Elintaso on ansaittava, se ei ole automaattinen ihmisoikeus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sana kirjoitti:

Ihmisen arvo on yleinen, yhtäläinen, peruuttamaton ja absoluuttinen.

Siitä seuraa jokaisen ihmisen "elämänvaalintavelvollisuus": meillä kaikilla on pysyvä moraalinen velvollisuus vaalia jokaista ihmistä mm. siten, että hänellä on aito mahdollisuus hyvään, mielekkääseen, terveeseen ja pitkään elämään. Tavoitetila on, että jokaisella on aito mahdollisuus itse hankkia elantonsa; muiden ihmisten moraalinen velvollisuus on auttaa sellaista ihmistä, jolla ei syystä tai toisesta ole aitoa mahdollisuutta tähän.

Viimeksi mainittu tila (velvollisuus auttaa) voi tulla pitkäaikaiseksi sellaisissa yhteiskunnissa, joissa tiettyjen toimenpiteiden (esim. töiden siirtäminen yhteiskunnan ulkopuolelle, ns. halpatyön maihin sekä työn koneellistaminen) seurauksena kaikille ei ole tarjolla ansiotyötä!

Monet autettavat eivät toisaalta pidä itsekään riittävän mielekkäänä sellaista elämää, jossa he eivät tee ansiotyötä, vaan ovat autettavia vuosikausia yhtäjaksoisesti.

Yksi vaihtoehto pitkäaikaiselle (pysyvälle?) auttamisjärjestelmälle olisi työn uusjako: ansiotyössä käyvien työaikaa lyhennettäisiin, ja työtä jaettaisiin muillekin. Työt tasautuisivat ja samoin ansiot. Jokainen saisi vähemmän palkkaa, mutta toisaalta enemmän vapaa-aikaa viettää perheen ja ystävien kanssa, sivistää itseään, stressin määrä ja monet sairaudet vähenisivät, perheet yhtenäistyisivät, sukupolvien välille ei muodostuisi samanlaista kuilua kuin nyt, suvun vanhuksille jäisi aikaa jne.

Minusta tämä olisi lähes täydellinen ratkaisu, se lätkäisisi monta kärpästä yhdellä iskulla.

Mikäs siinä, tosin toisten työn tulostan jakaminen työtä tekemättömien kanssa ei ole omiaan edistämään yhteiskuntarauhaa. Mallisi vaatisi aika järeän seuranta- ja seuraamusjärjestelmän.

Etkö osaa lukea? Kyse oli työn jakamisesta.

Etkö osaa ajatella? Mallisi mukaan siis pitkäaikaistyötön Pera, viimeksi töissä varastomiehenä, voisi ottaa lääkärin duuneista osan? Et ole miettinyt malliasi sitten ensinkään. Ei työ ole harmaata massa, joka noin vain jaetaan tasan kaikkien kanssa, kas kun kaikkien kyvyt ja osaaminen eivät ole yhtäläisiä. AP

En ole kommentoija nr. 30.

Työn uusjaosta... Toki se olisi hidas, systemaattisesti toteutettu muutosprosessi, jossa huomioitaisiin mm. koulutuspolitiikka eikä töitä jaettaisi summan mutikassa, tietenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis miksi kukaan olisi jotenkin oikeutettu mihinkään tiettyyn elintasoon? Sä lähestyt tätä aihetta täysin väärästä päästä, sinuna alkaisin miettiä ennemmin miksi kaikkien muiden (eli luultavasti ne 90-99% ihmisistä joiden elintaso on sinun elintasoasi alhaisempi) tulisi antaa sinun ylläpitää omaa elintasoasi saati kannattaa sellaista järjestelmää joka mahdollistaa elintasosi?

No josko vaikka siksi, että elintasoni verotus mahdollistaa aika monen elätettävän oleskelun. Jos itse itselleni ansaitsemani elintaso otettaisiin pois, samalla lähtisi elatus muutamalta muulta tyypiltä. Niin että ajatuksesi on sangen naiivi. AP

No miksi me ei vaan oteta sulta sitä elintasoa ja jaeta muiden kesken tasan? Ei sinun elintasosi verotus mahdollista mitään vaan tuotanto ja funktionaalinen tulonjako. Se nyt on aivan herttaisen yhdentekevää muiden kannalta mitä sinulle jää jäljelle.

