Jos sinulla on narsistivanhempi, miten toisen vanhemman kanssa menee?
Minulla on isä todella pahasti luonnevikainen, jotain narskustalin pahempaa, väkivaltainen ja sadostinen, nauttii toisen hädästä ja kivusta, sai nautintoa kun piti lapsiaan pelossa ja kauhussa. Äitini pelkäsi isää niin paljon että teeskenteli ettei kuullut väkivaltaa (meni ulos kun isä pieksi lapsia) ja jopa usutti isän keksityillä valheilla lasten kimppuun jotta itse säästyi väkivallalta.
Lapsuudessa äiti oli muuten ok, ei siis mitenkään osoittanut rakkautta tai välittämistä, mutta ruoka oli pöydässä, vaatteet puhtaat ja koti siisti. Äiti ei itse ollut lapsille suoraan ilkeä.
Jotain tapahtui kuitenkin myöhemmin. Meillä oli kulissit kunnossa ja kukaan ei tiennyt kotihelvetistä. Sitten 30v ikäisenä, kävi niin että isäni kävi käsiksi eräissä juhlissa pienen sanaharkan päätteeksi ( isä on lastensa ollessa jo aikuisia käyttänyt väkivaltaa muutaman kerran) ja minä laitoin tämän nöyryytyksen seurauksena välit poikki isään. Äidistä tuli aivan vinksahtanut tämän jälkeen.
Äiti muuttui ilkeäksi, arvosteli kaikkea, v****ili päin näköä, nälvi ja haukkui minua. Puhui aivan sekoja ('sinut olisi pitänyt abortoida') ja soitteli laikenlaisia haukkumissoittoja.
Nyt on äidin kanssa välit viilentymässä äitiini. En ymmärrä hänen käytöstään. Jatkaa ilkeän väkivaltaisen isäni kanssa avioliittoaan ja käyttäytyy minua kohtaan paskasti. Tiedän että lapsuusperhe on dysfunktionaalinen ja olen itsekin jotenkin vaurioitunut, mutta ei kai tällaista kuulu sietää...
Miten muilla se toinen vanhempi ('ei-narsku' tai terve) käyttäytyy, jos toinen on sosiopaatti?
Kommentit (26)
Joskus tällaisessa perheessä asiat vääristyvät pahasti pieleen? Oma äitini on kasvanut autoritaarisessa perheessä, jossa isän sana oli ehdoton. Äitini on kyseenalaistanut joskus, miksi hänen oma äitinsä (minun isoäitini) ei puolustanut lapsiaan.
En jaksa ymmärtää, miksi äitini kritisoi (edesmennyttä) äitiään. Isäänsä eli kaiken alkua ja juurta ei kritisoi. Isästä (isoisästä) todetaan vain, että hän oli sellainen. Ikään kuin se selittäisi kaiken. Ja vika on isoäidissä, joka ei asettunut poikkiteloin miestään vastaan. En käsitä.
Maija
p.s. itse ajattelen, että isoäidillä ei ollut mahdollisuutta toimia toisin. Lähteä monen lapsen kanssa turvakotiin? Oliko sellaisia edes vuosikymmeniä sitten? Isoisällä oli mahdollisuus toimia toisin. Hänellä oli valinnanmahdollisuus. Hän toimi kuten toimi. Ei nainen ole miehensä käytöksestä vastuussa. Ei ollut silloin. Ei ole nyt.
Ei äitisikään ole selvästi mikään terve. Toivottavasti saat keskusteluapua jossain vaiheessa, että voisit käydä läpi lapsuuttasi. Kyllä sekin lyö lapseen lähtemättömät merkit, että äiti ei osoita rakkautta ja hellyyttä, ja suojelee ennemmin itseään kuin lapsiaan. Vaikka ihminen olisi kuinka alistettu, niin harva perheväkivallan uhrikaan pystyy heittämään lapsen tuleen itsensä sijasta, kyllä se on aina merkki jostain vakavammasta ongelmasta.
Googletappa ohutnahkainen ja paksunahkainen narsismi, löytyy ainakin psykoterapia-lehden artikkeleita. Nämä ovat kaksi eri narsismin tyyppiä, ja usein tällaiset ihmiset alkavat keskenään parisuhteeseen. Itse en ole noihin perehtynyt, mutta joskus ohimennen tullut vastaan, en tiedä sopisivatko äitisi ja isäsi tapaukseen.
