Hei te kaikki tärkeät ja aina oikeassa olevat asiakkaat, jotka maksavat minunkin palkkani!

21 vuotta asiakaspalvelussa ja aloin vihata ihmisiä. Nyt kellariarkistossa papereitten kanssa. Paratiisi!

Vierailija kirjoitti:

21 vuotta asiakaspalvelussa ja aloin vihata ihmisiä. Nyt kellariarkistossa papereitten kanssa. Paratiisi!

Ennen olin iloinen, auttava, ihmisrakas ja aina uskoin hyvää ihmisistä. Ei tarvinnut montaa vuotta asiakaspalvelussa kun aloin inhota ihmisiä. En halua olla tekemissä kenenkään tuntemattoman kanssa.

On sinulla kyllä ap aika heikko soveltuvuus työhösi, jos et siedä edes keskeyttelyä. Monessa kulttuurissa keskeyttelyä pidetään aivan normaalina tapana. Saatko kilarit kaikille sellaisillekin, jotka tulevat eri kulttuureista? Riippuu, minkä alan asiakaspalvelija olet, mutta kyllä asiakaspalvelijan nimenomaan kuuluisi kestää myös asiakkaiden tunteenpurkauksia. Vaikka kyse olisi jostain kymmenen euron ostoksesta, se saattaa olla jollekulle tosi iso juttu. Yleisesti ihminen käyttäytyy tuolla tavalla huonosti asiakaspalvelijaa kohtaan, jos ihmisellä on paha olo. Sinun tehtäväsi on rauhoittaa ja selvittää asia, ei kieltää asiakasta reagoimasta tunteella.

Vierailija kirjoitti:

Joillekin näitä "vaikeita tapauksia" tuntuu kasaantuvan oikein urakalla kun muille ei tule läheskään yhtä paljon. Peiliin katsomisen paikka!

Olen nähnyt, kun kassaneiti alkoi valittaa mummolle, joka oli vahingossa ostanu kaksi samanlaista lehteä ja tarvitsi vain yhden. Oli niin vittumainen tapaus, et oli tosi lähellä etten esimieheen ottanut yhteyttä. Mummo pyyteli anteeksi. Ihan oikeesti, näin kävi.

Itse olen ystävällinen aina, mutta tuolla kerralla olis tehnyt mieli sanoa, et korjaapa asennettasi! Pidin mölyt mahassani.

Sama ilmiö näissä "Suomessa ei saa asiakaspalvelua" ja "palvelu on aina paskaa". Se peili kertoo syyn jos siltä tuntuu.

Saanko vähän asian vierestä sanoa tällaisen kivan asian. Asiakkaissa on paljon niitä tosi ihania ihmisiä, jotka aina tervehtivät ja hymyilevät ja kiittävät. Ja nekin, jotka eivät edes katso silmiin, mutta sanovat ujosti sen hei ja kiitos. Kiitos kaikille teille! Teidän takianne on kiva olla töissä. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisköhän sun ap vaihtaa alaa?

Voisiko nää alanvaihtoa ehdottelevat kertoa meille ihan että millä alalla ei joudu tekemisiin asiakkaiden kanssa?? :D Saa olla aika onnenmyyrä et löytää työpaikan jossa ei joudu tekemisiin kaikenmaailman raivotautisten ja foliohattujen kanssa

Varastotyö, hyllyttäjä, laboratoriotyö, siivooja, automaalaaja, hitsaaja, kaupunkipuutarhuri, mekaanikko (muut hoitaa asiakaspalvelun, sä vaan korjaat), lennonohjaaja, asfalttityöntekijä, tutkija... Tässä muutama.