No miksi me ei vaan oteta sulta sitä sosiaalitukea pois ja käytetä raha itseemme? Samalla tavalla se raha kiertää. En kuvittele, että minun veroni elättävät tämän maan työrajoitteiset, mutta on meitä työssäkäyviä aika iso joukko. Kaikkien kannalta on lyhyellä aikavälillä ihan sama, mitä toisille (=sinulle) jää. Ei tästä ollutkaan kyse.

Jep, eli olet joku työn sankari joka kuvittelee olevansa yhteiskunnan tukipilari. Tajuatko sä, että vaikka kuolisit huomenna, kortistosta löytyy kyllä salamana joku sunkin tilalle?

Mutta se syy miksi ne raharikkaat (joihin sinä siis ET kuulu, paina se jo kaaliisi) ei ota niitä sosiaalitukia (jotka ovat kokonaisuudessa ylipäätään ehto sille että mitään keskiluokkaa voisi olla olemassa) pois on se, että kun niitä otetaan tarpeeksi pois, ihmiset sanoo lopulta ei. Ja se jälki on joskus rumaa.

Taidat tosiaan olla  yksinkertainen? Ikään kuin kukaan olisi korvaamaton. Tarvitaan vaan pieni rajanaveto tarpeellisen ja tarpeettoman välille. Jotta yhteiskunta toimisi, on kansalaisten input oltava suhteessa yhteiskunnan outputtiin. Koeta nyt pysyä asiassa. Tällä hetkellä minä olen tarpeellinen, sen sijaan sossuloinen....not so much.

Ei todellakaan puhuta mistään inputeista tai outputeista, puhutaan järjestelmästä ja systeemistä joka ylipäätään mahdollistaa ja kykenee moraalisesti perustelemaan sen syyn miksi sinun osuutesi tulonjaosta tai varallisuudesta tulisi olla haluamasi ja jonkin toisen ei. Siitä miten asiat ovat ei voida vetää johtopäätöksiä siitä miten niiden tulisi olla.

Mitä? Ei tuossa ole mitään järkeä. Yritätkö sanoa, että yksilö ei saisi menestyä tai nauttia työnsä hedelmistä? Tarkoitatko, että toisen siivellä eläminen on yhtä palkitsevaa ja arvokasta kuin se, että elättää itse itsensä ja on tuottava? Mielestäsi kai vangeille pitäisi maksaa kunnon palkkaa, koska he ovat menettäneet vapautensa (unohtaen sen, minkä takia he alunperin ovat linnaan joutuneet)?

Yritän sanoa että sinä olet se siivelläeläjä, joka yrittää rohmuta kakusta suuremman palan vaikka kaikki eivät saaneet sitä murustakaan.

Huh, näkisit mun palkkanauhan. En saa tulonsiirtoja, en ole saanut sitten lapsilisien, ja nekin menivät vanhempien tilille. Olet harhainen.

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki elelisivät samoilla tienesteillä (esim. lääkäri/duunari/työtön) vaikka niin, että kaikkia verotetaan sen verran, että kaikilla olisi tismalleen samat rahat kulutukseen, niin: kuka ihme enää haluaisi kouluttautua pitkään, ja hartaasti, nähdä vaivaa edetäkseen urallaan, kun täysin näkemättä vaivaa voisi tienata saman verran?? Hei haloo, tottakai joistakin ammateista on tienattava enemmän, että kukaan edes haluaisi sinne. Jos näkee vaivaa ansaitakseen paljon rahaa, niin pitäkööt ne (toki jonkun verran pitää verottaa, mutta mielestäni pitäisi olla maltillisemmat verot)

Nähdä vaivaa=kärsiä? Siis kärsimyksen eetosko tässä nyt vaikuttaa taustalla? "No pain, no gain" -tyyppinen bs?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saan sosiaalitukea ja olen täysin työkyvytön. Mitä se vastikkeellisuus minun kohdalla sitten olisi?