Tsemppiä sinulle. Välirikko on ehdottomasti oikea päätös, ja mitä ilmeisimmin sinun kannattaa laittaa välit poikki äitiäsikin kohtaan, ihan oman mielenterveyden vuoksi. Säästä kuitenkin aivan kaikki viestit, ikinä et tiedä miten tuollaiset ihmiset alkavat kostamaan.
Tuttavapiirissä on tuollainen pariskunta, jossa mies kesti hullua narsistiakkaansa jotain 25 vuotta mutta viime syksynä sitten lopulta paiskasi sen pihalle. Perheessä on kaksi teini-ikästä lasta eikä kumpikaan tykkää äidistään yhtään enkä kyllä suoraan sanottuna ihmettele. Se akka on ihan sekopää. Yrittää koko ajan pilata eksänsä ja lastensa elämää ja näyttelee surullista ja painostaa lapsia niin, että toisella alkaa jo mielenterveys reistailla. Vankilaan se akka pitäisi laittaa ja hemmetin äkkiä mutta ei missään tapauksessa saisi olla alaikäisten kanssa missään tekemisissä. Voi vaan kuvitella millaiset henkiset vauriot lapset ovat saaneet hullusta äidistä.
Tuossa sen näkee, ettei äitisikään mikään terve ollut, ei normaali ihminen anna lasten kärsiä hätää, jos itse pelkää miestään muka näitä enemmän. Minun narsistinen äitini erosi isästä, koska isä ei suostunut taipumaan äidin tahtoon. Joten mulla menee isän kanssa ihan hyvin.
No usein taitaa olla niin, että jos narsistin kanssa välit menee poikki, niin samalla menettää sen 'terveen' vanhemman. Minulla narsistisen isän kanssa välirikko ja isäni pakotti 'terveen' (joskin vaurioituneen) äitini valitsemaan joko minut tai hänet. Äiti valitsi isän. Ei pidä mitään yhteyttä, ei tapaa ainoita lapsenlapsiaan, ei tiedä tyttärensä elämästä mitään. Kai se narsisti puoliso on jotain niin hienoa ja ihanaa, että oma lapsi ja lapsenlapset siinä rinnalla eivät ole yhtikäs mitään.
Ja joo todellakin olen katkera ja kiukkuinen. Erityisesti äidin heikkoudesta ja alistuvuudesta. Ihminen voisi kasvattaa selkärangan niin halutessaan.
Teidän pitäisi kaikkien saada apua. Sinun tehtäväsi ei ole kuitenkaan auttaa kuin itseäsi. Suoraan sanoen minusta sinun pitäisi katkaista välit vanhempiisi tai ainakin ottaa etäisyyttä kunnes olet saanut vahvan itsetunnon ja omanarvontunteen. Vanhemmuus ei ole vain biologinen side vaan siihen kuuluu aito välittäminen, rakkaus ja huolenpito.
Menethän puhumaan ammattilaiselle? Ei siksi, että sinussa olisi mitään vikaa, mutta nämä asiat on hyvä läpikäydä, jotta myöhemmin ei tule ongelmia. Sinunkin on jo aika päästä rakentamaan itsesi arvoista elämää.
Nimim. Kokemusta on...
Täällä myös yksi narsistisen "isän" käytöksestä koko elämänsä kärsinyt perheen musta lammas ja sylkykuppi.
Se perheemme toinen, ei-narsistinen vanhempi on oman diagnoosini mukaan läheisriippuvainen. Ailahtelevainen, huonoitsetuntoinen, ei omaa omia mielipiteitä. Pelkää hylätyksitulemista, yrittää aina miellyttää, haluaa olla pidetty. Siksi ylläpitänyt kulisseja ja sysännyt omat lapset suden suuhun itsensä sijaan. Ei kestä konflikteja, ei ristiriitoja, ei riitoja.
Säälin häntä, rikkinäistä, heikkoa ihmisrauniota. Ollut niin surkea, että on antanut luonnehäiriöisen pilata oman ja lastensa elämät.
Onko missään mitään kirjaa tai tutkimusta juurikin tuosta narskun/psykon puolisosta? Narskukirjoja on pilvin pimein ja ne ovat auttaneet ymmärtämään narsistin mielenmaisemaa, mutta miten tuon puolison tilannetta ei oikein kuvailla missään? Erotarinoita löytyy kullä, mutta ei niitä jossa se puoliso jää narskun rinnalle loppuiäkseen ( ja hylkää ehkä omatkin lapsensa samalla).
Narsistiäitini vieraannutti meidät täysin isästä.
