Lue keskustelun säännöt.
Lääkäri "en uusi uni tai rauhoittavia lääkkeitä"?
13.06.2017 |
Törmäsin netissä yksityislääkäriin, jonka nimen vieressä lukee näin. Miksi näin?
Niin ja en siis itse käytä kumpiakaan, mutta kiinnostus vaan heräsi.
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lääkeriippuvaisia ja muita narkomaaneja kohdellaan ensisijaisesti rikollisina? Heillä on riippuvuussairaus, ja heitä tulisi kohdella sen mukaan, potilaina. Esimerkiksi ensimmäisen kommentoijan viestissä näkyy vahvasti tämä asenne. Lääkkeiden ja huumeiden käytön taustalla on lähes aina joitain psyykkisiä ongelmia, joihin käyttäjä tarvitsee apua. Mitä vähättely, kiusanteko ja rankaiseminen auttavat? En missään tapauksessa puolusta narkomaaneja vaan mietin, tuottaisiko jokin muu lähestymistapa parempia tuloksia huumeiden vastaisessa taistelussa kuin nykyinen narkkarien kohtelu taparikollisina ja epäihmisinä.
Oletko monestikin ollut tällaisten kanssa hoitokontaktia luomassa? Monet todellakin ovat täysin holtittomia, aggressiivisia, vastuuntunnottomia ja rikollisia myös. Yhteistyöongelmat ani harvoin johtuu siitä hoitavasta tahosta.
Älä vain sano, että olet hoitaja. Sinulla on todella epäempaattinen asenne. Totta kai narkomaanit ovat holtittomia ja aggressiivisia, sehän kuuluu taudinkuvaan. Suhtaudutko kaikkiin holtittomiin ja aggressiivisiin potilaisiin samalla tavalla? Monet mielenterveysongelmat aiheuttavat aggressiivista käytöstä, samoin vaikkapa alzheimer. Mikä siis on pointtisi? Että ikävästi käyttäytyviä potilaita ei tarvitse hoitaa, vaan vankila on heille parempi paikka?
En ole hoitaja, luojan kiitos. Älä vaan sano, että olet riippuvainen?
Olen paljon tekemisissä kuitenkin näiden riippuvaisten kanssa ja tiedän paljon myös näitä hoitajia ja lääkäreitä, jotka saavat osakseen jatkuvaa kusetusta, haistattelua ja tappouhkauksiakin ihmisiltä, jotka ovat Itse Aiheuttaneet tilansa. Siis kohdisavat tällaisen käytöksen ihmisiin, jotka yrittävät auttaa. Usein vielä alkuun hyvinkin asiallisesti. Mut mikään ei kelpaa, kun käypä hoito ei tiedä mistään mitään toisin kuin nämä oman elämänsä parhaat asiantuntijat.
En ymmärrä hyysäys-asennetta, jolloin kaikki tuo pitäisi hyväksyä ja niellä. Riippuvaisen toipuminen alkaa vasta siitä, kun hän tajuaa itse alkaa kantaa vastuutaan. Mt-potilaat ovat eri asia.(tai siltä osin, kun eivät oikeasti pysty käytöstään ja toimintaansa säätelemään)
En ole riippuvainen mutta tunnen useita, jotka ovat, ja heitä kaikkia yhdistää taustalla olevat hoitamattomat mielenterveysongelmat, lapsuuden traumat ym. Asenteestasi kertoo paljon jo se, että arvelet minulla itselläni olevan riippuvuusongelma, kun yritän puhua paremman hoidon puolesta.
En ole puhunut hyysäämisestä ja kaiken hyväksymisestä. Puhun inhimillisestä suhtautumisesta. Jos riippuvaisia kohdellaan epäihmisinä, he käyttäytyvät kuin epäihmiset. Tämä on kierre. Kummankohan tehtävä on katkaista kierre, elämänhallinnan ja itsesäätelyn ongelmista kärsivän riippuvaisen, vai työtään tekevän, täysipäisen ammattilaisen? Puhut siitä, että riippuvaisen tulisi tajuta itse kantaa vastuutaan. Miten tähän mielestäsi päästään? Vankila ainakaan ei tunnetusti katkaise rikollisuuden kierrettä tai poista ongelmia juuri kenenkään kohdalla. Eikö olisi järkevämpää terapian avulla pyrkiä vahvistamaan riippuvaisen itsetuntoa ja antaa välineitä siihen, että tämä pystyisi mainitun vastuun kantamaan?
Vastasin vain samalla tavalla kun sinä spekuloit minun taustojani -luulin et tämä tuli selväksi.
Kyllä he saavat aivan varmasti inhimillistä kohtelua, mut raja tulee kaikille vastaan jossain. Toki jos heitä itseään kuuntelee, niin eivät ole saaneet mitään muuta kuin huonoa kohtelua, kun ei saatukaan tilattua mitä halutaan.
No sit ne tulee sulle itkemään karua kohtaloaan ja sä uskot. Et ilmiselvästi tiedä sitä toista puolta, joka olis sun hyvä tuntea ennen ku alat kommentoimaan.Et edelleenkään vastannut kysymykseen. Miten mielestäsi parhaiten päästään tavoitteeseen, jota kumpikin kannatamme, eli siihen, että päihderiippuvaisten määrä vähenisi? Tuomitset ehdottamani toimintamallin - riippuvaisten kohtelun ensijaisesti sairaina rikollisten sijaan (rikoksia väheksymättä!) ja asianmukaisen terapian tarjoamisen taustalla oleviin elämänhallinta- ja mielenterveysongelmiin - mutta et ehdota mitään tilalle. Onko nykyinen toimintamalli mielestäsi siis optimaalinen?
Eikä puhuttu tuosta enkä ole ees mitään tuollaista sanonut! :D Missä otin kantaa mihinkään terapiaan tai muuhunkaan sun ehdottamaan toimintamalliin? Itse väänsit tän koskemaan jotenkin päihderiippuvaisten määrän vähentämiseen, se onkin kokonaan jo toinen kysymys.
Puhuttiin siitä, et saavatko he inhimillistä kohtelua ja mielestäni saavat siihen nähden miten itse käyttäytyvät. Sinulla ei selvästi ole tietoa kuin yhdeltä puolelta (vieläpä siltä ei niin luotettavalta puolelta, useimmiten)
Heti ensimmäisessä kommentissani lukee "tuottaisiko jokin muu lähestymistapa parempia tuloksia huumeiden vastaisessa taistelussa kuin nykyinen narkkareiden kohtelu epäihmisinä ja taparikollisina". Tätä alussa esittämääni ajatusta olen pyrkinyt kaikissa vastauksissani puolustamaan, perustellut sitä eri näkökulmista ja kysynyt useaan otteeseen ehdotuksia vaihtoehtoisiksi toimintamalleiksi, koska nykyinen rankaisemiseen perustuva suhtautumistapa ei selvästikään toimi. Se, että hyväksyy riippuvaisten kohtelun "heidän omasta käytöksestään seuraavalla tavalla", on kannanotto nykyistä inhimillisempää kohtelua vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedoksi kaikille teille, joiden mielestä rauhoittavien lääkkeiden käyttäjät ovat automaattisesti nistejä, rikollisia jne. Olen itse lähes 40 -vuotias, työelämässä 18 -vuotiaasta asti, en käytä alkoholia, enkä tupakkaa, kahden lapsen äiti. Kaikki ulospäin ihan ok, mutta mulla on ahdistusta, joka johtuu asiasta, mitä ei voi parantaa terapialla. Nämä ahdistuslääkkeet auttavat minua selviämään, kun en pysty nousemaan sängystä, en lähtemään ulos, kohtaamaan muita ihmisiä jne. Otan yhden pillerin ja tunnin päästä pystyn toimimaan.
Olen ihan varmasti teidän mielestä heikko ja paska ihminen, narkkari, mielenterveysongelmainen, hullu. Samaa asennetta on hoitohenkilökunnallakin. Olen kohdannut muutaman lääkärin, jotka eivät vaan periaatteesta uusi rauhoittavia lääkkeitä, koska niihin saattaa jäädä koukkuun. Minulle ne eivät ole nautintoaine, vaan pelastus niinä päivinä, kun en pysty edes nousemaan sängystä, koska ahdistus on niin valtava.
En vinoile, mutta jos et pysty toimimaan ilman rauhoittavia lääkkeitä niin eikö se viittaa siihen, että olet mielenterveysongelmainen?
