Oletko laittanut välejä poikki myöhästelijään?

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tällainen myöhästelijä. Onneksi muutkin ystäväni ovat. Joten sovittu aika on lähinnä suuntaa-antava. Toki jos on ehdottoman tärkeää menemistä niin pyritään saapumaan täsmällisesti.

Ongelmia teettää silloin, kun pitäisikin tavata vähän säntillisempi kaveri. Voin jo monta tuntia etukäteen alkaa stressaamaan ja valmistautumaan, jotten varmasti olisi myöhässä. Mulla on vain todella huono ajantaju. Voin varata vaikka muutaman tunnin aikaa valmistautumiseen mutta puolentoista tunnin kohdalla huomaan, että edelleen esim. etsin päällepantavaa, vaikka pitäisi olla jo menossa. Tämä ei nyt tietenkään ole kenenkään muun kuin itseni syy ja häpeänkin omaa myöhästelyäni. Olen itse hieman etääntynyt tällaisista säntillisistä kavereista, koska hävetti aina vaikka olisin ollut "vain" 5min myöhässä mutta, jos toinen saattoi olla jo 20 min etukäteen odottamassa. En kyllä välien katlaisemista silti ymmärrä, ainakaan ystävien kohdalla. Ensin voi kokeilla esim. sitä että myöhästelevälle kaverille sopii vaikka vartin aikaisemman ajan. En tarkoita, että myöhästelymyöhästely millään lailla olisi hyväksyttävää mutta jos voi katkaista välit ennen kuin edes itse ottanut aihetta puheeksi tms. niin tuskin kovin tärkeästä ystävästä kyse.

Jos ystävä on luotettava ja hyvä niin yksi myöhästeli ei ystävyyttämme pilaisi. Saapuisin itse vain myöhemmin sitten paikalle myös.

Tämän pitäisi olla jokaiselle aikuiselle täysin selvää, mutta tässä on ohjeet, joiden avulla ehdit aina ajoissa:

1. mieti vaatetus valmiiksi jo edellisenä päivänä, silitä vaatteet valmiiksi ja laita henkariin odottamaan. Käy suihkussa edellisenä iltana.

2. mieti hyvissä ajoin etukäteen, miten kauan matkaan menee. Katso, millä bussilla olet hyvissä ajoin perillä. Bussiaikataulut yms. huomioiden, laita mieleesi / kännykän muistiin kellonaika, jolloin sinun on pakko viimeistään lähteä kotoa, jotta ehdit. Älä lipsu tästä.

3. ottaen kohta 2 huomioon, mieti kuinka kauan laittautumiseen menee, ja lisää siihen ylimääräiset 15 minuuttia.

4. Tarvittaessa laita kännykkään hälytykset siitä, milloin pitää alkaa valmistautua ja milloin pitää lähteä.

5. ja tärkein: älä ala sählätä tänä lähtöön valmistautumisen aikana yhtään mitään muuta! Älä soita kenellekään, älä viestittele, älä selaa nettiä tms.

Hyvin yksinkertaista, eikö vain?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tällainen myöhästelijä. Onneksi muutkin ystäväni ovat. Joten sovittu aika on lähinnä suuntaa-antava. Toki jos on ehdottoman tärkeää menemistä niin pyritään saapumaan täsmällisesti.

Ongelmia teettää silloin, kun pitäisikin tavata vähän säntillisempi kaveri. Voin jo monta tuntia etukäteen alkaa stressaamaan ja valmistautumaan, jotten varmasti olisi myöhässä. Mulla on vain todella huono ajantaju. Voin varata vaikka muutaman tunnin aikaa valmistautumiseen mutta puolentoista tunnin kohdalla huomaan, että edelleen esim. etsin päällepantavaa, vaikka pitäisi olla jo menossa. Tämä ei nyt tietenkään ole kenenkään muun kuin itseni syy ja häpeänkin omaa myöhästelyäni. Olen itse hieman etääntynyt tällaisista säntillisistä kavereista, koska hävetti aina vaikka olisin ollut "vain" 5min myöhässä mutta, jos toinen saattoi olla jo 20 min etukäteen odottamassa. En kyllä välien katlaisemista silti ymmärrä, ainakaan ystävien kohdalla. Ensin voi kokeilla esim. sitä että myöhästelevälle kaverille sopii vaikka vartin aikaisemman ajan. En tarkoita, että myöhästelymyöhästely millään lailla olisi hyväksyttävää mutta jos voi katkaista välit ennen kuin edes itse ottanut aihetta puheeksi tms. niin tuskin kovin tärkeästä ystävästä kyse.