Vaihdoin pois asiakaspalvelusta (olin siinä kuulemma tosi hyvä, vaikka teeskentelyähän se oli 99% ajasta) ja tadaa! En enää ole samassa jamassa, missä sinä olet nyt. En ole uupunut, en vihaa ihmisiä, elämäni ei kulu väsyneenä/lamaantuneena itkien sängynpohjalla enkä halua tappaa itseäni (kävi todella usein mielessä). Minä olen vapaa, onnellinen. Eikä vaatinut mitään muuta kuin alan vaihtoa. Ei tarvitse sietää enää yhtään raivotautista ihmistä. (Ja ne pahimmat olivat tosiaan 30-60 vuotiaita työssäkäyviä ihmisiä/hirviöitä.)

Nyt täytyy sietää enää vaihdevuosi-ikäistä v-mäistä työkaveria, mutta se on lasten leikkiä, kun on ollut vuosia asiakaspalvelutyössä. :) Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Jos olet usein hankalassa tilanteessa asiakkaiden kanssa, niin voi olla että sinussakin on vikaa.

Osa asiakkaista on mulkkuja, mutta niin on osa asiakaspalvelijoistakin.

Tämä riippuu alasta, firmasta, tuotteista jne.

Meillä on paskat tuotteet ja firman asiat päin peetä hoidettu. Asiakkaat ovat raivona.

Toisaalla aspa voi olla enemmän neuvontaa.

Välillä toivon, että asiakkaille voisi puhua suoraan, eikä koko ajan pahoitella. Moni tulee huutamaan ihan aiheetta. Ei ole minun vikani, että toukokuun alehinnat ei ole voimassa kesäkuussa. Enkä voi hintoja alentaa, vaikka Pirkon palkka olisi tullut vasta nyt eikä siksi ostanut aiemmin.

Olen saanut huorittelua myös siksi, että eräs jäätelö oli kuumana päivänä loppu. Mies oli luvannut hakea sitä lapsilleen kaupasta ja minun takia lapset pettyi.

Tästä voisikin antaa vinkin vanhemmille: älkää luvatko lapselle kuuta taivaalta ennen kuin shoppailut on tehty! Ja jos lupaatte, älkää syyttäkö asiakaspalvelijaa lasten elämän pilaamisesta.

Vierailija kirjoitti:

On sinulla kyllä ap aika heikko soveltuvuus työhösi, jos et siedä edes keskeyttelyä. Monessa kulttuurissa keskeyttelyä pidetään aivan normaalina tapana. Saatko kilarit kaikille sellaisillekin, jotka tulevat eri kulttuureista? Riippuu, minkä alan asiakaspalvelija olet, mutta kyllä asiakaspalvelijan nimenomaan kuuluisi kestää myös asiakkaiden tunteenpurkauksia. Vaikka kyse olisi jostain kymmenen euron ostoksesta, se saattaa olla jollekulle tosi iso juttu. Yleisesti ihminen käyttäytyy tuolla tavalla huonosti asiakaspalvelijaa kohtaan, jos ihmisellä on paha olo. Sinun tehtäväsi on rauhoittaa ja selvittää asia, ei kieltää asiakasta reagoimasta tunteella.

Tämän on pakko olla provo. Asiakkaan tunteet ja henkilökohtainen elämä ei kuuluu minkään alan aspalle, ehkä jonkun psykologin työhön kuuluu kuunnella asakkaansa tunteita kaupan kassan tai vastaavan ei ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joillekin näitä "vaikeita tapauksia" tuntuu kasaantuvan oikein urakalla kun muille ei tule läheskään yhtä paljon. Peiliin katsomisen paikka!

Olen nähnyt, kun kassaneiti alkoi valittaa mummolle, joka oli vahingossa ostanu kaksi samanlaista lehteä ja tarvitsi vain yhden. Oli niin vittumainen tapaus, et oli tosi lähellä etten esimieheen ottanut yhteyttä. Mummo pyyteli anteeksi. Ihan oikeesti, näin kävi.

Itse olen ystävällinen aina, mutta tuolla kerralla olis tehnyt mieli sanoa, et korjaapa asennettasi! Pidin mölyt mahassani.

Sama ilmiö näissä "Suomessa ei saa asiakaspalvelua" ja "palvelu on aina paskaa". Se peili kertoo syyn jos siltä tuntuu.