Varmaan olen, mutta minä olen niin paljon muutakin, mutta vain tuo minusta nähdään. Olen kuitenkin elänyt ihan niinkuin miljoonat muutkin, vaikka minulla ongelmia onkin.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on aika mustavalkoinen kuva lääkkeiden väärinkäyttäjistä. Olen itse korkeakoulutettu ja työskentelen vaativassa työssä. Olin vuosia sitten onnettomuudessa, jossa minulta repesi raaja pahasti. Leikkauksia ja lääkkeitä, ansiotulon menetykset, sairaspäivärahat, kelan kanssa taistelu... Lopulta olin myös kipu-ja unilääkkeisiin koukussa, pysyin niiden avulla muka kasassa. Avun sain a-klinikalta, jossa ei tuomittu eikä saarnattu, vaan autettiin. Nyt ihana lapsi, mies, koti. Olin niin lähellä menettää kaiken hyvän, pidin silti kulissit viimeiseen asti kunnossa. En voinut puhua asiasta yhdellekään lääkärille, sillä reseptejä ei olisi uusittu ja lopettaminen seinään olisi varmaan vienyt vieroitusoireineen itsemurhan partaalle. Voin olla sinun tuttusi, et näe päälle päin ihmisen tuskaa ja taistelua. Monet meistä pitävät kuoren kunnossa ja kärsivät yksin.
Mistä sä luulet että se kuva johtuu? Johtuisko se siitä, et suurin osa vastaa sitä kuvausta kuitenkin, vaikka itse edustatkin niitä poikkeuksellisempia tapauksia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lääkeriippuvaisia ja muita narkomaaneja kohdellaan ensisijaisesti rikollisina? Heillä on riippuvuussairaus, ja heitä tulisi kohdella sen mukaan, potilaina. Esimerkiksi ensimmäisen kommentoijan viestissä näkyy vahvasti tämä asenne. Lääkkeiden ja huumeiden käytön taustalla on lähes aina joitain psyykkisiä ongelmia, joihin käyttäjä tarvitsee apua. Mitä vähättely, kiusanteko ja rankaiseminen auttavat? En missään tapauksessa puolusta narkomaaneja vaan mietin, tuottaisiko jokin muu lähestymistapa parempia tuloksia huumeiden vastaisessa taistelussa kuin nykyinen narkkarien kohtelu taparikollisina ja epäihmisinä.
Oletko monestikin ollut tällaisten kanssa hoitokontaktia luomassa? Monet todellakin ovat täysin holtittomia, aggressiivisia, vastuuntunnottomia ja rikollisia myös. Yhteistyöongelmat ani harvoin johtuu siitä hoitavasta tahosta.
Älä vain sano, että olet hoitaja. Sinulla on todella epäempaattinen asenne. Totta kai narkomaanit ovat holtittomia ja aggressiivisia, sehän kuuluu taudinkuvaan. Suhtaudutko kaikkiin holtittomiin ja aggressiivisiin potilaisiin samalla tavalla? Monet mielenterveysongelmat aiheuttavat aggressiivista käytöstä, samoin vaikkapa alzheimer. Mikä siis on pointtisi? Että ikävästi käyttäytyviä potilaita ei tarvitse hoitaa, vaan vankila on heille parempi paikka?
Muistisairaus ja mielenterveysongelmat ovat samalla lailla oma valinta kuin päihteiden käyttö? Älä viitsi.
Jos tosiaan olet hoitaja, sinun pitäisi tietää jotain päihderiippuvuuden syntymekanismeista. Et kai oikeasti ole sitä mieltä, että ihmiset "valitsevat" narkomaanin elämän? Pikkutyttö päättää isona alkavansa myydä itseään sivukujalla huumeita saadakseen? Todella kylmä asenne. Päihdeongelmien taustalla on lähes sataprosenttisesti muita ongelmia, joita hoitamalla päästäisiin käsiksi myös päihdeongelmaan.
...ja kaikki paranisi kun vaan jaetaan pameja kaikille haluaville? Jos oikeasti haluaa eroon päihderiippuvuudesta on vaan lopetettava käyttö. Kyllä se onnistuu jos oikeasti haluaa ja ottaa avun vastaan. Kun ensin lopettaa käytön voi ruveta hoitamaan niitä muita haavojaan, toisin päin en ole kuullut kenelläkään jutun onnistuvan, päihdekäyttö vie mukanaan eikä jaksa pohtia niitä muita ongelmia. Hyvin iso osa mt ongelmista on hoidettavissa lääkkeillä joihin ei jää koukkuun, mm. serotoniiniaineenvaihduntaan vaikuttavat auttavat myös ahdistukseen. Aika monet kusettavat itseään näissä lääkejutuissa, eivät edes itselleen myönnä kuinka koukussa ovat. t raitistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lääkeriippuvaisia ja muita narkomaaneja kohdellaan ensisijaisesti rikollisina? Heillä on riippuvuussairaus, ja heitä tulisi kohdella sen mukaan, potilaina. Esimerkiksi ensimmäisen kommentoijan viestissä näkyy vahvasti tämä asenne. Lääkkeiden ja huumeiden käytön taustalla on lähes aina joitain psyykkisiä ongelmia, joihin käyttäjä tarvitsee apua. Mitä vähättely, kiusanteko ja rankaiseminen auttavat? En missään tapauksessa puolusta narkomaaneja vaan mietin, tuottaisiko jokin muu lähestymistapa parempia tuloksia huumeiden vastaisessa taistelussa kuin nykyinen narkkarien kohtelu taparikollisina ja epäihmisinä.
Ongelmat ei parane pelkästään lisää bentsoja kirjoittamalla. Potilaan asiat pitää keskittää yhdelle lääkärille joka on perehtynyt potilaan tilanteeseen ja voi ehdottaa muutakin kuin lääkehoitoa.
En kyllä sanonut, että lääkärin pitäisi niitä bentsoja määrätä kenelle vain. Puhuin asenteesta, joka tästäkin keskustelusta välittyy.
Millähän osapuolella se asenneongelma usein on? Mieti vähän.
Päihderiippuvaiset tekevät rikoksia, ja heillä on asenne- ja elämänhallintaongelmia. Tämä ei ole mikään joko-tai-kysymys, enkä ole yrittänyt vähätellä päihderiippuvaisista aiheutuvia ongelmia. Vielä kerran: koska nykyinen suhtautumistapa ei selvästikään toimi päihderiippuvuuksien vähentämisessä, voisiko ajatella toista, inhimillisempää suhtautumistapaa?
Tekstisi ja myös aiemmat tekstisi tässä viestiketjussa ovat kuin jonkin maailman sinisilmäisimmän pikkulapsen tuotoksia.
Toimiiko mielestäsi nykyinen päihdevastainen työ hyvinkin? Systeemissä ei ole mitään parannettavaa? Huumeiden käyttäjien rankaiseminen vähentää päihderiippuvuuksien syntymistä? Oletko itse asiassa perehtynyt aiheeseen vai mutuiletko? Minä nimittäin olen.
Kansainvälisesti on saatu hyviä tuloksia huumeiden dekriminalisoinnilla ja sillä, että huumeiden käyttäjiin on alettu suhtautua potilaina rikollisten sijaan. En ole ensimmäisen kannalla, sillä Suomessa huumeongelma ei ole koskaan ollut niin vaikea kuin esimerkkimaa Portugalissa, ja jälkimmäisen kohdalla tarkoitan inhimillistä asennetta ja puhetapaa, en huumeiden käyttäjien rikosten väheksymistä. Esimerkiksi aina voi valita, sanooko "nisti" vai huumeriippuvainen. Toinen alentaa puheen kohteena olevan henkilön ihmisarvoa, toinen tuo esille, että kyse on sairaudesta.
Mua suoraan sanottuna vituttaa aika rankasti et puhutaan sairaudesta, kun meillä on oikeesti sairaita ihmisiä. Pikkulapset kaljuna syöpäosastolla, kunnolliset perheen äidit hengityskoneissa, nuori mies koko elämänsä rullatuolissa...
Teinityttö syömishäiriöisenä, vanhus maseentuneena...Sit on näitä riippuvaisia, jotka valehtelee ja varastaa. Uhkailee muita. Rikkoo paikkoja ja sytyttelee päiväkoteja palamaan, koska se sattu olee hauskaa just sillä hetkellä kamoissa. Osaavat olla rehellisiä, osaavat erottaa oikean väärästä mut ku EVVVKoooooooooo
Kyllä he vituttavat minuakin, ja olen saanut sietää monenlaisia ikäviä asioita esimerkiksi alkoholisti-isäni vuoksi. En vain usko, että päihderiippuvaisten rankaiseminen on paras tapa vähentää näitä ongelmia yhteiskunnassa. Selvästikään se ei toimi. Huumeiden ja muiden päihteiden käyttömäärät eri maissa eivät juuri korreloi kyseisen maan lainsäädännön kanssa.
