Lue keskustelun säännöt.
Johtuuko someriippuvuus/kännykkäriippuvuus siitä, että muuten omat ajatukset ahdistaa?
16.06.2017 |
Tarkoitan siis, että onko ihmiset koko ajan nenä kiinni kännykässä / facessa siksi, että jos ei ole niin alkaa ajattelemaan, ja ne omat ajatukset, joita tulee mieleen, alkaa ahdistaa liikaa? Tai tuntuu ihan liian tylsiltä, ja sitten tuntuu että on tylsä ihminen ja se harmittaa. Onko se siis omien ajatusten pakenemista, kun koko ajan kaivaa kännykän esiin, jos on pienikin tauko jossain äksönissä?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ajatellut, että he ovat vain sosiaalisesti lahjattomia ja hieman yksinkertaisia, eivät siksi selviä edes pientä hetkeä ilman jotain viihdykettä tai osaa jutella/ottaa kontaktia muihin ihmisiin somen ulkopuolella.
Mutta kun nämä samat ovat aina yksin ollessaankin nenä kiinni kännykässä. Eli ei siis vain sosiaalisissa tilanteissa, vain aina. Istuessaan vessassa, syödessään, mennessään nukkumaan, ajaessakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ajatellut, että he ovat vain sosiaalisesti lahjattomia ja hieman yksinkertaisia, eivät siksi selviä edes pientä hetkeä ilman jotain viihdykettä tai osaa jutella/ottaa kontaktia muihin ihmisiin somen ulkopuolella.
Mutta kun nämä samat ovat aina yksin ollessaankin nenä kiinni kännykässä. Eli ei siis vain sosiaalisissa tilanteissa, vain aina. Istuessaan vessassa, syödessään, mennessään nukkumaan, ajaessakin.
Sitten se menee tuohon eivät selviä edes pientä hetkeä ilman jotain viihdykettä -osioon.
Mitä ap tekee työaikana täällä sosiaalisessa mediassa valittamassa miten muut on aina facessa?
Minä aina selaan Redditiä työpaikan taukotilassa, mutta en ole huomannut ahdistuvani omista ajatuksistani (mt-ongelmia ei ole), ei vaan kiinnosta lähteä siihen akkojen juorurinkiin mukaan ja puhua pahaa muista ihmisistä selän takana. Kai ne tämän takia minustakin juoruaa ja valittaa vauva-palstalla.
Sinä et ole vaan tarpeeksi mielenkiintoista seuraa tai teet muiden olon epämukavaksi, yrittävät sitten paeta sitä sinne Faceen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis yök, ihan oikeastiko ap vakoilee mitä muut ihmiset tekee vessassa istuessaan? Miten muuten edes tiedät mitä kaikki "ne samat" tekee nukkumaan mennessä, syödessä, vessassa ja autolla ajaessa? Asutteko jossain kommuunissa ja liikutte pelkässä laumassa? Minkä takia suostut sellaiseen?
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap tekee työaikana täällä sosiaalisessa mediassa valittamassa miten muut on aina facessa?
Olen kesälomalla, en töissä. Enkä mielestäni valittanut mitään vaan pohdin riippuvuuden syitä. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ainakin on niin, että kun masentaa/ahdistaa, mulla on telkkari/Netflix käytännössä koko ajan päällä. En sitä tietenkään koko aikaa edes seuraa, mutta se on taustahälynä kun teen muita asioita ja olen päätellyt että syynä on juuri se, että ei ehdi ajatella niitä omia juttujaan silloin. Voisin kuvitella että someriippuvuuskin saattaa johtua joillain samasta asiasta, ei varmasti kaikilla.
Ei vaan siitä ettei niitä omia ajatuksia ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun en itse ole somessa (tätä palstaa lukuunottamatta) enkä omista "älypuhelinta" olen todella miettinyt tätä. Mitään omia ajatuksia ei edes ehdi muodostua, kun ei ole yhtään sitä tyhjää aikaa jolloin ajatukset muodostuvat. Virikkeet tulevat vain puhelimen kautta, koska ei ole läsnä siinä ajassa ja paikassa, jossa fyysisesti on. Ympärillä voi tapahtua vaikka mitä mielenkiintoista, mutta sitä ei huomaa, koska pitää päivittää parisuhdestatus tai klikata joku IL:n höpöuutinen. Oleellisen ja epäoleellisen raja tuntuu hämärtyvän. Sosiaaliset taidot rapistuvat, kun puhelinta pitää näprätä silloinkin, kun on muiden ihmisten kanssa vaikka ruokapöydässä.
