikon jälkeen ja kärsin inhottavasta pahoinvoinnista monta päivää vieroitusoireena (toki omaa syytä, että lopetin yhtäkkiä).
En tiedä montako "pistettä" siitä tuli, ei todellakaan laskettu.
Kysymyksiin oli vaikea vastata, koska aina ei löydy sopivaa vaihtoehtoa. Esim. ulkonäkökysymykseen vastaisin olevani ruma ihan mielialastani huolimatta. Muitakin kysymyksiä siellä on sellaisia, että joudun ihan faktojen takia vastaamaan sillä tavalla, että saan enemmän "masennuspisteitä".
^ Ja kotona olen. Työtön, joka käy kuntouttavassa työtoiminnassa kerran viikossa.
nro 45
Vastaamista vaikeuttaa myös ne kysymykset, joissa nykytilaa pitää verrata johonkin aikaisempaan tilaan. Vastaushan on eri sen perusteella, vertaako vaikka lapsuuteen vai viime vuoteen. No, siinä varmaan pitäisi verrata johonkin itselle "normaaliin" tilaan, mutta en kyllä tiedä mikä se mulla on, jos suurimman osan elämästäni ne olosuhteet ovat olleet samalla tavalla kuin nykyään mutta kuitenkin paremmat kuin vaikka joskus ala-asteella.
(nro 45 ja 46)
Vierailija kirjoitti:
Vastaamista vaikeuttaa myös ne kysymykset, joissa nykytilaa pitää verrata johonkin aikaisempaan tilaan. Vastaushan on eri sen perusteella, vertaako vaikka lapsuuteen vai viime vuoteen. No, siinä varmaan pitäisi verrata johonkin itselle "normaaliin" tilaan, mutta en kyllä tiedä mikä se mulla on, jos suurimman osan elämästäni ne olosuhteet ovat olleet samalla tavalla kuin nykyään mutta kuitenkin paremmat kuin vaikka joskus ala-asteella.
(nro 45 ja 46)
*huonommat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös monet persoonallisuushäiriöt johtavat hyvin korkeisiin pistemääriin Beckin masennustestissä. Tämä johtuu siitä, että persoonallisuushäiriöihin liittyy yleisesti pitkäkestoisia, vaikeahoitoisia mielialaoireita.
Usein persoonallisuushäiriöihin liittyen pisteet pysyvät korkeina pitkiä aikoja (vuosia), erilaisista lääke- ja hoitoyrityksistä huolimatta. Alalla puhutaankin ns. "persoonallisuushäiriöpisteistä" jotka pyritään tietyllä tapaa erottamaan puhtaista masennuspisteistä.
En oikein ylipäänsäkään luota tällaisten testien tuloksiin, kysymyksenasettelu kun on niin monitulkintaista, mutta samalla puutteellista eli vähän mitä sattuu. Huvittanut aina, kun psykologi/psykiatri on ollut ensimmäisenä tyrkyttämässä tätä testiä kroonisesti sairaalle kipupotilaalle, mutta ei kai niillä paljon muitakaan työkaluja ole.
Tunnustaudun itsekin peruspessimistiksi tai paremminkin vain (inho)realistiksi, mutta sen lisäksi olen myös ollut jo 9 vuotta erinäisillä sairauslomilla ja kuntoutustuilla kroonisen ja erittäin vittumaisen sairauteni vuoksi.
Eipä tässä ole ollut edes aikaa märehtiä sitä onko nyt masentunut vai ei, ja omasta mielestäni olen saanut ajoittaisia raivokohtauksia lukuunottamatta pidettyä pääni yllättävänkin hyvässä kuosissa huomioiden sairauteni vakavuuden ja elämänlaatuni rajun laskun. Toki olen käynyt läpi kaikki parhaat armomurhametodit ja valinnut niistä itselleni mieleisimmän yhdistelmän (asia, joka mielestäni jokaisen tulisi ottaa selville hyvissä ajoin ennen vääjäämätöntä sairastumistaan ja vanhuudessa tapahtuvaa rapautumistaan), ja tuleehan sitä joka päivä märehdittyä sitäkin kuinka tämä elämä nyt näin meni ohi enkä saanut mitään hyvää tai hyödyllistäkään aikaiseksi. Olen vajonnut myös melkoisen pakonomaisesti pohtimaan kaikkia aiempia epäonnistumisiani, virheitäni ja pahoja tekojani, joista tunnen yhä kovaa syyllisyyttä ja häpeää.