Tähän sanoisin että monessa muussa maassa saa paljon paskempaa asiakaspalvelua kaupassa yms kuin Suomessa. Suomessa myyjät lähtökohtaisesti edes yrittävät olla ystävällisiä asiakkaalle. No ehkä ei jossain Kelassa ja Verotoimistossa mutta ns. kaupoissa .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On sinulla kyllä ap aika heikko soveltuvuus työhösi, jos et siedä edes keskeyttelyä. Monessa kulttuurissa keskeyttelyä pidetään aivan normaalina tapana. Saatko kilarit kaikille sellaisillekin, jotka tulevat eri kulttuureista? Riippuu, minkä alan asiakaspalvelija olet, mutta kyllä asiakaspalvelijan nimenomaan kuuluisi kestää myös asiakkaiden tunteenpurkauksia. Vaikka kyse olisi jostain kymmenen euron ostoksesta, se saattaa olla jollekulle tosi iso juttu. Yleisesti ihminen käyttäytyy tuolla tavalla huonosti asiakaspalvelijaa kohtaan, jos ihmisellä on paha olo. Sinun tehtäväsi on rauhoittaa ja selvittää asia, ei kieltää asiakasta reagoimasta tunteella.

Tämän on pakko olla provo. Asiakkaan tunteet ja henkilökohtainen elämä ei kuuluu minkään alan aspalle, ehkä jonkun psykologin työhön kuuluu kuunnella asakkaansa tunteita kaupan kassan tai vastaavan ei ikinä.

Et voi olla tosissasi

Asiakaspalvelija on työroolissa. Hänen tehtävänsä on olla neutraali. Hoitaa tilanne. Rauhoittaa tilanne.

Ihan sama kaikissa ihmissuhdetöissä. Joskus tulee liikaa painetta. Mutta ei se minulle tule, se tulee rooliini ja minun tehtäväni on hoitaa tilanne rauhallisesti.

Pahoitella ja pitää rooli.

Ei kukaan ammattilainen sano asiakkaalle "kuka sinä luulet olevasi"

Vierailija kirjoitti:

No kyllä se huorittelu ja vittuilu sinulle kuuluu, jos et osaa asiakaspalvelijana hoitaa asioita asiakkaan kanssa niin, ettei asiakkaan tarvitse menettää hermoja.

Jos asiakas hermostuu jostain, niin se kertoo vain siitä, että asiakaspalvelija ei osaa työtään.

Joten paina AP pääsi perseeseesi.

Tässä taas yksi oman elämänsä pronssimitalisti, joka kuvittelee, että asiakaspalvelija pystyy omalla ammattitaidollaan parantamaan myös asiakkaan älykkyyttä. Täytyy sanoa, että teitä ihmisiä, jotka tulette asiakaspalvelutilanteeseen ideoiden kanssa, joilla helposti voittaisi "vuoden tyhmin ihminen"-palkinnon 56:ssa maassa, käy monesti sääliksi. Samoin asenteenne siihen, että ihminen ei saa tehdä virheitä kummastuttaa. Te kun näytätte olevan itse yksi suuri virhe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ota lomaa ja vaihda alaa, olet palanut loppuun.

Muuten, etkö voi ihan samalla lailla kutsua poliisit paikalle kuin sosku ja terveydenhuoltoala jos asiakkaat käy kuumaksi? Kunnianloukkaussyytteet vaan kaikille jotka huorittelevat!

Kohta onneksi pääseekin kesälomalle. Kyllä, olen täysin loppu. Mä en muista päivistä juuri mitään ja itken joka ilta töiden jälkeen, koska olen niin väsynyt. Olen käynyt työterveydessä. Sain kaksi päivää sairaslomaa. Eipä sielläkään jaksa alituiseen rampata, kun tuntuu, että pitävät mua ennemmin jonain laiskana pinnarina.

AP

Kerroitko siellä näistä että itket aina iltaisin töiden jälkeen ja et esimerkiksi muista päivistäsi paljoakaan? Nuo on meinaan jo niin pahoja loppuunpalamisen merkkejä että kyllä työterveydessä pitäisi ymmärtää ottaa nämä vakavasti.