En suinkaan vastusta nettiä, siitä on valtavasti hyötyä ja iloa. Mutta jos vaikka yhdellä matkalla töistä kaupan kautta kotiin laskee kuinka monella on kännykkä kädessä, niin onhan se valtava enemmistö. Hyvin harvoin näkee kenenkään lukevan keskittyneesti jotain pidempää tekstiä puhelimelta tai tabletilta, selataan vain. Ja miten somettaminen juurtuu puheeseen niissä tilanteissa, joissa on pakko ihan puhua toisen kanssa? 140 merkkiä? Täräytetään toiselle suoraan päin naamaa jotain miettimättä, että se vaikuttaa töykeältä ja sitten ollaan kauhean hämmästyneitä kun toinen pahoittaa mielensä? Ei pohdita, oikeasti ajatella asioita eri puolilta. Se on pitkää, tylsää, epämääräistä ... mutta samalla luovaa.
Mulla ainakin on yleistynyt ahdistuneisuushäiriö diagnosoitu ja mulla menee juurikin näin. Välillä kun luen kirjaa tai teen jotain muuta missä pitää pysyä suht paikoillaan, fyysisesti mitään tekemättä, minut valtaa ahdistus ja hengitys tuntuu vaikealta. Mieleen tulee ikäviä ajatuksia todella intensiivisesti, kamalia hävettäviä muistoja kuin ne olisivat tapahtuneet äskettäin, haluan paeta, satuttaa itseäni, huutaa, tai ihan vaan toivon että kuolen samalla kun itken ja yritän saada henkeä. Sitten jään joko odottamaan että nämä menevät ohi omia aikojaan, tai otan kännykän kätöseen ja selaan jotain aivotonta, yleensä tätä palstaa. Se vaan auttaa, lause kerrallaan, tunnen kuinka aivoni menevät valmiustilaan ja päässäni ei enää liiku ikäviä ajatuksia.
Ja olen terapiassa puhunut näistä asioista paljon, välillä joogaan, lääkitystä harkitaan, kahvin juontia on vähennetty ja melkein lopetettu, ystäviä ei ole kuin yksi, äitiä ei kiinnosta, lähes ketään ei kiinnosta, mies on zombina koneella, mihinkään ei oikein ole motivaatiota mennä kun sosiaaliset tilanteet muutenkin jännittää... Olen aika jumissa itseni kanssa eikä kyse ole siitä ettei apua olisi haettu, joten jos vaan löydän mitään harhautuskeinoja, todellakin käytän ne. Toki pitäisi etsiä jotain positiivisempaa selattavaa kuin tämä palsta, eli vinkkejä kehiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tuossa ap:n ajatuksesta somesta ikäänkuin sen oman todellisen elämän, arjen huolien ym.sen ahdistavien taloushuolien (joiden hoitamiseen ei ehkä ole kovin paljon rahaa) ja ehkä aivan jo tulehtuneiden omien ihmissuhteiden ikäänkuin 'virtuaalisena pakopaikkana' on mielestäni vinhasti perää.
Ainakin itse olen huomannut itsestäni juuri tuollaista nettiriippuvuustaipumusta.
Tosin ne tilanteet eivät kyllä yleensä suinkaan helpotu tällä 'pakokeinolla' niistä .Kunhan lykkääntyvät ja pahenevat siitä vain entisestäänkin .
Saako esim. täältä sitten (kuitenkaan) niiden huoltensa 'vastapainoksi' ' sitä 'iloista mieltä, kivoja fiiliksiä, elämänuskoa jälleen tms. kohottavaa ja positiivista on kuitenkin hyvin,hyvin,hyvin jne.erittäin kyseenalaista. Parasta vieroitusterapiaa oikeastaan on se ja se alkaa siitä kun nettiyhteys (laskujen pystyyn jäämisen ja liian pitkään jatkuneen 'hälläväliä'-asenteen vuoksi katkeaa joksikin aikaa,joutuu hoitamaan ne asiat kuntoo ja vieroitus '
'on-line'- someriippuvuudesta ehtii tapahtumaan kunnolla ja tervehtyminen siitä voi alkaa.