Jos ystävä on luotettava ja hyvä niin yksi myöhästeli ei ystävyyttämme pilaisi. Saapuisin itse vain myöhemmin sitten paikalle myös.

Tämän pitäisi olla jokaiselle aikuiselle täysin selvää, mutta tässä on ohjeet, joiden avulla ehdit aina ajoissa:

1. mieti vaatetus valmiiksi jo edellisenä päivänä, silitä vaatteet valmiiksi ja laita henkariin odottamaan. Käy suihkussa edellisenä iltana.

2. mieti hyvissä ajoin etukäteen, miten kauan matkaan menee. Katso, millä bussilla olet hyvissä ajoin perillä. Bussiaikataulut yms. huomioiden, laita mieleesi / kännykän muistiin kellonaika, jolloin sinun on pakko viimeistään lähteä kotoa, jotta ehdit. Älä lipsu tästä.

3. ottaen kohta 2 huomioon, mieti kuinka kauan laittautumiseen menee, ja lisää siihen ylimääräiset 15 minuuttia.

4. Tarvittaessa laita kännykkään hälytykset siitä, milloin pitää alkaa valmistautua ja milloin pitää lähteä.

5. ja tärkein: älä ala sählätä tänä lähtöön valmistautumisen aikana yhtään mitään muuta! Älä soita kenellekään, älä viestittele, älä selaa nettiä tms.

Hyvin yksinkertaista, eikö vain?

Olen tuon aiemman kommentin kirjoittaja ja näistä varteenotettavin neuvo on nro 4. Itselläni on ADHD, ja myöstely ei tietystikään ole selitettävissä tällä. Mutta valitettasti se "ettei kaikki mene aina ihan putkeen" näkyy myös yksittäisten tapaamisten valmistelussa.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tällainen myöhästelijä. Onneksi muutkin ystäväni ovat. Joten sovittu aika on lähinnä suuntaa-antava. Toki jos on ehdottoman tärkeää menemistä niin pyritään saapumaan täsmällisesti.

Ongelmia teettää silloin, kun pitäisikin tavata vähän säntillisempi kaveri. Voin jo monta tuntia etukäteen alkaa stressaamaan ja valmistautumaan, jotten varmasti olisi myöhässä. Mulla on vain todella huono ajantaju. Voin varata vaikka muutaman tunnin aikaa valmistautumiseen mutta puolentoista tunnin kohdalla huomaan, että edelleen esim. etsin päällepantavaa, vaikka pitäisi olla jo menossa. Tämä ei nyt tietenkään ole kenenkään muun kuin itseni syy ja häpeänkin omaa myöhästelyäni. Olen itse hieman etääntynyt tällaisista säntillisistä kavereista, koska hävetti aina vaikka olisin ollut "vain" 5min myöhässä mutta, jos toinen saattoi olla jo 20 min etukäteen odottamassa. En kyllä välien katlaisemista silti ymmärrä, ainakaan ystävien kohdalla. Ensin voi kokeilla esim. sitä että myöhästelevälle kaverille sopii vaikka vartin aikaisemman ajan. En tarkoita, että myöhästelymyöhästely millään lailla olisi hyväksyttävää mutta jos voi katkaista välit ennen kuin edes itse ottanut aihetta puheeksi tms. niin tuskin kovin tärkeästä ystävästä kyse.

Jos ystävä on luotettava ja hyvä niin yksi myöhästeli ei ystävyyttämme pilaisi. Saapuisin itse vain myöhemmin sitten paikalle myös.

Onko sinulla tutkittu esim adhd:n mahdollisuus? Itse olen pääasiassa aina ajoissa, eikä se tuota mitään ahdistusta tai stressiä. Enkä ole munakellon kanssa kyttäävä minuuttiaikatauluja tekevä, kuten tuo yksi tuolla esittää. Kuulostaa erikoiselta että tuntienkaan etukäteen tehtävä valmistauminen ei onnistu, vaan tavarat on hukassa eikä valmista tule. Mihin aika sinulla kuuluu tuollaisina hetkinä? Unohdutko tekemään jotain muuta ihan toissijaista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tällainen myöhästelijä. Onneksi muutkin ystäväni ovat. Joten sovittu aika on lähinnä suuntaa-antava. Toki jos on ehdottoman tärkeää menemistä niin pyritään saapumaan täsmällisesti.