Osaat lukea ja kirjoittaa, pystyt käyttämään nettiä ja argumentoimaan. Perusta vaikka blogi, jossa samassa tilanteessa olevat voivat tarjota toisilleen vertaistukea ja toimia hermokeskuksena tulevaisuuden työkyvyttömille. AP

Höpö höpö. Suurmestarin mukaan sinulla ei ole instrumentaalista arvoa yhteiskunnalle, joten poistoon. Sitten kun me päästään hallitukseen sinut laitetaan parakkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli perintövero sataan prosenttiin?

Ei. Se perinto kulkee suvussa, ja sen on joku aikoinaan ansainnut. En kannata moninkertaista verotusta. Tietenkin, jos perinnöllänsä lähtee esim. tekemään bisnestä, maksaa normit verot ja muut kulut.

No yritäs nyt päättää pitääkö se ansaita vai ei. Miksi perintö olisi automaattinen ihmisoikeus?

Pitää ansaita. Mutta jokainen voi antaa ansaitsemansa sille kelle haluaa, vaikka jälkeläisilleen.

Ei ap

Eli ei tarvitse ansaita. On satunnainen etuoikeus satunnaiselle joukolle ihmisiä. 

 

Onhan se etuoikeus, jos joku haluaa antaa sinulle rahaa eli perinnön. Se ei kuitenkaan ole lähtökohta, joka jokaisen tulisi saada.

Yhteiskunnan ei siis ole taattava jokaiselle samaa etuoikeutta muiden kustannuksella.

Lähtökohta on että jokaisen on itse ansaittava. Ansaitsemallaan rahalla jokainen voi tehdä mitä tykkää, vaikka antaa perinnöksi tai lahjoittaa - mutta vapaaehtoisesti, ei pakolla.

Mutta kai sä (ja muut apn kanssa samoilla linjoilla olevat) nyt ymmärrät, että advokoit yhteiskuntajärjestelmää jota sanotaanko ainakaan 2/3 ihmisistä ei ole mitään insentiiviä kannattaa? He ovat yhden palkan päässä köyhyydestä.

Yhteiskunta jossa kaikki pärjäävät miten voivat, johtaa siihen että suku auttaa omiaan, ja muut sortuvat nälänhätään. Yhteiskunta joka päättää että kaikki omaisuus on yhteistä ja kaikki omistavat sen yhdessä, on kommunismi, ja mehän kaikki tiedämme kuinka sille kävi.

Yhteiskunta joka sallii yksityisomistuksen, ja osattomammille hoitaa itse tukiverkon ja suvun virkaa verovaroin, on se missä nyt elämme. Se antaa minulle oikeuden vaikka polttaa ylimääräiset rahani tai lahjoittaa kodittomille kissoille.

Nuo koyhät joista puhut tekevät viisaasti jos kannattavat viimeisintä systeemiä, koska eivät he yhtään paremmin pärjää muissakaan, mutta voivat pärjätä todella paljon huonommin.

Stakhanov kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki elelisivät samoilla tienesteillä (esim. lääkäri/duunari/työtön) vaikka niin, että kaikkia verotetaan sen verran, että kaikilla olisi tismalleen samat rahat kulutukseen, niin: kuka ihme enää haluaisi kouluttautua pitkään, ja hartaasti, nähdä vaivaa edetäkseen urallaan, kun täysin näkemättä vaivaa voisi tienata saman verran?? Hei haloo, tottakai joistakin ammateista on tienattava enemmän, että kukaan edes haluaisi sinne. Jos näkee vaivaa ansaitakseen paljon rahaa, niin pitäkööt ne (toki jonkun verran pitää verottaa, mutta mielestäni pitäisi olla maltillisemmat verot)

Nähdä vaivaa=kärsiä? Siis kärsimyksen eetosko tässä nyt vaikuttaa taustalla? "No pain, no gain" -tyyppinen bs?

No ei tietenkään, vaan panostaa siihen työntekoon. Se on helppoa, jos on alalla mistä pitää. Voi oma-alotteisesti opiskella lisää omasta alastaan, ja olla aktiivisempi. Valitettavan monet menevät töihin, selailevat puolet työajasta internettiä tai juttelevat kavereiden kanssa, ja lähtevät ulos, kun minimiaika on täytetty. Sitten ihmetellään kun ei menesty uralla.