Kuka ja missä täällä on puhunut rankaisemisesta yhtään mitään?
Paitsi siis sinä itse jaksat sitä jankuttaa. Onko joku muu puhunut rankaisemisesta?
Puhun "rankaisumentaliteetista", siis siitä, että päihderiippuvaisista puhutaan rikollisina potilaiden sijaan. Kun heistä puhutaan rikollisina, niin kuin tässäkin ketjussa on tehty, on kai selvää, että silloin kannattaa myös heidän rankaisemistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on aika mustavalkoinen kuva lääkkeiden väärinkäyttäjistä. Olen itse korkeakoulutettu ja työskentelen vaativassa työssä. Olin vuosia sitten onnettomuudessa, jossa minulta repesi raaja pahasti. Leikkauksia ja lääkkeitä, ansiotulon menetykset, sairaspäivärahat, kelan kanssa taistelu... Lopulta olin myös kipu-ja unilääkkeisiin koukussa, pysyin niiden avulla muka kasassa. Avun sain a-klinikalta, jossa ei tuomittu eikä saarnattu, vaan autettiin. Nyt ihana lapsi, mies, koti. Olin niin lähellä menettää kaiken hyvän, pidin silti kulissit viimeiseen asti kunnossa. En voinut puhua asiasta yhdellekään lääkärille, sillä reseptejä ei olisi uusittu ja lopettaminen seinään olisi varmaan vienyt vieroitusoireineen itsemurhan partaalle. Voin olla sinun tuttusi, et näe päälle päin ihmisen tuskaa ja taistelua. Monet meistä pitävät kuoren kunnossa ja kärsivät yksin.
Mistä sä luulet että se kuva johtuu? Johtuisko se siitä, et suurin osa vastaa sitä kuvausta kuitenkin, vaikka itse edustatkin niitä poikkeuksellisempia tapauksia?
Te ette vaan nää meitä. Me elämme ihan tavallista elämää siitäkin huolimatta, että lääkekaapissamme on rauhoittavia lääkkeitä. Me emme pidä meteliä itsestämme, vaan yritämme vaan selvitä päivästä toiseen. Poikkeuksia me emme ole. Suomessakin taitaa olla puolisen miljoonaa ihmistä, jotka käyttävät masennuslääkkeitä ja niiden sivussa monella on myös se rauhoittava lääke ahdistukseen.
ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lääkeriippuvaisia ja muita narkomaaneja kohdellaan ensisijaisesti rikollisina? Heillä on riippuvuussairaus, ja heitä tulisi kohdella sen mukaan, potilaina. Esimerkiksi ensimmäisen kommentoijan viestissä näkyy vahvasti tämä asenne. Lääkkeiden ja huumeiden käytön taustalla on lähes aina joitain psyykkisiä ongelmia, joihin käyttäjä tarvitsee apua. Mitä vähättely, kiusanteko ja rankaiseminen auttavat? En missään tapauksessa puolusta narkomaaneja vaan mietin, tuottaisiko jokin muu lähestymistapa parempia tuloksia huumeiden vastaisessa taistelussa kuin nykyinen narkkarien kohtelu taparikollisina ja epäihmisinä.
Oletko monestikin ollut tällaisten kanssa hoitokontaktia luomassa? Monet todellakin ovat täysin holtittomia, aggressiivisia, vastuuntunnottomia ja rikollisia myös. Yhteistyöongelmat ani harvoin johtuu siitä hoitavasta tahosta.
Älä vain sano, että olet hoitaja. Sinulla on todella epäempaattinen asenne. Totta kai narkomaanit ovat holtittomia ja aggressiivisia, sehän kuuluu taudinkuvaan. Suhtaudutko kaikkiin holtittomiin ja aggressiivisiin potilaisiin samalla tavalla? Monet mielenterveysongelmat aiheuttavat aggressiivista käytöstä, samoin vaikkapa alzheimer. Mikä siis on pointtisi? Että ikävästi käyttäytyviä potilaita ei tarvitse hoitaa, vaan vankila on heille parempi paikka?
En ole hoitaja, luojan kiitos. Älä vaan sano, että olet riippuvainen?
Olen paljon tekemisissä kuitenkin näiden riippuvaisten kanssa ja tiedän paljon myös näitä hoitajia ja lääkäreitä, jotka saavat osakseen jatkuvaa kusetusta, haistattelua ja tappouhkauksiakin ihmisiltä, jotka ovat Itse Aiheuttaneet tilansa. Siis kohdisavat tällaisen käytöksen ihmisiin, jotka yrittävät auttaa. Usein vielä alkuun hyvinkin asiallisesti. Mut mikään ei kelpaa, kun käypä hoito ei tiedä mistään mitään toisin kuin nämä oman elämänsä parhaat asiantuntijat.
En ymmärrä hyysäys-asennetta, jolloin kaikki tuo pitäisi hyväksyä ja niellä. Riippuvaisen toipuminen alkaa vasta siitä, kun hän tajuaa itse alkaa kantaa vastuutaan. Mt-potilaat ovat eri asia.(tai siltä osin, kun eivät oikeasti pysty käytöstään ja toimintaansa säätelemään)
En ole riippuvainen mutta tunnen useita, jotka ovat, ja heitä kaikkia yhdistää taustalla olevat hoitamattomat mielenterveysongelmat, lapsuuden traumat ym. Asenteestasi kertoo paljon jo se, että arvelet minulla itselläni olevan riippuvuusongelma, kun yritän puhua paremman hoidon puolesta.
En ole puhunut hyysäämisestä ja kaiken hyväksymisestä. Puhun inhimillisestä suhtautumisesta. Jos riippuvaisia kohdellaan epäihmisinä, he käyttäytyvät kuin epäihmiset. Tämä on kierre. Kummankohan tehtävä on katkaista kierre, elämänhallinnan ja itsesäätelyn ongelmista kärsivän riippuvaisen, vai työtään tekevän, täysipäisen ammattilaisen? Puhut siitä, että riippuvaisen tulisi tajuta itse kantaa vastuutaan. Miten tähän mielestäsi päästään? Vankila ainakaan ei tunnetusti katkaise rikollisuuden kierrettä tai poista ongelmia juuri kenenkään kohdalla. Eikö olisi järkevämpää terapian avulla pyrkiä vahvistamaan riippuvaisen itsetuntoa ja antaa välineitä siihen, että tämä pystyisi mainitun vastuun kantamaan?
Vastasin vain samalla tavalla kun sinä spekuloit minun taustojani -luulin et tämä tuli selväksi.
Kyllä he saavat aivan varmasti inhimillistä kohtelua, mut raja tulee kaikille vastaan jossain. Toki jos heitä itseään kuuntelee, niin eivät ole saaneet mitään muuta kuin huonoa kohtelua, kun ei saatukaan tilattua mitä halutaan.
No sit ne tulee sulle itkemään karua kohtaloaan ja sä uskot. Et ilmiselvästi tiedä sitä toista puolta, joka olis sun hyvä tuntea ennen ku alat kommentoimaan.Et edelleenkään vastannut kysymykseen. Miten mielestäsi parhaiten päästään tavoitteeseen, jota kumpikin kannatamme, eli siihen, että päihderiippuvaisten määrä vähenisi? Tuomitset ehdottamani toimintamallin - riippuvaisten kohtelun ensijaisesti sairaina rikollisten sijaan (rikoksia väheksymättä!) ja asianmukaisen terapian tarjoamisen taustalla oleviin elämänhallinta- ja mielenterveysongelmiin - mutta et ehdota mitään tilalle. Onko nykyinen toimintamalli mielestäsi siis optimaalinen?
Eikä puhuttu tuosta enkä ole ees mitään tuollaista sanonut! :D Missä otin kantaa mihinkään terapiaan tai muuhunkaan sun ehdottamaan toimintamalliin? Itse väänsit tän koskemaan jotenkin päihderiippuvaisten määrän vähentämiseen, se onkin kokonaan jo toinen kysymys.
Puhuttiin siitä, et saavatko he inhimillistä kohtelua ja mielestäni saavat siihen nähden miten itse käyttäytyvät. Sinulla ei selvästi ole tietoa kuin yhdeltä puolelta (vieläpä siltä ei niin luotettavalta puolelta, useimmiten)
Heti ensimmäisessä kommentissani lukee "tuottaisiko jokin muu lähestymistapa parempia tuloksia huumeiden vastaisessa taistelussa kuin nykyinen narkkareiden kohtelu epäihmisinä ja taparikollisina". Tätä alussa esittämääni ajatusta olen pyrkinyt kaikissa vastauksissani puolustamaan, perustellut sitä eri näkökulmista ja kysynyt useaan otteeseen ehdotuksia vaihtoehtoisiksi toimintamalleiksi, koska nykyinen rankaisemiseen perustuva suhtautumistapa ei selvästikään toimi. Se, että hyväksyy riippuvaisten kohtelun "heidän omasta käytöksestään seuraavalla tavalla", on kannanotto nykyistä inhimillisempää kohtelua vastaan.