Ongelmia teettää silloin, kun pitäisikin tavata vähän säntillisempi kaveri. Voin jo monta tuntia etukäteen alkaa stressaamaan ja valmistautumaan, jotten varmasti olisi myöhässä. Mulla on vain todella huono ajantaju. Voin varata vaikka muutaman tunnin aikaa valmistautumiseen mutta puolentoista tunnin kohdalla huomaan, että edelleen esim. etsin päällepantavaa, vaikka pitäisi olla jo menossa. Tämä ei nyt tietenkään ole kenenkään muun kuin itseni syy ja häpeänkin omaa myöhästelyäni. Olen itse hieman etääntynyt tällaisista säntillisistä kavereista, koska hävetti aina vaikka olisin ollut "vain" 5min myöhässä mutta, jos toinen saattoi olla jo 20 min etukäteen odottamassa. En kyllä välien katlaisemista silti ymmärrä, ainakaan ystävien kohdalla. Ensin voi kokeilla esim. sitä että myöhästelevälle kaverille sopii vaikka vartin aikaisemman ajan. En tarkoita, että myöhästelymyöhästely millään lailla olisi hyväksyttävää mutta jos voi katkaista välit ennen kuin edes itse ottanut aihetta puheeksi tms. niin tuskin kovin tärkeästä ystävästä kyse.

Jos ystävä on luotettava ja hyvä niin yksi myöhästeli ei ystävyyttämme pilaisi. Saapuisin itse vain myöhemmin sitten paikalle myös.

Onko sinulla tutkittu esim adhd:n mahdollisuus? Itse olen pääasiassa aina ajoissa, eikä se tuota mitään ahdistusta tai stressiä. Enkä ole munakellon kanssa kyttäävä minuuttiaikatauluja tekevä, kuten tuo yksi tuolla esittää. Kuulostaa erikoiselta että tuntienkaan etukäteen tehtävä valmistauminen ei onnistu, vaan tavarat on hukassa eikä valmista tule. Mihin aika sinulla kuuluu tuollaisina hetkinä? Unohdutko tekemään jotain muuta ihan toissijaista?

Aika hyvin veikattu. Olen siis ylempi kommentoija.

42, ihan hyviä ohjeita, mutta krooninen myöhästelijä ei pysty niitä noudattamaan.

Osa näistä tarinoiden myöhästelijöistä on oikeasti tosi töykeitä ja ajattelemattomia. Itsekin myöhästelen, mutta aina ilmoitan että olen myöhässä ja kuinka paljon (yleensä enintään 10 min). Meillä tavallisilla kroonikoilla on hämärtynyt ajantaju, suunnittelemme jonkun asian tekemistä ja olemme aina vähän turhan optimistisia, kuinka kauan siihen menee. Siis käytännössä vähän tolloja. Aivot ei vaan tajua asioita realistisesti. Jätämme myös liikaa asioita viime tinkaan. Ajoissa olevat taas pikemminkin tekevät asiansa aina nopeammin valmiiksi, kun alunperin ajattelivat. Tästä on tehty tutkimuskin, en vain nyt osaa siihen linkata.

Silti, minä osaan hävetä myöhästelyäni ja pyydän tosissani anteeksi. Ja ilmoitan aina missä mennään. Koska tajuan sen odottelijankin näkökannan, toisen ihmisen aika on minulle kallisarvoista ja arvostan, että sitä minulle suodaan. Olen myös ajan myötä parantunut tässä, enkä aina unohdu haaveilemaan jotain päätöntä, kun pitäisi olla jo menossa.

Kaikki tuntemani myöhästelijät on jonkin asteen luusereita, länsimainen yhteiskunta  nyt toimii kellon tarkkuudella, koskee lentokoneista alkaen hotelleja ja tuntiseurantaa ja palkan maksentaankin.

Jos joku jatkuvasti myöhästelee esim töistä, lasken palkkaa ja maksan palkan myöhässä, yleensä oppivat ja ne jotka ei oli, saavat kenkää. 

Maat joissa on OK myöhästyä joka asiasta tunti tai pari päivää ovat menettäneet kilpailukykynsä ajat sitten ja noissakin maissa hommat hoitaa nykyään  ulkomaalaiset jotka osaa toimia kellon kanssa.

Vierailija kirjoitti:

42, ihan hyviä ohjeita, mutta krooninen myöhästelijä ei pysty niitä noudattamaan.