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun taas eräs itse itseään luuseriksi kutsuva täällä avautui ja poti huonoa omaatuntoa saamattomuudestaan ja työttömättömyydestään, jo vain vihervassarimammakerho hyökkäsi valistamaan, että "ihmisarvo ei riipu tuottavuudesta tai työnteosta."

No miten sen nyt ottaa. Onko ihmis- tai itseisarvo, että voi viettää suhtkoht miellyttävää elämää? Vai riittääkö ihmisarvoiseen elämään, että tulee toimeen ja tinkii siitä muusta, minkä toiset työssäkäyvät tai muuten onnekkaat pystyvät itselleen kustantamaan?

Mun mielestä sosiaalituet voisivat olla maltillisempia ja vastikkeellisia. Muussa tapauksessa pari-kolmenkymmenen vuoden päästä meillä on entistä isompi joukko täysin perusterveitä työikäisiä, jotka vaan eivät jaksa keskittyä opiskeluun ja työntekoon mutta jotka kuitenkin, saavutetun edun periaatteen takia, vaativat hyvää elintasoa ja sen nousua samassa suhteessa kuin itse varallisuutensa rakentavat.

Jos puhutaan puhtaasti arvofilosofiasta, kai kaikella elollisella on oma arvonsa, mutta ei kaikki elollinen ole samanarvoista. Että näin. Jos ei mihinkään itse pysty, saa peruselatuksen mutta se kämppä keskustassa ja 3000 käyttörahaa on itse ansaittava.

Entäs nämä, jotka ovat syntyneet kultalusikka suussa ja eivät halua tehdä töitä. Aika moni suuryritys on rikastunut sillä että on teetetty nälkäpalkalla töitä työläisillä. Nämä rikkaat loiset siis elävät toisten kustannuksella ihan kuten köyhemmätkin. Työkin motivoi enemmän kun siitä saa kohtuullisen korvauksen.

Sanon ainakin sen omasta kokemuksesta, että pitää antaa ensin yrittää ja vasta sitten lytätä.  Työelämän alkuvuodet olivat kauhun täyttämiä.

Naisen työpanos ja yleensä jokaisen on sen verran arvokas ettei ole varaa hylätä ketään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli perintövero sataan prosenttiin?

Ei. Se perinto kulkee suvussa, ja sen on joku aikoinaan ansainnut. En kannata moninkertaista verotusta. Tietenkin, jos perinnöllänsä lähtee esim. tekemään bisnestä, maksaa normit verot ja muut kulut.

No yritäs nyt päättää pitääkö se ansaita vai ei. Miksi perintö olisi automaattinen ihmisoikeus?

Pitää ansaita. Mutta jokainen voi antaa ansaitsemansa sille kelle haluaa, vaikka jälkeläisilleen.

Ei ap

Eli ei tarvitse ansaita. On satunnainen etuoikeus satunnaiselle joukolle ihmisiä. 

 

Yhtälailla synttärilahjat ja arpajaisvoitotkin on satunnainen etuoikeus satunnaiselle joukolle ihmisiä. Onko tavoitteesi että kukaan vain ei saa saada mitään jos toinen ei saa saman verran? Vaikkei toisen saama olisi edes muilta pois? Sitä sanotaan kateudeksi.

Hehe. Moni luulee, että pelkästään suuri palkka tai muut ansiot tekisivät ihmisestä riippumattoman. Sen verran voin paljastaa, että jokainen ihminen on oikeastaan aina riippuvainen yhteisöstä oli kyseessä sitten kaupungissa asuva tai viidakon heimon jäsen. Moni ei vaan ajatelle, että mistä se ruoka tulee kaupan hyllylle tai sähkö ja vesi kämppään. Itsenäisyys ja riippumattomuus ovat täysin paskapuhetta. Kaikki tässä ollaan pitkälti muiden armoilla. Nykyään kaikkea vaan pidetään itsestäänselvyytenä ja ansaittuna etuna, joka vaan tulee jostain, koska se nyt vaan tulee. Ei välttämättä tule, jos isompi kriisi iskee.

leikkauslista kirjoitti:

Hehe. Moni luulee, että pelkästään suuri palkka tai muut ansiot tekisivät ihmisestä riippumattoman. Sen verran voin paljastaa, että jokainen ihminen on oikeastaan aina riippuvainen yhteisöstä oli kyseessä sitten kaupungissa asuva tai viidakon heimon jäsen. Moni ei vaan ajatelle, että mistä se ruoka tulee kaupan hyllylle tai sähkö ja vesi kämppään. Itsenäisyys ja riippumattomuus ovat täysin paskapuhetta. Kaikki tässä ollaan pitkälti muiden armoilla. Nykyään kaikkea vaan pidetään itsestäänselvyytenä ja ansaittuna etuna, joka vaan tulee jostain, koska se nyt vaan tulee. Ei välttämättä tule, jos isompi kriisi iskee.

Ditto. Ihminen EI OLE SAARI.

Olen samaa mieltä, ja olen itse asiassa se, joka toi ensimmäisenä esille tämän ajatuksen, että työtätekevän ihmisarvo on parempi ja tärkeämpi kuin työtävieroksuvan. Olen sitä mieltä, että työkykyisen ihmisen on tehtävä töitä. Jos joutuu työttömäksi, niin kouluttautuu uuteen ammattiin, vaihtaa paikkakuntaa ja tekee kaikkensa saadakseen töitä.

leikkauslista kirjoitti:

Hehe. Moni luulee, että pelkästään suuri palkka tai muut ansiot tekisivät ihmisestä riippumattoman. Sen verran voin paljastaa, että jokainen ihminen on oikeastaan aina riippuvainen yhteisöstä oli kyseessä sitten kaupungissa asuva tai viidakon heimon jäsen. Moni ei vaan ajatelle, että mistä se ruoka tulee kaupan hyllylle tai sähkö ja vesi kämppään. Itsenäisyys ja riippumattomuus ovat täysin paskapuhetta. Kaikki tässä ollaan pitkälti muiden armoilla. Nykyään kaikkea vaan pidetään itsestäänselvyytenä ja ansaittuna etuna, joka vaan tulee jostain, koska se nyt vaan tulee. Ei välttämättä tule, jos isompi kriisi iskee.

Huoh. Tässäpä oivallinen esimerkki ihmisestä, joka ei ymmärtänyt alkuunkaan aloituksen pointtia. Juu, suurin osa meistä ostaa ruoan kaupasta ja saa veden kämppäänsä, eikä viljele tai hae läheisestä kaivosta vettä. Mutta, on arvokasta MAKSAA siitä ruoasta ja vedestä omalla rahallaan, eikä toisten rahalla. Toisten rahoilla elävä on vähän kuin loinen. Imee ja imee, kuppaa ja kuppaa, eikä anna mitään takaisin.

Mä sanon vaan, että jotenkin ärsyttää facessa olevien kavereiden kommentit, että "siis, että ärsyttää, kun joutuu laittelemaan samoja lappuja liittoon ja Kelaan, että saa ansiosidonnaista"

Siis oikeesti! Onko nyt liikaa vaadittu, että käyttää tunnin-pari aikaa lomakkeiden täyttöön, jotta voi "sillä työmäärällä" lojua yhteiskunnan loisena sohvalla tukia nostellen ilman mitään vastikkeellisuutta.

leikkauslista kirjoitti:

Hehe. Moni luulee, että pelkästään suuri palkka tai muut ansiot tekisivät ihmisestä riippumattoman. Sen verran voin paljastaa, että jokainen ihminen on oikeastaan aina riippuvainen yhteisöstä oli kyseessä sitten kaupungissa asuva tai viidakon heimon jäsen. Moni ei vaan ajatelle, että mistä se ruoka tulee kaupan hyllylle tai sähkö ja vesi kämppään. Itsenäisyys ja riippumattomuus ovat täysin paskapuhetta. Kaikki tässä ollaan pitkälti muiden armoilla. Nykyään kaikkea vaan pidetään itsestäänselvyytenä ja ansaittuna etuna, joka vaan tulee jostain, koska se nyt vaan tulee. Ei välttämättä tule, jos isompi kriisi iskee.