Vierailija kirjoitti:
Onko missään mitään kirjaa tai tutkimusta juurikin tuosta narskun/psykon puolisosta? Narskukirjoja on pilvin pimein ja ne ovat auttaneet ymmärtämään narsistin mielenmaisemaa, mutta miten tuon puolison tilannetta ei oikein kuvailla missään? Erotarinoita löytyy kullä, mutta ei niitä jossa se puoliso jää narskun rinnalle loppuiäkseen ( ja hylkää ehkä omatkin lapsensa samalla).
Narsismiin, tai sosiopatiaankin liittyen, narsisti käyttää puolisoaan lähteenä, eli tukijana kaikille toiminnoilleen. Manipuloi, aivopesee, valehtelee, kääntää mustan valkoiseksi niin varhaisessa vaiheessa, ettei lapset pysty vaikuttamaan kuvioon. Lapset ymmärtävät vasta aikuisena, mitä on tapahtunut ja siinä vaiheessa narsistin puoliso on niin syvällä aivopestynä, ettei mikään auta. Puoliso käyttäytyy narsistin tavoin, saatuaan elinikäisen psyykekoulutuksen siihen narsistilta. Puolisokin on siten uhri, jonka narsisti viskaa menemään jos puoliso asettuu jatkuvastai narsistia vastaan, varsinkin muiden nähden.
Tässä maassa on elänyt ja elää monta pikku-Eerikan asemassa olevaa lasta. Keisarin uusista olemattomista vaatteista ääneen sanova voi muuttaa kotiväkivallan ketjua.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa sen näkee, ettei äitisikään mikään terve ollut, ei normaali ihminen anna lasten kärsiä hätää, jos itse pelkää miestään muka näitä enemmän. Minun narsistinen äitini erosi isästä, koska isä ei suostunut taipumaan äidin tahtoon. Joten mulla menee isän kanssa ihan hyvin.
Olen samaa mieltä, ettei tervemielinen vanhempi katsele vierestä antaessaan narsistin vahingoittaa lapsiaan. Meillä äiti on narsisti, joka vahingoitti koko perhettä. Isä oli äidin pauloissa ja on pelkkä käskyläinen. Tiedostin varhain, että jos vanhempani olisivat eronneet, isä olisi vielä selviytynyt lasten ja läheisten tuella lähemmäksi empaattista ihmistä, joka hän joskus oli. Silloin meillä lapsilla olisi ollut edes isä.
Kiinnostavaa! Olenkin huomannut että äitini papykaijan lailla toistaa narsisti isän puheita, palvoo ja ihailee hullua isää ja loukkaa toisia ikäänkuin isän kätyrinä. Eli...on pikkuhiljaa muuttumassa narsistiksi itsekin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostavaa! Olenkin huomannut että äitini papykaijan lailla toistaa narsisti isän puheita, palvoo ja ihailee hullua isää ja loukkaa toisia ikäänkuin isän kätyrinä. Eli...on pikkuhiljaa muuttumassa narsistiksi itsekin?
Kyllä voi muuttua, ellei jo ole. Narsisti haalii käytettäväkseen soturin, tai useita, jotka tekevät paskatyöt. Käsky on usein epäsuora, jotta narsisti pystyy ylläpitämään ihannekuvaa tukijaansa kohtaan. Esim. näin: isä ja poika ovat samoissa juhlissa. Isä haukkuu poikansa luuseriksi, koska poika ei päässyt hakemaansa opiskelupaikkaan. Poika sanoo isäänsä hulluksi ja poistuu paikalta. Isä menee perään ivallisesti haukkuen poikaa nössöksi ja lyö poikaa naamaan. Poika katsoon isäänsä ja poistuu juhlista. Seuraavana päivänä äiti kysyy ISÄLTÄ (ei pojalta, kuten ei koskaan ennenkään), miksi pojalla on mustelma silmässä, tapahtuiko juhlissa jotain? Narsisti-isä vastaa apeana, että poika alkoi haukkumaan häntä juhlissa ja yritti käydä päälle, hän joutui puolustamaan itseään ja vahingossa saattoi sohaista kyynärpäällä poikaa. Isä jatkaa surullisena selittäen, miten noloa oli kaikkien nähden ja kun pojasta on kasvanut tuollainen vaikka kaikkensa on yrittänyt. Äidille viesti on selvä, poikaa pitää rankaista. Äiti haukkuu poikansa luuseriksi ja toivoo ettei poika olisi ikinä syntynytkään, tyttöä hän toivoi. Toivottaa poikansa maailmalle pois kotoa. Poika lähtee ja sanoo äitinsäkin olevan yhtä hullu kun isänsä. Näin isä-narsistin valtakunnassa toiminta saa jatkua ja narsisti tietää keinot, miten vastaisuudessa saa tärkeimmän tukijansa-lähteensä ohjattua vahingoittamaan tarvittaessa omaa lastaan. Äiti on näin isän jatke, suostuvainen narsismiin.