Niin. SINUN kommentissasi lukee. (Yritin ignorata ne täysin, koska eivät liity asiaan.) Väitit kuitenkin minun sanoneen jotain, mitä en ollut sanonut. Pointtini oli koko ajan, että niin se metsä vastaa kun sinne huudetaan. Ja niin sen kuuluukin olla. Sinulla on huomattavasti yksoikoisempi ja yksipuolisempi näkökulma. Syytät surutta hoitotahoja ja ympäristöä.
Mistään terapiasta enkä vankilasta ole puhunut mitään. Nyt sanon, että molemmat on ok. Vankilaan joutuu, jos syyllistyy sellaiseen rikokseen/rikoksiin, että vankeusrangaistus katsotaan oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi. Terapia ok, jos ihmisellä on oikeasti halua selvittää asiansa ja sitoutua. Edellyttää, että ne omat ongelmat tunnistetaan eikä syytellä muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on aika mustavalkoinen kuva lääkkeiden väärinkäyttäjistä. Olen itse korkeakoulutettu ja työskentelen vaativassa työssä. Olin vuosia sitten onnettomuudessa, jossa minulta repesi raaja pahasti. Leikkauksia ja lääkkeitä, ansiotulon menetykset, sairaspäivärahat, kelan kanssa taistelu... Lopulta olin myös kipu-ja unilääkkeisiin koukussa, pysyin niiden avulla muka kasassa. Avun sain a-klinikalta, jossa ei tuomittu eikä saarnattu, vaan autettiin. Nyt ihana lapsi, mies, koti. Olin niin lähellä menettää kaiken hyvän, pidin silti kulissit viimeiseen asti kunnossa. En voinut puhua asiasta yhdellekään lääkärille, sillä reseptejä ei olisi uusittu ja lopettaminen seinään olisi varmaan vienyt vieroitusoireineen itsemurhan partaalle. Voin olla sinun tuttusi, et näe päälle päin ihmisen tuskaa ja taistelua. Monet meistä pitävät kuoren kunnossa ja kärsivät yksin.
Mistä sä luulet että se kuva johtuu? Johtuisko se siitä, et suurin osa vastaa sitä kuvausta kuitenkin, vaikka itse edustatkin niitä poikkeuksellisempia tapauksia?
Te ette vaan nää meitä. Me elämme ihan tavallista elämää siitäkin huolimatta, että lääkekaapissamme on rauhoittavia lääkkeitä. Me emme pidä meteliä itsestämme, vaan yritämme vaan selvitä päivästä toiseen. Poikkeuksia me emme ole. Suomessakin taitaa olla puolisen miljoonaa ihmistä, jotka käyttävät masennuslääkkeitä ja niiden sivussa monella on myös se rauhoittava lääke ahdistukseen.
ohis
Puhutko siis nimenomaan riippuvaisista?
Ok, teitä on enemmän. Mitä sitten? Mikä on pointti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lääkeriippuvaisia ja muita narkomaaneja kohdellaan ensisijaisesti rikollisina? Heillä on riippuvuussairaus, ja heitä tulisi kohdella sen mukaan, potilaina. Esimerkiksi ensimmäisen kommentoijan viestissä näkyy vahvasti tämä asenne. Lääkkeiden ja huumeiden käytön taustalla on lähes aina joitain psyykkisiä ongelmia, joihin käyttäjä tarvitsee apua. Mitä vähättely, kiusanteko ja rankaiseminen auttavat? En missään tapauksessa puolusta narkomaaneja vaan mietin, tuottaisiko jokin muu lähestymistapa parempia tuloksia huumeiden vastaisessa taistelussa kuin nykyinen narkkarien kohtelu taparikollisina ja epäihmisinä.
Oletko monestikin ollut tällaisten kanssa hoitokontaktia luomassa? Monet todellakin ovat täysin holtittomia, aggressiivisia, vastuuntunnottomia ja rikollisia myös. Yhteistyöongelmat ani harvoin johtuu siitä hoitavasta tahosta.
Älä vain sano, että olet hoitaja. Sinulla on todella epäempaattinen asenne. Totta kai narkomaanit ovat holtittomia ja aggressiivisia, sehän kuuluu taudinkuvaan. Suhtaudutko kaikkiin holtittomiin ja aggressiivisiin potilaisiin samalla tavalla? Monet mielenterveysongelmat aiheuttavat aggressiivista käytöstä, samoin vaikkapa alzheimer. Mikä siis on pointtisi? Että ikävästi käyttäytyviä potilaita ei tarvitse hoitaa, vaan vankila on heille parempi paikka?
Muistisairaus ja mielenterveysongelmat ovat samalla lailla oma valinta kuin päihteiden käyttö? Älä viitsi.
Jos tosiaan olet hoitaja, sinun pitäisi tietää jotain päihderiippuvuuden syntymekanismeista. Et kai oikeasti ole sitä mieltä, että ihmiset "valitsevat" narkomaanin elämän? Pikkutyttö päättää isona alkavansa myydä itseään sivukujalla huumeita saadakseen? Todella kylmä asenne. Päihdeongelmien taustalla on lähes sataprosenttisesti muita ongelmia, joita hoitamalla päästäisiin käsiksi myös päihdeongelmaan.
...ja kaikki paranisi kun vaan jaetaan pameja kaikille haluaville? Jos oikeasti haluaa eroon päihderiippuvuudesta on vaan lopetettava käyttö. Kyllä se onnistuu jos oikeasti haluaa ja ottaa avun vastaan. Kun ensin lopettaa käytön voi ruveta hoitamaan niitä muita haavojaan, toisin päin en ole kuullut kenelläkään jutun onnistuvan, päihdekäyttö vie mukanaan eikä jaksa pohtia niitä muita ongelmia. Hyvin iso osa mt ongelmista on hoidettavissa lääkkeillä joihin ei jää koukkuun, mm. serotoniiniaineenvaihduntaan vaikuttavat auttavat myös ahdistukseen. Aika monet kusettavat itseään näissä lääkejutuissa, eivät edes itselleen myönnä kuinka koukussa ovat. t raitistunut.
Minä tai kukaan muukaan tässä ketjussa ei ole ehdottanut, että lääkkeitä pitäisi jakaa vapaasti. Olen koko ajan puhunut vain ja ainoastaan päihderiippuvaisten kohtelusta: siitä, nähdäänkö heidät ensisijaisesti apua tarvitsevina potilaina vai rangaistuksen ansaitsevina rikollisina. Kyse on arvovalinnoista ja eriävistä näkemyksistä siitä, miten huumeongelmia voitaisiin parhaiten torjua. Sanot, että riippuvaisen on vain lopetettava käyttö ja otettava apu vastaan. Sitä samaahan minäkin olen yrittänyt koko ajan sanoa. Riippuvaiset tulisi nähdä avuntarvitsijoina ja yhteiskunnan tarjota apua.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ollut 15 vuotta diapam 5mg 15kpl paketti tarvittaessa ahdistuskohtauksiin. Lääkäri päätti lopettaa ne( muutin eri kaupunkiin). En enää liiku kotoani olkenkaan. Nyt 2kk ollut sisällä jo.
Bentsoja ei ole tarkoitettu pysyvään käyttöön. 15 vuodessa saa kyllä ahdistuskohtaukset kuriin terapialla ja harjoittelulla. Olet vain mennyt siitä mistä aita on matalin ja tehnyt bentsot itsellesi välttämättömiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lääkeriippuvaisia ja muita narkomaaneja kohdellaan ensisijaisesti rikollisina? Heillä on riippuvuussairaus, ja heitä tulisi kohdella sen mukaan, potilaina. Esimerkiksi ensimmäisen kommentoijan viestissä näkyy vahvasti tämä asenne. Lääkkeiden ja huumeiden käytön taustalla on lähes aina joitain psyykkisiä ongelmia, joihin käyttäjä tarvitsee apua. Mitä vähättely, kiusanteko ja rankaiseminen auttavat? En missään tapauksessa puolusta narkomaaneja vaan mietin, tuottaisiko jokin muu lähestymistapa parempia tuloksia huumeiden vastaisessa taistelussa kuin nykyinen narkkarien kohtelu taparikollisina ja epäihmisinä.