Totta, mutta jos alamme tuolla verukkeella jäämään pois työelämästä tukien varaan ja lopetamme pyrkimisen parempaan elintasoon, kaikkien elintaso laskee. Yhteiskunta, jossa yksilö voi kokea ansainneensa työllään jotain mitä jollain muilla ei ole, on kantava voima, joka takaa myös vähemmän onnekkaille hyvän perus elintason.

Vaikka jotkut ihmiset ovat vahvasti sitä mieltä, että ovat pelkällä omalla työllään riippumatta onnesta tai yhteiskunnasta ansainneet muita korkeamman elintason, ei se tarkoita, että heitä pitäis tästä ajatuksesta rangaista.

Vierailija kirjoitti:

Mä sanon vaan, että jotenkin ärsyttää facessa olevien kavereiden kommentit, että "siis, että ärsyttää, kun joutuu laittelemaan samoja lappuja liittoon ja Kelaan, että saa ansiosidonnaista"

Siis oikeesti! Onko nyt liikaa vaadittu, että käyttää tunnin-pari aikaa lomakkeiden täyttöön, jotta voi "sillä työmäärällä" lojua yhteiskunnan loisena sohvalla tukia nostellen ilman mitään vastikkeellisuutta.

Miksi pidät tällaisia loisia kavereinasi? On minunkin kaverini työttömäksi joutuneet, mutta ainoa asia, mitä facessa on hehkutettu on uusi työpaikka.

Moni myös luulee elävänsä omilla rahoilla vaikka elää oikeasti enemmän tai vähemmän tulonsiirtojen varassa. Luulo omasta paremmuudestaan on monella niin juurtunut, ettei mitään realistista laskelmaa saaduista eduista edes haluta tehdä. Rahavirtojen selvittäminen murentaisi illuusion omasta riippumattomuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Moni myös luulee elävänsä omilla rahoilla vaikka elää oikeasti enemmän tai vähemmän tulonsiirtojen varassa. Luulo omasta paremmuudestaan on monella niin juurtunut, ettei mitään realistista laskelmaa saaduista eduista edes haluta tehdä. Rahavirtojen selvittäminen murentaisi illuusion omasta riippumattomuudesta.

Eläkkeet, lapsilisät, työttömyysturva ja opintotuki ovat tulonsiirtoja. Keskivertoihminen saa tulonsiirtoja yhtä paljon kuin maksaakin niitä. Lähinnä elämäntapatyöttömät ja eläkeläiset elävät tulonsiirtojen varassa, opiskelijat vain muutaman vuoden.

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä, ja olen itse asiassa se, joka toi ensimmäisenä esille tämän ajatuksen, että työtätekevän ihmisarvo on parempi ja tärkeämpi kuin työtävieroksuvan. Olen sitä mieltä, että työkykyisen ihmisen on tehtävä töitä. Jos joutuu työttömäksi, niin kouluttautuu uuteen ammattiin, vaihtaa paikkakuntaa ja tekee kaikkensa saadakseen töitä.

Minä vaihdoin paikkakuntaa sellaiseen jossa on paljon paremmat valikoimat kaikkeen kuin edellisessä pien kaupungissani jossa tuli nuoruus elettyä ja nyt olen hakenut opiskelemaan uuden ammatin toivossa jonka olen itse valkannut mielenkiintoisimmaksi ja sellainen jota jo osaan jonkinverran, tuloksia odotellaan, mutta pitää muistaa että myös kouluihin on kovaa tunkua, sinnekkään ei kaikki halukkaat mahdu! Kokeilen joka vuosi uudestaan kunnes tärppää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saan sosiaalitukea ja olen täysin työkyvytön. Mitä se vastikkeellisuus minun kohdalla sitten olisi?

Sinun mitä ilmeisimmin on alettava ruikuttamaan koko rahalla..??

Liikkuvatko sinun huulet ja toimivatko sormet?? Keksin sinulle heti jotain käyttöä jollekin 16 tuntistä päivää tekevälle sinkkuihmiselle. Jos nämäkään eivät toimi, niin jos esim. jos nuolisit muutaman työntekijän kengän puhtaaksi, niin heille tulisi edes vähän parempi mieli, ennenkuin verottaja kuittaa heidän palkastaan rahat sinulle.