Jos sinulla on narsistivanhempi, miten toisen vanhemman kanssa menee?
Minulla on isä todella pahasti luonnevikainen, jotain narskustalin pahempaa, väkivaltainen ja sadostinen, nauttii toisen hädästä ja kivusta, sai nautintoa kun piti lapsiaan pelossa ja kauhussa. Äitini pelkäsi isää niin paljon että teeskenteli ettei kuullut väkivaltaa (meni ulos kun isä pieksi lapsia) ja jopa usutti isän keksityillä valheilla lasten kimppuun jotta itse säästyi väkivallalta.
Lapsuudessa äiti oli muuten ok, ei siis mitenkään osoittanut rakkautta tai välittämistä, mutta ruoka oli pöydässä, vaatteet puhtaat ja koti siisti. Äiti ei itse ollut lapsille suoraan ilkeä.
Jotain tapahtui kuitenkin myöhemmin. Meillä oli kulissit kunnossa ja kukaan ei tiennyt kotihelvetistä. Sitten 30v ikäisenä, kävi niin että isäni kävi käsiksi eräissä juhlissa pienen sanaharkan päätteeksi ( isä on lastensa ollessa jo aikuisia käyttänyt väkivaltaa muutaman kerran) ja minä laitoin tämän nöyryytyksen seurauksena välit poikki isään. Äidistä tuli aivan vinksahtanut tämän jälkeen.
Äiti muuttui ilkeäksi, arvosteli kaikkea, v****ili päin näköä, nälvi ja haukkui minua. Puhui aivan sekoja ('sinut olisi pitänyt abortoida') ja soitteli laikenlaisia haukkumissoittoja.
Nyt on äidin kanssa välit viilentymässä äitiini. En ymmärrä hänen käytöstään. Jatkaa ilkeän väkivaltaisen isäni kanssa avioliittoaan ja käyttäytyy minua kohtaan paskasti. Tiedän että lapsuusperhe on dysfunktionaalinen ja olen itsekin jotenkin vaurioitunut, mutta ei kai tällaista kuulu sietää...
Miten muilla se toinen vanhempi ('ei-narsku' tai terve) käyttäytyy, jos toinen on sosiopaatti?
Kommentit (26)
Jos et ole vielä tähän mennessä käynyt jonkun ammattiauttajan luona kertomassa tuota minkä alussa kirjoitit niin tee se nyt. Mene ja tee se.
Mene. Mene. Mene!!!!
Vierailija kirjoitti:
No usein taitaa olla niin, että jos narsistin kanssa välit menee poikki, niin samalla menettää sen 'terveen' vanhemman. Minulla narsistisen isän kanssa välirikko ja isäni pakotti 'terveen' (joskin vaurioituneen) äitini valitsemaan joko minut tai hänet. Äiti valitsi isän. Ei pidä mitään yhteyttä, ei tapaa ainoita lapsenlapsiaan, ei tiedä tyttärensä elämästä mitään. Kai se narsisti puoliso on jotain niin hienoa ja ihanaa, että oma lapsi ja lapsenlapset siinä rinnalla eivät ole yhtikäs mitään.
Ja joo todellakin olen katkera ja kiukkuinen. Erityisesti äidin heikkoudesta ja alistuvuudesta. Ihminen voisi kasvattaa selkärangan niin halutessaan.
Sama juttu meillä. Äiti on läheisriippuvainen ja valitsi mieluummin isän kuin meidät lapset. Lähinnä säälittää, vaikka äitiä on kaikesta huolimatta ikävä. Odottelen isän kuolemaa, niin voin taas jutella äidille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No usein taitaa olla niin, että jos narsistin kanssa välit menee poikki, niin samalla menettää sen 'terveen' vanhemman. Minulla narsistisen isän kanssa välirikko ja isäni pakotti 'terveen' (joskin vaurioituneen) äitini valitsemaan joko minut tai hänet. Äiti valitsi isän. Ei pidä mitään yhteyttä, ei tapaa ainoita lapsenlapsiaan, ei tiedä tyttärensä elämästä mitään. Kai se narsisti puoliso on jotain niin hienoa ja ihanaa, että oma lapsi ja lapsenlapset siinä rinnalla eivät ole yhtikäs mitään.
Ja joo todellakin olen katkera ja kiukkuinen. Erityisesti äidin heikkoudesta ja alistuvuudesta. Ihminen voisi kasvattaa selkärangan niin halutessaan.Sama juttu meillä. Äiti on läheisriippuvainen ja valitsi mieluummin isän kuin meidät lapset. Lähinnä säälittää, vaikka äitiä on kaikesta huolimatta ikävä. Odottelen isän kuolemaa, niin voin taas jutella äidille.
Meilläkin me lapset olemme odottaneet narsistin kuolemaa jo pitkään, mutta äijä näyttää elävän ikuisesti. Olemme menettäneet viimeisenkin toivomme ja pelkäämme, että äiti kuolee ennen eikä sovintoa ehdi koskaan syntyä.
Ikävä sanoa mutta luultavasti ei ole. Jos muija rakastaa kulissejaan enemmän kuin lapsiaan ja lapsenlapsiaan kuten näissä tapauksissa yleensä on asianlaita. Surullista kaikkien kannalta.