Osa näistä tarinoiden myöhästelijöistä on oikeasti tosi töykeitä ja ajattelemattomia. Itsekin myöhästelen, mutta aina ilmoitan että olen myöhässä ja kuinka paljon (yleensä enintään 10 min). Meillä tavallisilla kroonikoilla on hämärtynyt ajantaju, suunnittelemme jonkun asian tekemistä ja olemme aina vähän turhan optimistisia, kuinka kauan siihen menee. Siis käytännössä vähän tolloja. Aivot ei vaan tajua asioita realistisesti. Jätämme myös liikaa asioita viime tinkaan. Ajoissa olevat taas pikemminkin tekevät asiansa aina nopeammin valmiiksi, kun alunperin ajattelivat. Tästä on tehty tutkimuskin, en vain nyt osaa siihen linkata.

Silti, minä osaan hävetä myöhästelyäni ja pyydän tosissani anteeksi. Ja ilmoitan aina missä mennään. Koska tajuan sen odottelijankin näkökannan, toisen ihmisen aika on minulle kallisarvoista ja arvostan, että sitä minulle suodaan. Olen myös ajan myötä parantunut tässä, enkä aina unohdu haaveilemaan jotain päätöntä, kun pitäisi olla jo menossa.

Ei pysty noudattamaan vai ei halua noudattaa?

Jos tiedostat, että sinulla on huono ajantaju ja taipumus myöhästellä, niin miksi et vain lisää valmistautumisesi aloittamiseen kategorisesti esim. 15 minuuttia tai puoli tuntia?

Myöhästelijäni ovat sukulaisiani, joten ikävä kyllä en pysty täysin jättämään heitä. Ymmärtäjille, kyllähän se stressaa jos olet valmiina sovittuna aikana vaikka klo 14, ja siitä meneekin 30-300 min ennen lähtöä. Tuo aikaraja ei edes liene pisin mitä olen odottanut sovitusta lähtöajasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et voi pakottaa toista muuttamaan omaa käytöstään, voit vain muuttaa omaasi. Esimerkiksi näin: ota oletukseksi että hän myöhästyy, omien aikataulujesi turvaamiseksi. Älä sovi hänen kanssaan tapaamisia tiukkoihin väleihin. Mieti aina etukäteen miten kauan voit odottaa, mieti vaihtehtoinen tekeminen odotusajalle. Mieti varasuunnitelma siltä varalta että hän ei ehdi ollenkaan paikalle, varsinkin jos tapaamisessa oli tarkoitus hoitaa joku asia. Kerro etukäteen että "joudun lähtemään klo xx" ja kerro se uudestaan jos häntä ei näy, valitellen ja harmitellen mutta ei syytellen. Syyttely vain provosoi toista, viesti menee syvemmälle perille kun ihminen ei ole provosoituneessa tilassa.

Periaatteessa nämä ovat mielestäni hyviä neuvoja, mutta jos vuodesta toiseen joudut tekemään varasuunnitelmia, toistamaan yksinkertaisia asioita ja suoraan sanottuna paapomaan toista, aikuista ihmistä, niin ei siinä ole yhtään mitään järkeä.

Minä toimin noin. Lopulta en enää jaksanut. Miksi minun pitäisi olla se, joka joustaa koko ajan?

Ei näin! Vaan se sarjamyöhästelijä kuuluu tuohon varasuunnitelmaan. Sinä suunnittelet, mitä haluat tehdä ja toteutat sen välittämättä siitä, sopiiko se sarjamyöhästyjälle vai ei. Sarjamyöhästelijä ei koskaan kuulu ykkössuunnitelmaasi. Varasuunnitelma siis on, että sarjamyöhästyjä tuleekin mukaasi. Näin ei mene hermot eikä jää tekemättä asiat, joita olisit halunnut tehdä. Eikä tarvitse joustaa. 

t. Nro 29

Miten tuo toimii oikeassa elämässä? Jos sarjamyöhästelijä soittaa ja sanoo, että olisi kiva tavata, niin silloinhan minun pitää keksiä itselleni jotain tekemistä, jonne hän voi tulla mukaan tai olla tulematta.

Usein kavereiden kanssa tulee mentyä esim. kahvilaan juttelemaan. No, voinhan minä mennä yksinäni kahvilaan, mutta juttelusta ei tule mitään, jos minulla ei ole seuraa. Voin tuhlata rahaa teehen ja kakkupalaan, jonka syön viidessä minuutissa ja lähden pois. Kaverin kanssa siihen hommaan saisi menemään ehkä puolisen tuntia ja samalla tulisi vaihdettua kuulumiset.