Pitää aina miettiä mikä on työni perustehtävä. Miksi minut on palkattu.

Ja toimia sen mukaan. Asiakaspalvelussa se liittyy aina asiakkaan palveluun. Tavoite on että asiakas saa mitä tarvitsee ja mielellään tulee vielä uudestaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On sinulla kyllä ap aika heikko soveltuvuus työhösi, jos et siedä edes keskeyttelyä. Monessa kulttuurissa keskeyttelyä pidetään aivan normaalina tapana. Saatko kilarit kaikille sellaisillekin, jotka tulevat eri kulttuureista? Riippuu, minkä alan asiakaspalvelija olet, mutta kyllä asiakaspalvelijan nimenomaan kuuluisi kestää myös asiakkaiden tunteenpurkauksia. Vaikka kyse olisi jostain kymmenen euron ostoksesta, se saattaa olla jollekulle tosi iso juttu. Yleisesti ihminen käyttäytyy tuolla tavalla huonosti asiakaspalvelijaa kohtaan, jos ihmisellä on paha olo. Sinun tehtäväsi on rauhoittaa ja selvittää asia, ei kieltää asiakasta reagoimasta tunteella.

Tämän on pakko olla provo. Asiakkaan tunteet ja henkilökohtainen elämä ei kuuluu minkään alan aspalle, ehkä jonkun psykologin työhön kuuluu kuunnella asakkaansa tunteita kaupan kassan tai vastaavan ei ikinä.

Et voi olla tosissasi

Asiakaspalvelija on työroolissa. Hänen tehtävänsä on olla neutraali. Hoitaa tilanne. Rauhoittaa tilanne.

Ihan sama kaikissa ihmissuhdetöissä. Joskus tulee liikaa painetta. Mutta ei se minulle tule, se tulee rooliini ja minun tehtäväni on hoitaa tilanne rauhallisesti.

Pahoitella ja pitää rooli.

Ei kukaan ammattilainen sano asiakkaalle "kuka sinä luulet olevasi"

Me ollaan ihmisiä kaikki. Ei mitään robotteja tai likasankoja joihin voi vaan kaataa paskaa ilman että saa mitään reaktiota ulos. Jokaisella se kamelin selkä katkeaa joskus, aina löytyy se piste missä mennään yli rajan. AP on selvästi loppuunpalamisen partaalla, ei siis ihme jos raja tulee vastaan nopeammin kuin normaalisti.

Mielestäni aspankaan ei tarvitse ottaa haukkuja vastaan vaan hymyssä suin. Siinä vaiheessa on ihan sopivaa todeta, ettei ansaitse tällaista kohtelua. Henkilökohtaisuuksiin menemiselle ei meinaan sillä asiakkaallakaan pitäisi olla mitään syytä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On sinulla kyllä ap aika heikko soveltuvuus työhösi, jos et siedä edes keskeyttelyä. Monessa kulttuurissa keskeyttelyä pidetään aivan normaalina tapana. Saatko kilarit kaikille sellaisillekin, jotka tulevat eri kulttuureista? Riippuu, minkä alan asiakaspalvelija olet, mutta kyllä asiakaspalvelijan nimenomaan kuuluisi kestää myös asiakkaiden tunteenpurkauksia. Vaikka kyse olisi jostain kymmenen euron ostoksesta, se saattaa olla jollekulle tosi iso juttu. Yleisesti ihminen käyttäytyy tuolla tavalla huonosti asiakaspalvelijaa kohtaan, jos ihmisellä on paha olo. Sinun tehtäväsi on rauhoittaa ja selvittää asia, ei kieltää asiakasta reagoimasta tunteella.

Tämän on pakko olla provo. Asiakkaan tunteet ja henkilökohtainen elämä ei kuuluu minkään alan aspalle, ehkä jonkun psykologin työhön kuuluu kuunnella asakkaansa tunteita kaupan kassan tai vastaavan ei ikinä.