Someriippuvuus on täysin huonolla itsetunnolla varustettujen ihmisten ongelma. He tekevät mitä vain saadakseen peukkuja. Sinänsä tällainen ihmistyyppi voidaan tunnistaa livessäkin ja tyypillisesti hän on muiden hyväksyntää teoillaan hakeva ihminen. Hyvä työihminen siihen saakka kunnes palaa loppuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Someriippuvuus on täysin huonolla itsetunnolla varustettujen ihmisten ongelma. He tekevät mitä vain saadakseen peukkuja. Sinänsä tällainen ihmistyyppi voidaan tunnistaa livessäkin ja tyypillisesti hän on muiden hyväksyntää teoillaan hakeva ihminen. Hyvä työihminen siihen saakka kunnes palaa loppuun.
No hyvä kun sinulla sentään on parempi itsetunto, etkä tarvitse kenenkään hyväksyntää elämässäsi,vaan osaat olla tuolla hienolla tavallasi itseriittoinen pärjääjä.
(Täällähän sitä voi muuten aina mukavasti kohottaa, ja saada heti instant-tunteen siitä omasta paremmuudestaan...)
Voihan se olla tuotakin.
Joku toinen taas pakenee todellisuutta vaikkapa televisio-ohjelmiin.
Mutta jotenkin hupaisa ajatus tuo, että netissä luettaisiin tekstejä ILMAN, ETTÄ SE HERÄTTÄÄ AJATUKSIA.
Totta kai se herättää ajatuksia. Väitän, että jopa paljon enemmän kuin pelkkä maisemien katselu. Suorastaan aktivoi ja kiihdyttää ajatustoimintaa!
Eli tekstit ja videot ovat virikkeitä ajatuksille.
Kai se ap riippuu aika lailla siitä, mitä netissä lukee ja tekee. Esimerkiksi itse surffaan uutissaitteja ja videoita osin ammattiinikin liittyen (olen toimittaja). Somessa olen julkisilla keskustelusivustoilla, ja täälläkin huomaan googeloivani koko ajan tietoa ja linkkejä kommenttieni tueksi, voin sanoa ihan rehellisesti viisastuneeni monesta asiasta väittelyiden yhteydessä.
Ei siten pidä liikaa demonisoida välinettä. Kännykkä ja netti ovat välineitä tiedonhakuun ja keskusteluun. Nykyajan ihminen elää niin kiireistä ja yksilöllistä elämää, että aikaa ja tilaisuuksia vaikkapa istua jutustelemaan naapureiden tai lapsuudenystävien kanssa ei juuri ole. Monella ystävät asuvat ympäri maailmaa. Joten kännykkä on väline, jolla voi ottaa kontaktin haluamaansa ihmiseen melkein minä hetkenä tahansa. Ei ollenkaan paha tai moitittava tuo!
Ilman nettiä eläisimme aika lailla yksinäisempää elämää, koska aikaa tavata ystäviä ja tuttavia on monella nykyään aiempaa vähemmän.
Esimerkki. Asumme Helsingissä ja esikoiseni käy erikoislukiota, jossa kaverit ovat kotoisin pitkin pk-seutua, osa on tullut kauempaakin. Arki-iltaisin yhteydenpito kavereihin olisi nollassa ilman skypeä, koska julkisilla kulkuvälineillä kaverin luo menemiseen menisi helposti yli tunti per suunta. Toki he tapaavat koulussa ja koulun jälkeen, mutta etäisyys vähentää ex tempore tapaamisia. Onneksi on skype. Kun kuuntelen lapseni iloista naurua ja vilkasta keskustelua kavereiden kanssa illalla läksyjen päälle, ajattelen vain, että olisipa itsellänikin ollut noin mainio väline teini-iässä!
Toki jos joku notkuu oikeasti koko ajan netissä, se on yksipuolista. Mikä tahansa tekeminen on liiallisena pahasta.
En tuollaisia nettiriippuvaisia/kännykkäriippuvaisia ihmisiä tunne, vaikka minulla on kaksi teiniä, joiden netinkäyttöä en ole rajoittanut kuin sisältöjen osalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Someriippuvuus on täysin huonolla itsetunnolla varustettujen ihmisten ongelma. He tekevät mitä vain saadakseen peukkuja. Sinänsä tällainen ihmistyyppi voidaan tunnistaa livessäkin ja tyypillisesti hän on muiden hyväksyntää teoillaan hakeva ihminen. Hyvä työihminen siihen saakka kunnes palaa loppuun.