En minä ole ihminen, joka ei uskalla tai voi mennä kahvilaan yksin, mutta ei se minusta niin kovin kivaa ole, jos kuitenkin odotan, että kaveri tulisi paikalle.

Minulle kavereiden tapaaminen ei yleensäkään ole sellainen aktiivinen tapahtuma, että sen aikana tehdään jotain muuta. Minusta on kivointa vain jutella ja sitä minä odotan tapaamiselta. En sitä, että vesihiihdän, maalaan tauluja tai kerään sieniä ja siinä samalla juttelen.

Minä ymmärrän hyvin mitä ajat ehdotuksellasi takaa, mutta minusta se on varasuunnitelman tekemistä, jos joudun keksimään asian, jota sitten tekemällä teen, tulipa kaveri paikalle tai ei.

Toisaalta ystävyyteen pitäisi kuulua se, että molemmilla olisi yhtäläisesti oikeus päättää minne mennään ja mitä tehdään. Ei niin, että minä joka kerta sanon "olen taidenäyttelyssä X klo 15-16. Tule mukaan, jos ehdit." En oikein ymmärrä, mitä järkeä olisi pitää tuollaista ystävyyttä ollenkaan voimissaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei pysty noudattamaan vai ei halua noudattaa?

Jos tiedostat, että sinulla on huono ajantaju ja taipumus myöhästellä, niin miksi et vain lisää valmistautumisesi aloittamiseen kategorisesti esim. 15 minuuttia tai puoli tuntia?

Niinhän minä usein lisäänkin. Ja silti unohdun jonnekin välille. En ole tyhmä, vaikka olen huono keskittymään.

Yksi kaveri oli tällainen. Kerran olin matkalla vanhemmilleni, ja kaverin kotikaupungissa oli kahden tunnin odottelu kyydin jatkumisesta (juna -> pitkänmatkan bussi). Sovittiin syömään menemisestä paria viikkoa aikaisemmin, jotta vaihdellaan kuulumiset sun muut. Junaan hypätessä laitoin muistutusviestin, puolta tuntia ennen saapumista soitin ("joo lähen ihan heti tulee sinne") ja asemalla soitin uudestaan. Neiti oli vielä kotonaan, kun "avaimet jälleen kerran hukassa". Kuten arvata saattaa, ystävyys on vähän jäänyt, eikä pelkästään välimatkan takia.

Up

Up

Jos olen sopinut tapaamisen esim. kahvittelun merkeissä, niin mielestäni on kaverilta ihan ok pari kolme minuuttia olla myöhässä (ratikka voi olla myöhässä, kävellen jumittua jokaikisiin liikennevaloihin tms.). Eli pienestä myöhästymisestä en mitenkään hermostu. Jos myöhästyy enemmän kuin n. 10 min ja myöhästely enemmän sääntö kuin poikkeus, niin tällaista en pidemmän päälle siedä. En myöskään pidä siitä, että aikuisille ihmisille joutuu laittamaan muistutteluviestejä, että muistathan, että oltiin sovittu tapaamisesta 30 min kuluttua, sitten 15 min jälkeen vielä uusi viesti, että nyt matkalla... ja silti toinen myöhästyy tai ei edes lue viestejä. Tai ne, jotka unohtavat koko sovitun tapaamisen. Kirjaisivat puhelimen tai työkoneen kalenteriin kaikki menonsa ja laittaisivat merkintään vielä muistutuksen, niin ei unohtuisi. Pariin krooniseen myöhästelijään olen katkaissut välit. Tosin en varsinaisesti heidän jatkuvan myöhästelynsä takia vaan siksi, että he eivät käytöksellään muutenkaan kunnioittaneet muita ihmisiä.

Up

Miksi aina pitää laittaa välit poikki? 

Riittää, että lakkaat sopimasta aikoja myöhästyjän kanssa. Kutsu mukaan, kun muitakin on tulossa. Pyydä lähtemään juuri nyt, suunnittelematta. Älä kiinnitä huomiota myöhätymisiin äläkä odottele. Iloitse silloin, kun hän on paikalla. Jos tarvitset ystävää juuri tiettyyn aikaan, pyydä joku muu. 

Toi on joittenkin tapa, ovat aina myöhässä, mitään välejä pidä poikkasta, mutta voisit huomauttaa tosta ystävällesi.

Autoton kaverini kinusi usein kyytiini ja se on ihan ok. Mutta kun odotin häntä Hesan keskustassa (parkkipaikkoja ei vaan ole) useamman kerran 10 minuuttia ajelemalla korttelia ympäri, kyydit loppuivat.