Oletko monestikin ollut tällaisten kanssa hoitokontaktia luomassa? Monet todellakin ovat täysin holtittomia, aggressiivisia, vastuuntunnottomia ja rikollisia myös. Yhteistyöongelmat ani harvoin johtuu siitä hoitavasta tahosta.
Älä vain sano, että olet hoitaja. Sinulla on todella epäempaattinen asenne. Totta kai narkomaanit ovat holtittomia ja aggressiivisia, sehän kuuluu taudinkuvaan. Suhtaudutko kaikkiin holtittomiin ja aggressiivisiin potilaisiin samalla tavalla? Monet mielenterveysongelmat aiheuttavat aggressiivista käytöstä, samoin vaikkapa alzheimer. Mikä siis on pointtisi? Että ikävästi käyttäytyviä potilaita ei tarvitse hoitaa, vaan vankila on heille parempi paikka?
Muistisairaus ja mielenterveysongelmat ovat samalla lailla oma valinta kuin päihteiden käyttö? Älä viitsi.
Jos tosiaan olet hoitaja, sinun pitäisi tietää jotain päihderiippuvuuden syntymekanismeista. Et kai oikeasti ole sitä mieltä, että ihmiset "valitsevat" narkomaanin elämän? Pikkutyttö päättää isona alkavansa myydä itseään sivukujalla huumeita saadakseen? Todella kylmä asenne. Päihdeongelmien taustalla on lähes sataprosenttisesti muita ongelmia, joita hoitamalla päästäisiin käsiksi myös päihdeongelmaan.
...ja kaikki paranisi kun vaan jaetaan pameja kaikille haluaville? Jos oikeasti haluaa eroon päihderiippuvuudesta on vaan lopetettava käyttö. Kyllä se onnistuu jos oikeasti haluaa ja ottaa avun vastaan. Kun ensin lopettaa käytön voi ruveta hoitamaan niitä muita haavojaan, toisin päin en ole kuullut kenelläkään jutun onnistuvan, päihdekäyttö vie mukanaan eikä jaksa pohtia niitä muita ongelmia. Hyvin iso osa mt ongelmista on hoidettavissa lääkkeillä joihin ei jää koukkuun, mm. serotoniiniaineenvaihduntaan vaikuttavat auttavat myös ahdistukseen. Aika monet kusettavat itseään näissä lääkejutuissa, eivät edes itselleen myönnä kuinka koukussa ovat. t raitistunut.
Minä tai kukaan muukaan tässä ketjussa ei ole ehdottanut, että lääkkeitä pitäisi jakaa vapaasti. Olen koko ajan puhunut vain ja ainoastaan päihderiippuvaisten kohtelusta: siitä, nähdäänkö heidät ensisijaisesti apua tarvitsevina potilaina vai rangaistuksen ansaitsevina rikollisina. Kyse on arvovalinnoista ja eriävistä näkemyksistä siitä, miten huumeongelmia voitaisiin parhaiten torjua. Sanot, että riippuvaisen on vain lopetettava käyttö ja otettava apu vastaan. Sitä samaahan minäkin olen yrittänyt koko ajan sanoa. Riippuvaiset tulisi nähdä avuntarvitsijoina ja yhteiskunnan tarjota apua.
Ai että noin joko/tai nämä ihmiset nähdään..?! Varmaan nähdään ihan niin kuin he itse käyttäytyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on aika mustavalkoinen kuva lääkkeiden väärinkäyttäjistä. Olen itse korkeakoulutettu ja työskentelen vaativassa työssä. Olin vuosia sitten onnettomuudessa, jossa minulta repesi raaja pahasti. Leikkauksia ja lääkkeitä, ansiotulon menetykset, sairaspäivärahat, kelan kanssa taistelu... Lopulta olin myös kipu-ja unilääkkeisiin koukussa, pysyin niiden avulla muka kasassa. Avun sain a-klinikalta, jossa ei tuomittu eikä saarnattu, vaan autettiin. Nyt ihana lapsi, mies, koti. Olin niin lähellä menettää kaiken hyvän, pidin silti kulissit viimeiseen asti kunnossa. En voinut puhua asiasta yhdellekään lääkärille, sillä reseptejä ei olisi uusittu ja lopettaminen seinään olisi varmaan vienyt vieroitusoireineen itsemurhan partaalle. Voin olla sinun tuttusi, et näe päälle päin ihmisen tuskaa ja taistelua. Monet meistä pitävät kuoren kunnossa ja kärsivät yksin.
Mistä sä luulet että se kuva johtuu? Johtuisko se siitä, et suurin osa vastaa sitä kuvausta kuitenkin, vaikka itse edustatkin niitä poikkeuksellisempia tapauksia?
Te ette vaan nää meitä. Me elämme ihan tavallista elämää siitäkin huolimatta, että lääkekaapissamme on rauhoittavia lääkkeitä. Me emme pidä meteliä itsestämme, vaan yritämme vaan selvitä päivästä toiseen. Poikkeuksia me emme ole. Suomessakin taitaa olla puolisen miljoonaa ihmistä, jotka käyttävät masennuslääkkeitä ja niiden sivussa monella on myös se rauhoittava lääke ahdistukseen.
ohis
Puhutko siis nimenomaan riippuvaisista?
Ok, teitä on enemmän. Mitä sitten? Mikä on pointti?
Puhun rauhoittavien käyttäjistä. Pointti on se, että kaikista ei tule riippuvaisia, vaikka lääkärit ja ihmiset yleisestikin niin heti olettavat. Mutta tässä on nyt ilmeisesti kaksi eri keskustelulinjaa samassa ketjussa, lääkkeistä riippuvaiset ja lääkkeitä käyttävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Farmaseutille tiedoksi: Opamoxia ainakin on apteekissa leikelty levyistä pienempiin paketteihin. (Ei ole suuren suuri ero farmaseuttisessa mielessä diatsepaamiin, vaikka eroa onkin vaikutusmekanismeissa.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lääkeriippuvaisia ja muita narkomaaneja kohdellaan ensisijaisesti rikollisina? Heillä on riippuvuussairaus, ja heitä tulisi kohdella sen mukaan, potilaina. Esimerkiksi ensimmäisen kommentoijan viestissä näkyy vahvasti tämä asenne. Lääkkeiden ja huumeiden käytön taustalla on lähes aina joitain psyykkisiä ongelmia, joihin käyttäjä tarvitsee apua. Mitä vähättely, kiusanteko ja rankaiseminen auttavat? En missään tapauksessa puolusta narkomaaneja vaan mietin, tuottaisiko jokin muu lähestymistapa parempia tuloksia huumeiden vastaisessa taistelussa kuin nykyinen narkkarien kohtelu taparikollisina ja epäihmisinä.
Oletko monestikin ollut tällaisten kanssa hoitokontaktia luomassa? Monet todellakin ovat täysin holtittomia, aggressiivisia, vastuuntunnottomia ja rikollisia myös. Yhteistyöongelmat ani harvoin johtuu siitä hoitavasta tahosta.
Älä vain sano, että olet hoitaja. Sinulla on todella epäempaattinen asenne. Totta kai narkomaanit ovat holtittomia ja aggressiivisia, sehän kuuluu taudinkuvaan. Suhtaudutko kaikkiin holtittomiin ja aggressiivisiin potilaisiin samalla tavalla? Monet mielenterveysongelmat aiheuttavat aggressiivista käytöstä, samoin vaikkapa alzheimer. Mikä siis on pointtisi? Että ikävästi käyttäytyviä potilaita ei tarvitse hoitaa, vaan vankila on heille parempi paikka?
En ole hoitaja, luojan kiitos. Älä vaan sano, että olet riippuvainen?
Olen paljon tekemisissä kuitenkin näiden riippuvaisten kanssa ja tiedän paljon myös näitä hoitajia ja lääkäreitä, jotka saavat osakseen jatkuvaa kusetusta, haistattelua ja tappouhkauksiakin ihmisiltä, jotka ovat Itse Aiheuttaneet tilansa. Siis kohdisavat tällaisen käytöksen ihmisiin, jotka yrittävät auttaa. Usein vielä alkuun hyvinkin asiallisesti. Mut mikään ei kelpaa, kun käypä hoito ei tiedä mistään mitään toisin kuin nämä oman elämänsä parhaat asiantuntijat.
