Uskokaa jo, nykyään koulussa saa helpommin kymppejä kuin ennen!
Ei kai muuten lukioiden keskiarvorajat olisi tuollaisia? Ennen kympin sai, jos oli osoittaa erityistä kiinnostusta/harrastuneisuutta ainetta kohtaan, viittasi koko ajan käsi kipeänä ja sai koneista vähintään 10-. Nykyään kympin saa, kun kokeesta tulee 9 1/2 ja tekee kiltisti läksyt ja joskus vähän viittaa.
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatimustasoa on ollut pakko laskea melkoisesti, joten ne jotka edelleen tekevät jotakin koulun eteen, saalistavat kymppejä. Kokeita on pitänyt helpottaa ja / tai arvostelua löysentää. Osa nykyisistä kympeistä olisi ehkä ollut ennen ysejä, mutta suuri osa olisi saanut tyytyä kasiin. Miksi vaatimustasoa on sitten pitänyt laskea? Siksi, että oppilaissa on yhä enemmän niitä, jotka kuvittelevat, ettei tarvitse tehdä mitään, kunhan häiriköi tunneilla. Kuitenkaan nykyään ei enää mielellään jätetä luokalleen, joten myös näille Jonneille ja Jannoille pitää taata hyväksytty arvosana, vaikka kokeissa ei olisi juuri muuta oikein kuin hätäisesti oma nimi, sekin jopa lukiossa tikkukirjaimin. Tosin lukiossa on säilynyt tiukempi vaatimustaso kuin peruskoulussa, mutta yli 30 vuoden kokemuksella voin sanoa, että lepsummaksi on homma mennyt.
Nykynuoret ovat oikeasti fiksumpia kuin vanhemmat sukupolvet aikoinaan. Esimerkiski puolustusvoimien ns. palikkatestiä on pitänyt aika-ajoin vaikeuttaa, koska nuorten tulokset paranee koko ajan.
No erilaisia palikkatestejä on netti pullollaan, joten niitä on aika helppo myös harjoitella etukäteen. En tiedä ovatko nuoret voineet muuttua yhtäkkiä lahjakkaammiksi. Ei kai geneettisesti ole voinut tapahtua mitään varsinaista muutosta. Ehkä pelien pelaaminen on voinut parantaa jotain ongelmanratkaisukykyä jonkin verran. Matemaattisissa aineissa ei nuorten saavutukset ole mitenkään koko ajan parantuneet ainakaan.
On totta. Onko nykyään sellaista sääntöä, että luokan keskiarvo ei saa ylittää jotain lukua? Oli vielä 1970-luvulla. Se oli kärsimystä heille, jotka olivat vain tyydyttäviä oppilaita. Koska kympin ja ysin oppilaiden kustannuksella osalle oli pakko antaa nelosia, viitosia, kuutosia, seiskoja. Se oli kamalaa.
Olin itse oppilas, jolla oli viitonen, kuutonen, seiskoja ja kaseja. Yksi päivä aloin ottaa selvää, miten sen ajan huiput pärjää nykyään. Minä vakityisessa virassa valtiolla, mutta osa oli työttömänä. He, joista piti tulla lakimiehiä, olivat maatalon emäntiä (ei toki huono ammatti).
Kävin yläasteen ja lukion 80-luvulla. Omisat lapsista nuorin aloittaa lukion ensi syksynä ja oma kokemus on, että tämän päivän yläasteella tehdään paljon vaativampia tehtäviä kuin omana aikanani.
Joissain aineissa osaamisero on todella huima. Useat ylä-asteikäiset seuraa sarjakuvia, tv-sarjoja, animea etc netin yli englanniksi ja se motivoi oppimaan kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä todellakaan ole totta! Ei, ei ja ei. Nykyään 8 arvosana vastaa ehkä vanhanajan 10.
Juuri tätä olin tulossa itsekin. Nykyään on ihan älyttömät vaatimukset kymppiin jos arvosteluoppaiden mukaan mennään. Tietty opettajatkin on yksilöitä ja jotkut jakelee kymppejä helpommin kuin toiset.
Sitten taas 6 saa helpommin kuin ennen, täytyy osata kävellä ja syödä purukumia yhtäaikaa. Näin saadaan tasapäistettyä oppilaat. Kaikki ovat yhtä hyviä, ei tule paha mieli.
Kyllä nyt ylioppilaiksi valmistuvien tietopohja on hyvin paljon ohuempi ja osaaminen hatarampaa kuin 20-30 vuotta sitten. Edes perusasioita ei hallita. Terv. Yliopisto-opettaja
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nyt ylioppilaiksi valmistuvien tietopohja on hyvin paljon ohuempi ja osaaminen hatarampaa kuin 20-30 vuotta sitten. Edes perusasioita ei hallita. Terv. Yliopisto-opettaja
Samaa mieltä! Tuntuu että ylioppilaiden osaaminen oli parhaimmillaan 90-luvulla, ja ehkä 2000 alussa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä todellakaan ole totta! Ei, ei ja ei. Nykyään 8 arvosana vastaa ehkä vanhanajan 10.
Ei päde ainakaan matematiikassa.
En osaa sanoa, kun en ole käynyt koulua enää vuosiin. Aikanani todistukseen sai kympin, jos kokeiden keskiarvo oli vähintään 10-, vaikka ei paljon viittailutkaan. Jos kokeiden keskiarvo oli 9 1/2, se nousi tai laski tuntiaktiivisuuden mukaan sekä sen mukaan, oliko tyyppi jollain tapaa suosittu, poliitikon tai kunnassa isoissa viroissa toimivien lapsi tai aktiiviurheilija. Itsellä ei valittamista, sain kyllä omat numeroni ihan ansioiden mukaan, koska olin aktiivinen, vaikka olinkin "toisarvoisten" duunarivanhempien lapsi pienellä paikkakunnalla.
Hyvät oppilaat ovat edelleen hyviä verrattuna 10-20 vuoden takaisiin hyviin oppilaisiin, mutta kyllähän koululaisten osaaminen keskimäärin on laskenut aivan valtavasti. Linkittäkääpä yksikin uutinen, jossa sanottaisiin päinvastaista? PISA-tutkimukset ovat laskeneet ja jatkuvasti opettajat valittavat mediassa, miten osaaminen on keskimäärin heikompaa kuin ennen kaikissa aineissa. Tätä taustaa vasten, ei tarvitse olla einstein että erottuu positiivisena poikkeuksena koulussa.
Kun lopetin peruskoulun 15 vuotta sitten, sain päästötodistukseen "vain" kaksi kymppiä todella hyvin osaamistani aineista. Siihen verrattuna lukioiden keskiarvoRAJAT jotka hipovat jotain 9,6:n keskiarvoa tuntuvat utopistisilta. Oppilaiden keskimääräinen osaamistaso ei ole parantunut, heikompi keskitaso vain tarkoittaa sitä että hyvien oppilaiden saamat arvosanat ovat nousseet.
Joka tapauksessa kun siirtyi 80-luvun lopulla lukiosta (jossa sai kymppejä aika helposti) opiskelemaan Teknilliseen korkeakouluun, niin karu todellisuus tuli vastaan. Tenteistä läpi pääseminen jo vaati ihan eri luokan satsausta ja arvosanan 5 (arvostelu 1-5) saavuttaminen oli erittäin vaikeaa. Siinä mielessä tuntuu oman kokemuksen pohjalta, että on kyllä jokin epäsuhta koulumaailman ja korkeakoulujen välillä.