Et voi olla tosissasi

Asiakaspalvelija on työroolissa. Hänen tehtävänsä on olla neutraali. Hoitaa tilanne. Rauhoittaa tilanne.

Ihan sama kaikissa ihmissuhdetöissä. Joskus tulee liikaa painetta. Mutta ei se minulle tule, se tulee rooliini ja minun tehtäväni on hoitaa tilanne rauhallisesti.

Pahoitella ja pitää rooli.

Ei kukaan ammattilainen sano asiakkaalle "kuka sinä luulet olevasi"

Me ollaan ihmisiä kaikki. Ei mitään robotteja tai likasankoja joihin voi vaan kaataa paskaa ilman että saa mitään reaktiota ulos. Jokaisella se kamelin selkä katkeaa joskus, aina löytyy se piste missä mennään yli rajan. AP on selvästi loppuunpalamisen partaalla, ei siis ihme jos raja tulee vastaan nopeammin kuin normaalisti.

Mielestäni aspankaan ei tarvitse ottaa haukkuja vastaan vaan hymyssä suin. Siinä vaiheessa on ihan sopivaa todeta, ettei ansaitse tällaista kohtelua. Henkilökohtaisuuksiin menemiselle ei meinaan sillä asiakkaallakaan pitäisi olla mitään syytä.

Kyllä asiakaspalvelijankin pitää asettaa rajat, jos asiakas ei hillitse itseään. Asiakaspalvelija ei ole mikään terapeutti! Kaupan kassa lyö tuotteet kassaan, auttaa etsimään tiettyjä tuotteita ja mahdollisesti neuvoo niiden käytössä. Tarjoilija ottaa tilauksen, vie juomat pöytään ja tarjoileen ruuan. Asiallinen käytös kuuluu asiaan luonnollisesti, mutta ei mikään sielunhoito. Aikuisen ihmisen pitää pystyä hillitsemään itseään, vaikka kaikki ei menekään pilkulleen oman mielen mukaan.

Mulla on parinkymmenen vuoden kokemus asiakaspalvelusta yrityspuolella. Ohessa muutama havainto.

1. Asiakas ei ole aina oikeassa. Joskus sen joutuu jopa kertomaan asiakkaalle.

2. Eri "asiakkaat maksavat sitä palkkaa" eri suhteessa. Valtavaa kunniaa ei voi ottaa vaikka 5 euron hankinnasta, josta jälkikäteen tappelee asiakaspalvelun kanssa tunnin.

3. Asiakas voi olla asiaton. Asiattomuutta ei tarvitse sietää edes asiakkailta.

4. Asiakkaita tulee priorisoida. "Renkaanpotkijan" tai kilpailijalle "jänistä" hakevan viihdyttäminen muutaman tunnin ajan on todella kallista työnantajalle.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen niin hvtin kyllästynyt työhöni asiakaspalvelussa. Olen niin täysin kyllästynyt siihen miten paskasti jotkut asiakkaat kohtelevat työntekijöitä ja kuinka rumasti he saattavat puhua ja sitä perustellaan sillä, että mä en ole oikealla alalla, kun en siedä kaikkea henkistä kurittamista mitä tielleni lykkäävät ja kuinka asiakas saa käyttäytyä kuin mikäkin kakara.

Tänään eräs vanhempi rouva keskeytteli minua jatkuvasti, kun yritin selvittää hänelle erästä asiaa. Lopulta hän suuttui ja haukkui minut. Kysyinkin häneltä, että "kuka te luulette olevanne?". Niin eiköhän sieltä tullut tää klassinen "minäkin sinun palkkasi maksan"-paska. Olisi tehnyt mieli oikeesti ottaa hiuksista kiinni ja pyöräyttää pari kertaa.