En ymmärrä hyysäys-asennetta, jolloin kaikki tuo pitäisi hyväksyä ja niellä. Riippuvaisen toipuminen alkaa vasta siitä, kun hän tajuaa itse alkaa kantaa vastuutaan. Mt-potilaat ovat eri asia.(tai siltä osin, kun eivät oikeasti pysty käytöstään ja toimintaansa säätelemään)
En ole riippuvainen mutta tunnen useita, jotka ovat, ja heitä kaikkia yhdistää taustalla olevat hoitamattomat mielenterveysongelmat, lapsuuden traumat ym. Asenteestasi kertoo paljon jo se, että arvelet minulla itselläni olevan riippuvuusongelma, kun yritän puhua paremman hoidon puolesta.
En ole puhunut hyysäämisestä ja kaiken hyväksymisestä. Puhun inhimillisestä suhtautumisesta. Jos riippuvaisia kohdellaan epäihmisinä, he käyttäytyvät kuin epäihmiset. Tämä on kierre. Kummankohan tehtävä on katkaista kierre, elämänhallinnan ja itsesäätelyn ongelmista kärsivän riippuvaisen, vai työtään tekevän, täysipäisen ammattilaisen? Puhut siitä, että riippuvaisen tulisi tajuta itse kantaa vastuutaan. Miten tähän mielestäsi päästään? Vankila ainakaan ei tunnetusti katkaise rikollisuuden kierrettä tai poista ongelmia juuri kenenkään kohdalla. Eikö olisi järkevämpää terapian avulla pyrkiä vahvistamaan riippuvaisen itsetuntoa ja antaa välineitä siihen, että tämä pystyisi mainitun vastuun kantamaan?
Vastasin vain samalla tavalla kun sinä spekuloit minun taustojani -luulin et tämä tuli selväksi.
Kyllä he saavat aivan varmasti inhimillistä kohtelua, mut raja tulee kaikille vastaan jossain. Toki jos heitä itseään kuuntelee, niin eivät ole saaneet mitään muuta kuin huonoa kohtelua, kun ei saatukaan tilattua mitä halutaan.
No sit ne tulee sulle itkemään karua kohtaloaan ja sä uskot. Et ilmiselvästi tiedä sitä toista puolta, joka olis sun hyvä tuntea ennen ku alat kommentoimaan.Et edelleenkään vastannut kysymykseen. Miten mielestäsi parhaiten päästään tavoitteeseen, jota kumpikin kannatamme, eli siihen, että päihderiippuvaisten määrä vähenisi? Tuomitset ehdottamani toimintamallin - riippuvaisten kohtelun ensijaisesti sairaina rikollisten sijaan (rikoksia väheksymättä!) ja asianmukaisen terapian tarjoamisen taustalla oleviin elämänhallinta- ja mielenterveysongelmiin - mutta et ehdota mitään tilalle. Onko nykyinen toimintamalli mielestäsi siis optimaalinen?
Eikä puhuttu tuosta enkä ole ees mitään tuollaista sanonut! :D Missä otin kantaa mihinkään terapiaan tai muuhunkaan sun ehdottamaan toimintamalliin? Itse väänsit tän koskemaan jotenkin päihderiippuvaisten määrän vähentämiseen, se onkin kokonaan jo toinen kysymys.
Puhuttiin siitä, et saavatko he inhimillistä kohtelua ja mielestäni saavat siihen nähden miten itse käyttäytyvät. Sinulla ei selvästi ole tietoa kuin yhdeltä puolelta (vieläpä siltä ei niin luotettavalta puolelta, useimmiten)
Heti ensimmäisessä kommentissani lukee "tuottaisiko jokin muu lähestymistapa parempia tuloksia huumeiden vastaisessa taistelussa kuin nykyinen narkkareiden kohtelu epäihmisinä ja taparikollisina". Tätä alussa esittämääni ajatusta olen pyrkinyt kaikissa vastauksissani puolustamaan, perustellut sitä eri näkökulmista ja kysynyt useaan otteeseen ehdotuksia vaihtoehtoisiksi toimintamalleiksi, koska nykyinen rankaisemiseen perustuva suhtautumistapa ei selvästikään toimi. Se, että hyväksyy riippuvaisten kohtelun "heidän omasta käytöksestään seuraavalla tavalla", on kannanotto nykyistä inhimillisempää kohtelua vastaan.
Niin. SINUN kommentissasi lukee. (Yritin ignorata ne täysin, koska eivät liity asiaan.) Väitit kuitenkin minun sanoneen jotain, mitä en ollut sanonut. Pointtini oli koko ajan, että niin se metsä vastaa kun sinne huudetaan. Ja niin sen kuuluukin olla. Sinulla on huomattavasti yksoikoisempi ja yksipuolisempi näkökulma. Syytät surutta hoitotahoja ja ympäristöä.
Mistään terapiasta enkä vankilasta ole puhunut mitään. Nyt sanon, että molemmat on ok. Vankilaan joutuu, jos syyllistyy sellaiseen rikokseen/rikoksiin, että vankeusrangaistus katsotaan oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi. Terapia ok, jos ihmisellä on oikeasti halua selvittää asiansa ja sitoutua. Edellyttää, että ne omat ongelmat tunnistetaan eikä syytellä muita.
Ehkä jätämme tämän tähän. En pidä kovin hedelmällisenä keskustelua, jossa toisen sanomiset ignoorataan siltä osin, kuin ei viitsi niitä lukea. Päätöksesi jättää osa viestieni sisällöstä huomiotta on sikälikin outo, että ensimmäinen viestisi on vastaus minun viestiini. Jos halusit keskustella jostain muusta kuin niistä asioista, joita minä viestissäni kysyin, ehkä olisi kannattanut kirjoittaa oma viesti minulle vastaamisen sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lääkeriippuvaisia ja muita narkomaaneja kohdellaan ensisijaisesti rikollisina? Heillä on riippuvuussairaus, ja heitä tulisi kohdella sen mukaan, potilaina. Esimerkiksi ensimmäisen kommentoijan viestissä näkyy vahvasti tämä asenne. Lääkkeiden ja huumeiden käytön taustalla on lähes aina joitain psyykkisiä ongelmia, joihin käyttäjä tarvitsee apua. Mitä vähättely, kiusanteko ja rankaiseminen auttavat? En missään tapauksessa puolusta narkomaaneja vaan mietin, tuottaisiko jokin muu lähestymistapa parempia tuloksia huumeiden vastaisessa taistelussa kuin nykyinen narkkarien kohtelu taparikollisina ja epäihmisinä.
Oletko monestikin ollut tällaisten kanssa hoitokontaktia luomassa? Monet todellakin ovat täysin holtittomia, aggressiivisia, vastuuntunnottomia ja rikollisia myös. Yhteistyöongelmat ani harvoin johtuu siitä hoitavasta tahosta.
Älä vain sano, että olet hoitaja. Sinulla on todella epäempaattinen asenne. Totta kai narkomaanit ovat holtittomia ja aggressiivisia, sehän kuuluu taudinkuvaan. Suhtaudutko kaikkiin holtittomiin ja aggressiivisiin potilaisiin samalla tavalla? Monet mielenterveysongelmat aiheuttavat aggressiivista käytöstä, samoin vaikkapa alzheimer. Mikä siis on pointtisi? Että ikävästi käyttäytyviä potilaita ei tarvitse hoitaa, vaan vankila on heille parempi paikka?
En ole hoitaja, luojan kiitos. Älä vaan sano, että olet riippuvainen?
Olen paljon tekemisissä kuitenkin näiden riippuvaisten kanssa ja tiedän paljon myös näitä hoitajia ja lääkäreitä, jotka saavat osakseen jatkuvaa kusetusta, haistattelua ja tappouhkauksiakin ihmisiltä, jotka ovat Itse Aiheuttaneet tilansa. Siis kohdisavat tällaisen käytöksen ihmisiin, jotka yrittävät auttaa. Usein vielä alkuun hyvinkin asiallisesti. Mut mikään ei kelpaa, kun käypä hoito ei tiedä mistään mitään toisin kuin nämä oman elämänsä parhaat asiantuntijat.
En ymmärrä hyysäys-asennetta, jolloin kaikki tuo pitäisi hyväksyä ja niellä. Riippuvaisen toipuminen alkaa vasta siitä, kun hän tajuaa itse alkaa kantaa vastuutaan. Mt-potilaat ovat eri asia.(tai siltä osin, kun eivät oikeasti pysty käytöstään ja toimintaansa säätelemään)
En ole riippuvainen mutta tunnen useita, jotka ovat, ja heitä kaikkia yhdistää taustalla olevat hoitamattomat mielenterveysongelmat, lapsuuden traumat ym. Asenteestasi kertoo paljon jo se, että arvelet minulla itselläni olevan riippuvuusongelma, kun yritän puhua paremman hoidon puolesta.