Lisään vielä, että narsisti EI koskaan kerro koko totuutta. Narsisti jättää kertomatta oman osuutensa tapahtumiiin totuuden mukaisesti, hän voi jopa kääntää tapahtuman aivan päinvastoin.
No esimerkiksi muistaakseni se Eerikan isakin kayttaytyi noin eli ajan oloon alkoi liittya psykopaatin kiusantekoon. Hanella kai diagnosoitiiin riippuvainen persoonallisuus. olen katsellut rikosdokkareita, ja noissa aarimmaisissa tapauksissa sadisti-psykopaatin puoliso on juuri aarimmaisen riippuvainen ja epakypsa persoonallisuus, joka tekee mita vaan "pitaakseen" psykopaatin ja sailyttaakseen oman nahkansa (jalkimmainen itsekas motiivi usein unohdetaan... jos henkinen tai fyysinen vakivalta ei kohdistuisi lapseen se todennakoisesti kohdistuisi puolisoon ekana, vahan niin kuin koulukiusaamisessa). Sellainen ihminen on helpompi nahda "uhrina" varsinkin jos kyseessa on nainen, mutta samalla tavalla siina on kyse persoonallisuushairiosta ja olisi todellakin henkilon omalla vastuulla hakea siihen apua ja siten han on ihan yhta vastuussa omista teoistaan kuin kuka tahansa muukin. Aitisi on myos nakojaan ominut isaltasi sen defenssin, etta vika on aina muissa kuin isassasi. Pakostakin, koska muuten hanen pitaisi myontaa omakin hairiintyneisyytensa.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/icd10.nimike?p_koodi=F60.7&…
En tiedä kuinka yleinen tuo persoonallisuushäiriö on, mutta näissä psykon puoliso -tapauksissa tulee mieleen.
Toinen vaihtoehto on epävakaa/rajatilapersoonallisuus, joka kuulemma usein pariutuu narsistin kanssa, tai kaksi epävakaata:
http://gettinbetter.com/dance.html
Vierailija kirjoitti:
No usein taitaa olla niin, että jos narsistin kanssa välit menee poikki, niin samalla menettää sen 'terveen' vanhemman. Minulla narsistisen isän kanssa välirikko ja isäni pakotti 'terveen' (joskin vaurioituneen) äitini valitsemaan joko minut tai hänet. Äiti valitsi isän. Ei pidä mitään yhteyttä, ei tapaa ainoita lapsenlapsiaan, ei tiedä tyttärensä elämästä mitään. Kai se narsisti puoliso on jotain niin hienoa ja ihanaa, että oma lapsi ja lapsenlapset siinä rinnalla eivät ole yhtikäs mitään.
Ja joo todellakin olen katkera ja kiukkuinen. Erityisesti äidin heikkoudesta ja alistuvuudesta. Ihminen voisi kasvattaa selkärangan niin halutessaan.
Ei sun äitisi sun isääsi rakasta. Narsisti / psykopaatti rikkoo toisen persoonallisuuden huolella tai ainakin rankasti yrittää. Silloin vaatimukset tai syyllistämiset vain palvelevat persoonallisuushäiriöisen tavoitteita. Haluatko sitä?
Nostan vanhaa ketjua ja kysyn, onko mitään keinoa saada narsistin puoliso ymmärtämään oma häiriintyneisyytensä? Äitini on katkaissut välit lapsiinsa ja lapsenlapsiinsa, koska lapset eivät suostu tapaamaan väkivaltaista hyväksikäyttäjäisää eivätkä anna lapsenlastenkaan tavata. Vanhaa äitiä käy sääliksi, koska hänellä ei ole elämässään enää muuta kuin sairas miehensä.
Huh!
Kai äidiltäsikin on pää hajonnut, kun joutuu tuollaisessa perheessä/parisuhteessa elämään.
Eikö hän osoittanut rakkautta mitenkään lapsuudessasi?
Oliko kylmä?
Luulisi äitisi tajuavan, miksi pistit välit poikki.