VITTU. Mä olen asiakaspalvelija. Siihen toki sisältyy se "palvelija", mutta se ei tarkoita mitään helvetin orjaa ja vaikka mä saatan tiukassa tilanteessakin yrittää jotakin hymynkaltaista ja olla asiallinen, niin tietäkää, että mä HALVEKSUN teitä, jotka ette osaa hoitaa asioitanne niinkuin aikuiset ihmiset. Mäkin olen ihminen. Enkä mikään helvetin pyhimys, joka ihan vilpittömästi hymyillen ottaa teidän huudot ja haukut vastaan ja on muka tosi pahoillaan teidän kokemastanne vastoinkäymisestä (en ole, minun mielestäni tällaiset ihmiset ansaitsevat kaikki kohtaamansa vastoinkäymiset ja sitten vielä vähän lisää). Ja kyllä, mä haukun teidät kaveriporukalleni jälkikäteen. Kollegoideni kanssa meillä on lempinimet kaikkein vittumaisimmille asiakkaille.

Mä olen niin väsynyt siihen, että 8 tunnin työpäivän jälkeen en jaksa mennä edes kauppaan tai ylipäätään nähdä ketään ihmistä. Olen niin väsynyt ja voipunut siitä jatkuvasta henkisestä väkivallasta mitä minuun ja kollegoihini kohdistetaan. Ja sitten sen pitäisi olla ok, koska asiakkaat maksavat meidänkin palkkamme ja asiakkaita pitää aina kohdella kuin prinsessoita, vaikka he itse huutaisivat, vittuilisivat ja huorittelisivat. Mun uskoni ihmiskuntaan on mennyt ihan täysin asiakaspalvelutyön myötä.

Asia erikseen oikeasti mielisairaat/kehitysvammaiset tms asiakkaat, jotka eivät välttämättä osaa samalla tavalla hallita itseään. Vaikka täytyy sanoa, että kaikenmaailman juopot ja avohoitotapaukset ovat silti useimmiten paljon mieluisampia ja ystävällisempiä kuin ylemmyydentuntoiset herrat ja rouvat.

Ja tähänkin keskusteluun tulee aivan varmasti porukkaa puolustelemaan paskoja asiakkaita ties millä kliseillä. En kyllä ehdi henkkoht kaikille vastaamaan, joten tässä jo valmiiksi: MENKÄÄ ROSKIKSEEN.

Kiitos.

Ap, mä en enää edes neuvo sua vaan mä käsken sua: vaihda toiseen työpaikkaan!

Jos et tee mitään ja yrität vain jaksaa, niin sulle kehittyy kohta oikeasti mielenterveyteen vaikuttavia ongelmia, joista ei niin vaan enää pääsekään eroon.

Ja tiedän mistä puhun, olin aspana aivan samassa pisteessä kuin sinä. Sitä pahoinpitelyä kun nielee tarpeeksi pitkään ja tukahduttaa tunteensa, se alkaa purkautumaan ahdistuksena. Aloin itse saada paniikkikohtauksia töissä, ahdistuskohtauksia viikoittain ja tietysti samat normioireet päälle mitä sinäkin kuvailit.

Vaihdoin työpaikkaa, enkä voisi voida tällä hetkellä paremmin. Minulle jäi "herkkyys" noihin paniikkikohtauksiin, tunnen että voin saada niitä vieläkin mutta ne loppuivat melko nopeasti työpaikan vaihtamisen jälkeen.

Pidä loma, lepää ja etsi toinen paikka. IHAN mikä vaan toinen paikka. Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Pitää aina miettiä mikä on työni perustehtävä. Miksi minut on palkattu.