No hyvä kun sinulla sentään on parempi itsetunto, etkä tarvitse kenenkään hyväksyntää elämässäsi,vaan osaat olla tuolla hienolla tavallasi itseriittoinen pärjääjä.
(Täällähän sitä voi muuten aina mukavasti kohottaa, ja saada heti instant-tunteen siitä omasta paremmuudestaan...)
Minä suhtaudun palstaan tunteettomasti. MInua kiinnostaa täällä lähinnä käytösmallit ja miten joukkopsykoosit leviävät netissä. Veikkaan, että Vauva AV on Suomi24 jne tapaan monessa eri lopputyössä analysoinnin kohteena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Someriippuvuus on täysin huonolla itsetunnolla varustettujen ihmisten ongelma. He tekevät mitä vain saadakseen peukkuja. Sinänsä tällainen ihmistyyppi voidaan tunnistaa livessäkin ja tyypillisesti hän on muiden hyväksyntää teoillaan hakeva ihminen. Hyvä työihminen siihen saakka kunnes palaa loppuun.
No hyvä kun sinulla sentään on parempi itsetunto, etkä tarvitse kenenkään hyväksyntää elämässäsi,vaan osaat olla tuolla hienolla tavallasi itseriittoinen pärjääjä.
(Täällähän sitä voi muuten aina mukavasti kohottaa, ja saada heti instant-tunteen siitä omasta paremmuudestaan...)
Minä suhtaudun palstaan tunteettomasti. MInua kiinnostaa täällä lähinnä käytösmallit ja miten joukkopsykoosit leviävät netissä. Veikkaan, että Vauva AV on Suomi24 jne tapaan monessa eri lopputyössä analysoinnin kohteena.
No lukeudutko itse kumpiin: veikkaajiin ,vaiko niihin tutkijoihin ?
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitan siis, että onko ihmiset koko ajan nenä kiinni kännykässä / facessa siksi, että jos ei ole niin alkaa ajattelemaan, ja ne omat ajatukset, joita tulee mieleen, alkaa ahdistaa liikaa? Tai tuntuu ihan liian tylsiltä, ja sitten tuntuu että on tylsä ihminen ja se harmittaa. Onko se siis omien ajatusten pakenemista, kun koko ajan kaivaa kännykän esiin, jos on pienikin tauko jossain äksönissä?
Ei välttämättä aina, mutta se voi johtua myös ahdistavista asioista. Vielä talvella minulla oli niin masentava elämäntilanne, että oli "pakko" olla koko ajan televisio päällä tai roikkua netissä, ahdisti jos annoin mielen lähteä vaeltamaan. Vietän nykyäänkin liikaa aikaa esimerkiksi AV:lla ja facebookissa, koska lykkään tylsempien ja hyödyllisempien asioiden tekemistä, en siksi että ahdistaa.
Kyllä, pakenen nimenomaan omia ajatuksia, koska ahdistun jos alan ajattelemaan liikaa. Autolla ajellessa aina musiikit tai äänikirja/podcast. Usein myös pakenen ihan vaan tylsyyttä, teen aina vähintään kahta asiaa samaan aikaan (esim. Siivoaminen ja äänikirja tai kutominen ja netflix sarja). Se taas, että hakisin huomiota tykkäyksillä tai olisin sosiaalisesti lahjaton, on ihan hakuammuntaa. Julkaisen kuvia todella harvoin, ja ystävien kanssa pidän kännykän poissa. Muiden ihmisten seurassa ei joudu omien ajatuksien vangiksi. Parikymppisenä olen myös yksinkertaisesti kasvanut tähän. Eri asia se on ihmisillä, jotka ovat nuoruutensa eläneet ilman nettiä. Noh, yritän vähentää, ja olen sovelluksiin asentanut päivittäiset aikarajat. Ruutuaika keskimäärin 9,5h päivässä :)
Minä olen ajatellut, että he ovat vain sosiaalisesti lahjattomia ja hieman yksinkertaisia, eivät siksi selviä edes pientä hetkeä ilman jotain viihdykettä tai osaa jutella/ottaa kontaktia muihin ihmisiin somen ulkopuolella.