Siltikään en osaa ajatella itseäni varsinaisesti masentuneeksikaan, korkeintaan ehkä sekundaarisesti ja pirun hyvistä syistäkin. Tämän ketjun innoittamana tein kuitenkin taas huvikseni tuon kyseisen testin, mutta tällä kertaa kahdella eri periaatteella:
Ensimmäisellä kerralla jätin huomioimatta kysymykset esim. unenlaadusta, painonvaihtelusta, väsymyksestä ja terveydentilan ajattelusta, sillä kaikki muutokset näissä johtuvat fyysisestä sairaudestani eivätkä mielialasta.
Toisella kerralla otin kuitenkin huomioon nämäkin kysymykset ja valitsin rehellisesti ne vaihtoehdot, jotka parhaiten kuvasivat tämänhetkistä elämäntilannettani, ottamatta huomioon sitä mistä syystä minulla tällaisia oireita ilmenee.
Yllätyin silti hieman tuloksista, sillä ensimmäisen kierroksen tulos oli jopa 34 ja toisen 45, eli molemmat indikoisivat joka tapauksessa peräti vakavaa masennusta.
Mutta minkäs sille voi, joillakin käy täällä vähän paskempi tuuri kuin toisilla. Tuskinpa vetäisin tuollaisia tuloksia masennustesteistä, jos olisin terve, energinen, älykäs, sopivasti haastavassa työssä oleva ja mukavaa palkkaa nauttiva, sosiaalisesti lahjakas, hyvännäköinen ja korkean statuksen omaava menestyjä. Jonkun täytyy aina hävitä, luonto karsii heikoimmat, ja se on mielestäni OK.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen juuri nyt suljetulla osastolla 50 pisteellä. kuntoutustuella elelen.
Vierailija kirjoitti:
olen juuri nyt suljetulla osastolla 50 pisteellä. kuntoutustuella elelen.
Saako suljetulla osastolla siis käyttää puhelinta/tablettia/tietskaria?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos suljetulla osastolla saa käyttää nettiä, selittää se tämän palstan aloituksista ja kommenteista hyvinkin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
olen juuri nyt suljetulla osastolla 50 pisteellä. kuntoutustuella elelen.
Saako suljetulla osastolla siis käyttää puhelinta/tablettia/tietskaria?!
saa ainakin tällä osastolla, jos ei ole rajoituksia esim. ongelmakäytön takia. osa saa pitää puhelinta/konetta tietyn ajan päivässä, osalla on koko ajan itsellä.
t: se suljetulla oleva
36 pistettä ja aiemmin oon saanut enemmänkin, eli ilmeisesti parempaan menossa. Oon "yrittäjä", mutta en mä mitään ole yrittänyt ainakaan puoleen vuoteen, mies tekee kaikki työt, yritys siis on yhteinen. En kyllä pidä silti itseäni vakavasti masentuneena, eikös se ole tila, jossa ei voi tehdä yhtään mitään? Minä kuitenkin teen joka päivä ruokaa, hoidan tiskit ja pyykit ja siivouksen. Jaksan ihan hyvin jutella lasten kanssa (ovat jo lähes aikuisia), muista ihmisistä en piittaa kuin omasta perheestä. Käyn myös joka päivä lenkillä, laitoin kesäkukkia, luen kirjoja, teen vähän käsitöitä.
Olen ollut monta kertaa elämässäni masentunut ja usein enemmän kuin nyt. Pahinta on jatkuva väsymys, haluaisin vain nukkua ja makoilla. Itsestään tämä kuitenkin aina lievittyy, vaikka en minä koskaan ole mikään positiivisuuspakkaus ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen saanut BDI kyselystä pisteet 50 ja ylikin jo monen vuoden ajan. En ole kertonut läheisille ja nyt olen toiminnallani ajanut pois elämäni rakkauden ja perheen.
Olen kotona, kerran ollut osastohoidossa. Syynä masennukseeni somaattinen sairaus, jota ei saada kuriin.
Olen työkyvytön mutta virallisesti työtön.