Ja toimia sen mukaan. Asiakaspalvelussa se liittyy aina asiakkaan palveluun. Tavoite on että asiakas saa mitä tarvitsee ja mielellään tulee vielä uudestaan

Tähän täytyy kommentoida, että välillä ne asiakkaat haluavat kuun taivaalta eivätkä suostu ymmärtämään että aspa ei sitä voi toteuttaa. Opiskeluaikoina olin Hesen kassalla, ja todella moni koki oikeudekseen perjantai iltaisin purkaa stressiä työviikon jälkeen meihin. Kun tottakai minä siinä kassalla saan taiottua sen 10 vuotta sitten myynnistä poistuneen tuotteen hänelle ja kun totean ettei ole mahdollista saan kaikki mahdolliset solvaukset päin naamaa. Yritä siinä sitten palvella hymyssä suin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On sinulla kyllä ap aika heikko soveltuvuus työhösi, jos et siedä edes keskeyttelyä. Monessa kulttuurissa keskeyttelyä pidetään aivan normaalina tapana. Saatko kilarit kaikille sellaisillekin, jotka tulevat eri kulttuureista? Riippuu, minkä alan asiakaspalvelija olet, mutta kyllä asiakaspalvelijan nimenomaan kuuluisi kestää myös asiakkaiden tunteenpurkauksia. Vaikka kyse olisi jostain kymmenen euron ostoksesta, se saattaa olla jollekulle tosi iso juttu. Yleisesti ihminen käyttäytyy tuolla tavalla huonosti asiakaspalvelijaa kohtaan, jos ihmisellä on paha olo. Sinun tehtäväsi on rauhoittaa ja selvittää asia, ei kieltää asiakasta reagoimasta tunteella.

Tämän on pakko olla provo. Asiakkaan tunteet ja henkilökohtainen elämä ei kuuluu minkään alan aspalle, ehkä jonkun psykologin työhön kuuluu kuunnella asakkaansa tunteita kaupan kassan tai vastaavan ei ikinä.

Et voi olla tosissasi

Asiakaspalvelija on työroolissa. Hänen tehtävänsä on olla neutraali. Hoitaa tilanne. Rauhoittaa tilanne.

Ihan sama kaikissa ihmissuhdetöissä. Joskus tulee liikaa painetta. Mutta ei se minulle tule, se tulee rooliini ja minun tehtäväni on hoitaa tilanne rauhallisesti.

Pahoitella ja pitää rooli.

Ei kukaan ammattilainen sano asiakkaalle "kuka sinä luulet olevasi"

Me ollaan ihmisiä kaikki. Ei mitään robotteja tai likasankoja joihin voi vaan kaataa paskaa ilman että saa mitään reaktiota ulos. Jokaisella se kamelin selkä katkeaa joskus, aina löytyy se piste missä mennään yli rajan. AP on selvästi loppuunpalamisen partaalla, ei siis ihme jos raja tulee vastaan nopeammin kuin normaalisti.

Mielestäni aspankaan ei tarvitse ottaa haukkuja vastaan vaan hymyssä suin. Siinä vaiheessa on ihan sopivaa todeta, ettei ansaitse tällaista kohtelua. Henkilökohtaisuuksiin menemiselle ei meinaan sillä asiakkaallakaan pitäisi olla mitään syytä.

Kyllä asiakaspalvelijankin pitää asettaa rajat, jos asiakas ei hillitse itseään. Asiakaspalvelija ei ole mikään terapeutti! Kaupan kassa lyö tuotteet kassaan, auttaa etsimään tiettyjä tuotteita ja mahdollisesti neuvoo niiden käytössä. Tarjoilija ottaa tilauksen, vie juomat pöytään ja tarjoileen ruuan. Asiallinen käytös kuuluu asiaan luonnollisesti, mutta ei mikään sielunhoito. Aikuisen ihmisen pitää pystyä hillitsemään itseään, vaikka kaikki ei menekään pilkulleen oman mielen mukaan.

Te ette ymmärrä tätä kuviota.

Vähän kuin vesikidutuksessakin, mitä pahaa nyt on jos pikkasen vettä tippuu päähän? Mutta kun sitä tippuu ja tippuu ja tippuu, jatkuvasti,koko ajan, ei pääse karkuun tai alta pois, ja se saatanan vesi vaan tippuu ja osuu siihen samaan jo ärsyyntyneeseen kohtaan ja tippuu.

Ottaisin paljon mieluummin päälleni sangollisen kerralla kuin saman määrän tippoina päivän ajan.