En ole puhunut hyysäämisestä ja kaiken hyväksymisestä. Puhun inhimillisestä suhtautumisesta. Jos riippuvaisia kohdellaan epäihmisinä, he käyttäytyvät kuin epäihmiset. Tämä on kierre. Kummankohan tehtävä on katkaista kierre, elämänhallinnan ja itsesäätelyn ongelmista kärsivän riippuvaisen, vai työtään tekevän, täysipäisen ammattilaisen? Puhut siitä, että riippuvaisen tulisi tajuta itse kantaa vastuutaan. Miten tähän mielestäsi päästään? Vankila ainakaan ei tunnetusti katkaise rikollisuuden kierrettä tai poista ongelmia juuri kenenkään kohdalla. Eikö olisi järkevämpää terapian avulla pyrkiä vahvistamaan riippuvaisen itsetuntoa ja antaa välineitä siihen, että tämä pystyisi mainitun vastuun kantamaan?
Vastasin vain samalla tavalla kun sinä spekuloit minun taustojani -luulin et tämä tuli selväksi.
Kyllä he saavat aivan varmasti inhimillistä kohtelua, mut raja tulee kaikille vastaan jossain. Toki jos heitä itseään kuuntelee, niin eivät ole saaneet mitään muuta kuin huonoa kohtelua, kun ei saatukaan tilattua mitä halutaan.
No sit ne tulee sulle itkemään karua kohtaloaan ja sä uskot. Et ilmiselvästi tiedä sitä toista puolta, joka olis sun hyvä tuntea ennen ku alat kommentoimaan.Et edelleenkään vastannut kysymykseen. Miten mielestäsi parhaiten päästään tavoitteeseen, jota kumpikin kannatamme, eli siihen, että päihderiippuvaisten määrä vähenisi? Tuomitset ehdottamani toimintamallin - riippuvaisten kohtelun ensijaisesti sairaina rikollisten sijaan (rikoksia väheksymättä!) ja asianmukaisen terapian tarjoamisen taustalla oleviin elämänhallinta- ja mielenterveysongelmiin - mutta et ehdota mitään tilalle. Onko nykyinen toimintamalli mielestäsi siis optimaalinen?
Eikä puhuttu tuosta enkä ole ees mitään tuollaista sanonut! :D Missä otin kantaa mihinkään terapiaan tai muuhunkaan sun ehdottamaan toimintamalliin? Itse väänsit tän koskemaan jotenkin päihderiippuvaisten määrän vähentämiseen, se onkin kokonaan jo toinen kysymys.
Puhuttiin siitä, et saavatko he inhimillistä kohtelua ja mielestäni saavat siihen nähden miten itse käyttäytyvät. Sinulla ei selvästi ole tietoa kuin yhdeltä puolelta (vieläpä siltä ei niin luotettavalta puolelta, useimmiten)
Heti ensimmäisessä kommentissani lukee "tuottaisiko jokin muu lähestymistapa parempia tuloksia huumeiden vastaisessa taistelussa kuin nykyinen narkkareiden kohtelu epäihmisinä ja taparikollisina". Tätä alussa esittämääni ajatusta olen pyrkinyt kaikissa vastauksissani puolustamaan, perustellut sitä eri näkökulmista ja kysynyt useaan otteeseen ehdotuksia vaihtoehtoisiksi toimintamalleiksi, koska nykyinen rankaisemiseen perustuva suhtautumistapa ei selvästikään toimi. Se, että hyväksyy riippuvaisten kohtelun "heidän omasta käytöksestään seuraavalla tavalla", on kannanotto nykyistä inhimillisempää kohtelua vastaan.
Niin. SINUN kommentissasi lukee. (Yritin ignorata ne täysin, koska eivät liity asiaan.) Väitit kuitenkin minun sanoneen jotain, mitä en ollut sanonut. Pointtini oli koko ajan, että niin se metsä vastaa kun sinne huudetaan. Ja niin sen kuuluukin olla. Sinulla on huomattavasti yksoikoisempi ja yksipuolisempi näkökulma. Syytät surutta hoitotahoja ja ympäristöä.
Mistään terapiasta enkä vankilasta ole puhunut mitään. Nyt sanon, että molemmat on ok. Vankilaan joutuu, jos syyllistyy sellaiseen rikokseen/rikoksiin, että vankeusrangaistus katsotaan oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi. Terapia ok, jos ihmisellä on oikeasti halua selvittää asiansa ja sitoutua. Edellyttää, että ne omat ongelmat tunnistetaan eikä syytellä muita.
Ehkä jätämme tämän tähän. En pidä kovin hedelmällisenä keskustelua, jossa toisen sanomiset ignoorataan siltä osin, kuin ei viitsi niitä lukea. Päätöksesi jättää osa viestieni sisällöstä huomiotta on sikälikin outo, että ensimmäinen viestisi on vastaus minun viestiini. Jos halusit keskustella jostain muusta kuin niistä asioista, joita minä viestissäni kysyin, ehkä olisi kannattanut kirjoittaa oma viesti minulle vastaamisen sijaan.
Jätetään vaan, eipä tämä tästä kummemmaksi muutu. Suosittelen sua silti tutustumaan hoitajien ja lääkäreiden raskaaseen arkeen ja siihen, miten eri tavoin asian voi nähdä.
Täällä on muuten useampiakin keskustelijoita.
Autettaisiinko ja ymmärrettäisiinkö toisiamme?
Myös silloin kun on vaikeaa. Myös jos tarvitsee lääkettä. Myös jos ei ole ystäviä tukena juuri silloin kun tarvitsisi.
Myös jos lapsuudessa tai nuoruudessa on jäänyt muiden jalkoihin ja traumat ovat seuranneet aikuisikään asti.
Sattumat. Tiedättekö?
Ei kaikki ole omista päätöksistä kiinni.
Sen voi lukea kärjistettynä uutisista joka päivä. Ja ymmärtää tavallisten ihmisten arjessa myös!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lääkeriippuvaisia ja muita narkomaaneja kohdellaan ensisijaisesti rikollisina? Heillä on riippuvuussairaus, ja heitä tulisi kohdella sen mukaan, potilaina. Esimerkiksi ensimmäisen kommentoijan viestissä näkyy vahvasti tämä asenne. Lääkkeiden ja huumeiden käytön taustalla on lähes aina joitain psyykkisiä ongelmia, joihin käyttäjä tarvitsee apua. Mitä vähättely, kiusanteko ja rankaiseminen auttavat? En missään tapauksessa puolusta narkomaaneja vaan mietin, tuottaisiko jokin muu lähestymistapa parempia tuloksia huumeiden vastaisessa taistelussa kuin nykyinen narkkarien kohtelu taparikollisina ja epäihmisinä.
Oletko monestikin ollut tällaisten kanssa hoitokontaktia luomassa? Monet todellakin ovat täysin holtittomia, aggressiivisia, vastuuntunnottomia ja rikollisia myös. Yhteistyöongelmat ani harvoin johtuu siitä hoitavasta tahosta.
Älä vain sano, että olet hoitaja. Sinulla on todella epäempaattinen asenne. Totta kai narkomaanit ovat holtittomia ja aggressiivisia, sehän kuuluu taudinkuvaan. Suhtaudutko kaikkiin holtittomiin ja aggressiivisiin potilaisiin samalla tavalla? Monet mielenterveysongelmat aiheuttavat aggressiivista käytöstä, samoin vaikkapa alzheimer. Mikä siis on pointtisi? Että ikävästi käyttäytyviä potilaita ei tarvitse hoitaa, vaan vankila on heille parempi paikka?
En ole hoitaja, luojan kiitos. Älä vaan sano, että olet riippuvainen?
Olen paljon tekemisissä kuitenkin näiden riippuvaisten kanssa ja tiedän paljon myös näitä hoitajia ja lääkäreitä, jotka saavat osakseen jatkuvaa kusetusta, haistattelua ja tappouhkauksiakin ihmisiltä, jotka ovat Itse Aiheuttaneet tilansa. Siis kohdisavat tällaisen käytöksen ihmisiin, jotka yrittävät auttaa. Usein vielä alkuun hyvinkin asiallisesti. Mut mikään ei kelpaa, kun käypä hoito ei tiedä mistään mitään toisin kuin nämä oman elämänsä parhaat asiantuntijat.
En ymmärrä hyysäys-asennetta, jolloin kaikki tuo pitäisi hyväksyä ja niellä. Riippuvaisen toipuminen alkaa vasta siitä, kun hän tajuaa itse alkaa kantaa vastuutaan. Mt-potilaat ovat eri asia.(tai siltä osin, kun eivät oikeasti pysty käytöstään ja toimintaansa säätelemään)
En ole riippuvainen mutta tunnen useita, jotka ovat, ja heitä kaikkia yhdistää taustalla olevat hoitamattomat mielenterveysongelmat, lapsuuden traumat ym. Asenteestasi kertoo paljon jo se, että arvelet minulla itselläni olevan riippuvuusongelma, kun yritän puhua paremman hoidon puolesta.
En ole puhunut hyysäämisestä ja kaiken hyväksymisestä. Puhun inhimillisestä suhtautumisesta. Jos riippuvaisia kohdellaan epäihmisinä, he käyttäytyvät kuin epäihmiset. Tämä on kierre. Kummankohan tehtävä on katkaista kierre, elämänhallinnan ja itsesäätelyn ongelmista kärsivän riippuvaisen, vai työtään tekevän, täysipäisen ammattilaisen? Puhut siitä, että riippuvaisen tulisi tajuta itse kantaa vastuutaan. Miten tähän mielestäsi päästään? Vankila ainakaan ei tunnetusti katkaise rikollisuuden kierrettä tai poista ongelmia juuri kenenkään kohdalla. Eikö olisi järkevämpää terapian avulla pyrkiä vahvistamaan riippuvaisen itsetuntoa ja antaa välineitä siihen, että tämä pystyisi mainitun vastuun kantamaan?
Vastasin vain samalla tavalla kun sinä spekuloit minun taustojani -luulin et tämä tuli selväksi.
Kyllä he saavat aivan varmasti inhimillistä kohtelua, mut raja tulee kaikille vastaan jossain. Toki jos heitä itseään kuuntelee, niin eivät ole saaneet mitään muuta kuin huonoa kohtelua, kun ei saatukaan tilattua mitä halutaan.
No sit ne tulee sulle itkemään karua kohtaloaan ja sä uskot. Et ilmiselvästi tiedä sitä toista puolta, joka olis sun hyvä tuntea ennen ku alat kommentoimaan.Et edelleenkään vastannut kysymykseen. Miten mielestäsi parhaiten päästään tavoitteeseen, jota kumpikin kannatamme, eli siihen, että päihderiippuvaisten määrä vähenisi? Tuomitset ehdottamani toimintamallin - riippuvaisten kohtelun ensijaisesti sairaina rikollisten sijaan (rikoksia väheksymättä!) ja asianmukaisen terapian tarjoamisen taustalla oleviin elämänhallinta- ja mielenterveysongelmiin - mutta et ehdota mitään tilalle. Onko nykyinen toimintamalli mielestäsi siis optimaalinen?
Eikä puhuttu tuosta enkä ole ees mitään tuollaista sanonut! :D Missä otin kantaa mihinkään terapiaan tai muuhunkaan sun ehdottamaan toimintamalliin? Itse väänsit tän koskemaan jotenkin päihderiippuvaisten määrän vähentämiseen, se onkin kokonaan jo toinen kysymys.
Puhuttiin siitä, et saavatko he inhimillistä kohtelua ja mielestäni saavat siihen nähden miten itse käyttäytyvät. Sinulla ei selvästi ole tietoa kuin yhdeltä puolelta (vieläpä siltä ei niin luotettavalta puolelta, useimmiten)
Heti ensimmäisessä kommentissani lukee "tuottaisiko jokin muu lähestymistapa parempia tuloksia huumeiden vastaisessa taistelussa kuin nykyinen narkkareiden kohtelu epäihmisinä ja taparikollisina". Tätä alussa esittämääni ajatusta olen pyrkinyt kaikissa vastauksissani puolustamaan, perustellut sitä eri näkökulmista ja kysynyt useaan otteeseen ehdotuksia vaihtoehtoisiksi toimintamalleiksi, koska nykyinen rankaisemiseen perustuva suhtautumistapa ei selvästikään toimi. Se, että hyväksyy riippuvaisten kohtelun "heidän omasta käytöksestään seuraavalla tavalla", on kannanotto nykyistä inhimillisempää kohtelua vastaan.
Niin. SINUN kommentissasi lukee. (Yritin ignorata ne täysin, koska eivät liity asiaan.) Väitit kuitenkin minun sanoneen jotain, mitä en ollut sanonut. Pointtini oli koko ajan, että niin se metsä vastaa kun sinne huudetaan. Ja niin sen kuuluukin olla. Sinulla on huomattavasti yksoikoisempi ja yksipuolisempi näkökulma. Syytät surutta hoitotahoja ja ympäristöä.
Mistään terapiasta enkä vankilasta ole puhunut mitään. Nyt sanon, että molemmat on ok. Vankilaan joutuu, jos syyllistyy sellaiseen rikokseen/rikoksiin, että vankeusrangaistus katsotaan oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi. Terapia ok, jos ihmisellä on oikeasti halua selvittää asiansa ja sitoutua. Edellyttää, että ne omat ongelmat tunnistetaan eikä syytellä muita.
Ehkä jätämme tämän tähän. En pidä kovin hedelmällisenä keskustelua, jossa toisen sanomiset ignoorataan siltä osin, kuin ei viitsi niitä lukea. Päätöksesi jättää osa viestieni sisällöstä huomiotta on sikälikin outo, että ensimmäinen viestisi on vastaus minun viestiini. Jos halusit keskustella jostain muusta kuin niistä asioista, joita minä viestissäni kysyin, ehkä olisi kannattanut kirjoittaa oma viesti minulle vastaamisen sijaan.
Jätetään vaan, eipä tämä tästä kummemmaksi muutu. Suosittelen sua silti tutustumaan hoitajien ja lääkäreiden raskaaseen arkeen ja siihen, miten eri tavoin asian voi nähdä.
Täällä on muuten useampiakin keskustelijoita.
Hoitajilla ja lääkäreillä on varmasti raskasta. Mutta entäpä ne huumeongelmaiset, niilläkö on sitten helppoa? Pitääkö näistä kahdesta ryhmästä nyt löytää se kummalle riippuvuus on raskaampi taakka?
Eiköhän se huumeista irti pääseminen tule heillä olemaan vaikeampaa, kuin mitä minä ikinä tulen elämässäni kokemaan. Olen seurannut läheiseni irtipääsemistä alkoholista ja masennuksesta (lääkitsi masennusta alkoholilla) ja vaikka palkintona on parempi elämä loppujen lopuksi, oli se tie niin pitkä, että ymmärrän hyvin, kuinka on vaikeaa nähdä onnellista tulevaisuutta ja ottaa sitä apua vastaan. Riippuvaisetkin ovat ihmisiä, eikä heitä kaikkia voi auttaa samalla tavalla. Kaikkia ei saada riippuvuudesta myöskään ikinä irti.
Tuntuu pahalta, miten huumeongelmaisia vihataan. Kannan vastuun ja syyllisyyden kyllä. Joskus vihaan itseäni niin paljon, että tekisi mieli satuttaa itseäni ja olenkin niin tehnyt. Koin myös päihteiden käytön itsetuhoisena pakokeinona.
Olen niin ahdistunut, etten pysty elämään ollenkaan normaalia elämää. En syö rauhoittavia ja olen melko hyvin pystynyt olemaan raitis. Käyn terapiassa, enkä tiedä aikako kaiken muuttaa vai olenko vaan ns. turhaan raitis, kun mikään ei muutu.
Asiat voisi olla eri tavalla jos olisin saanut apua, mitä useita vuosia hain, jo aikoja sitten. Ne rauhoittavatkin olisi voineet säästää minut itselääkinnältä. Mutta voi olla, että asiat olisi silti menneet pieleen.
Täällä on aika mustavalkoinen kuva lääkkeiden väärinkäyttäjistä. Olen itse korkeakoulutettu ja työskentelen vaativassa työssä. Olin vuosia sitten onnettomuudessa, jossa minulta repesi raaja pahasti. Leikkauksia ja lääkkeitä, ansiotulon menetykset, sairaspäivärahat, kelan kanssa taistelu... Lopulta olin myös kipu-ja unilääkkeisiin koukussa, pysyin niiden avulla muka kasassa. Avun sain a-klinikalta, jossa ei tuomittu eikä saarnattu, vaan autettiin. Nyt ihana lapsi, mies, koti. Olin niin lähellä menettää kaiken hyvän, pidin silti kulissit viimeiseen asti kunnossa. En voinut puhua asiasta yhdellekään lääkärille, sillä reseptejä ei olisi uusittu ja lopettaminen seinään olisi varmaan vienyt vieroitusoireineen itsemurhan partaalle. Voin olla sinun tuttusi, et näe päälle päin ihmisen tuskaa ja taistelua. Monet meistä pitävät kuoren kunnossa ja kärsivät yksin.