Yksi kaveri tekee meidän muiden elämästä vaikeaa kun ei omista älypuhelinta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystävä vai "ystävä" kirjoitti:

Minäpäs olen sitä mieltä että tuossa tilanteessa se todellinen ystävyys punnitaan, ollaanko valmiita näkemään vaivaa sen "erilaisen" ystävän vuoksi vaikka ei kaikkia nykymaailman tekniikkahärpäkkeitä olekaan hankittuna.

Niinkuin nyt joku tekstiviestin lähettäminen olisi vaivannäköä alkuunkaan, muutama sekunti ihmisen elämässä. Ihan sillä puhelimella voi soittaakin jos ei jaksa näpytellä viestiä vaikka onhan se raskasta ja työlästä tuottaa puhetta ja ääntä.

Aika hankalaksi menee sopia yhteisiä menoja, jos porukassa on joku, joka ei halua käyttää sähköisiä työkaluja. Muut sopii illanvieton ajasta ja paikasta jossain whatsapissa tai doodle-äänestyksessä, ja sit on se yks jolle pitäisi erikseen soittaa tai lähettää jotain hiton tekstiviestejä että nyt tilanne on tämä ja tämä, mitä mieltä sä olet? Jos kyseessä olisi vaikkapa näkövammainen ystävä niin asia olisi tottakai ok, mutta jos ihminen ei vain suostu käyttämään nykyaikana vakiintuneita viestintävälineitä niin kyllä se pidemmän päälle rasittaa. Mitä jos joku periaatesyistä ei haluaisi käyttää puhelintakaan vaan kaikki yhteydenotot pitäisi hoitaa kirjeillä... Eihän työelämässäkään tuollaista suvaittaisi.

Eikö ystäväsi ole kymmenen sekunnin vaivan arvoinen??? Sen kauempaa ei soitto tai tekstari sinun arvokasta aikaasi vie. Ja jos on isompi porukka niin sinulle se pesti lankeaa aika harvoin jos jokainen vuorollaan soittaa tälle yhdelle jolla ei ole whatsappia. Laiskoja ihmisiä olette, naurettavan laiskoja. Mutta valitettavan yleistä tänä päivänä, pinna ei riitä yhtään mihinkään, vaan ennemmin lempataan ystävä kuin vähän nähdään vaivaa ystävyyden eteen. Kertakäyttöisiä ihmissuhteitakin. Itselläni on mm yksi ystävä jolle kirjoitan paperikirjeitä ja lähetän postitse (näin on pidetty yhteyttä jo kohta 30v ,hän ei halua roikkua tietokoneella), toiselle laitan spostia ja hän soittaa takaisin, monelle muulle tekstiviestejä ja joillekin soitan. Ei mitään ongelmaa, kun en tee siitä ongelmaa enkä esitä uhkavaatimuksia (hanki älykänny tai ystävyys loppuu tähän). Ystävyys on tärkeämpi kuin kännykkä.

Ei tässä ole kyse kymmenestä sekunnista vaan yhteisestä suunnittelusta ja toteutuksesta. Jos olisi kyse jokaviikkoisesta treenivuorosta niin ok, äkkiähän siinä kysyy että osallistutko vai et. Mutta kun suunnitellaan vaikka matkaa ja pitää sopia milloin mennään, minne mennään, missä asutaan jne. niin se, joka ei halua esim. whatsapp-keskusteluun osallistua jää kyllä aika paitsioon.

Vierailija kirjoitti:

Huoh, niin älypuhelimia käyttävissä ihmisissä ei olekkaan kuin tämä ääripää joka kuvaa kaiken ja roikkuu nenä kiinni snapchatissä?

Mulle tulee täällä vähän fiilis että jotkut ihmiset vaan haluavat väen vängällä vastustaa kehitystä ja ajan kulkua. "Minä en mihinkään feispuukkiin liity!", on lause jota olen kuullut lähinnä katkerilta ja syrjäytyneiltä ihmisiltä, jotka haluavat että heitä huomioidaan yksilöllisesti ja henkilökohtaisesti. He eivät ymmärrä lainkaan sitä että esimerkiksi joku "poikani valmistui kokiksi" ilmoitus on näppärästi ilmoitettu monille Facebookissa, he haluavat tiedon ja soiton tästä ihan henkilökohtaisesti ja suuttuvat sitten kun ei tullut mieleen soittaa erikseen.

Siksi näihin ihmisiin tulee harvemmin pidettyä yhteyttä, sillä ystäväpiirini on laaja ja henkilökohtainen kapulaviestintä nyt yksinkertaisesti vaan MAKSAA paljon, vs. Se wifillä toimiva whatsapp. Tässä taloudellisessa tilanteessa ja lamassa on pakko karsia menoja koko ajan jostain. Jos soittelisin ympäri kyliä kaikki tutut kokoajan, niin puhelinlasku kasvaisi kyllä merkittävästi. Soitan niille pitkiäkin puheluita ulkomaille asti, joilla on whatsapp koska se on ilmaista.

Tällä hetkellä järjestän nyyttöriperiaatteella illanistujaisia 25-30 hengelle. Paljonkohan tämäkin ruljanssi maksaisi ilman whatsapp-ryhmää, kun pitäisi selvittää kuka tuo mitäkin ja kuka tulee millä kimppakyydillä jne?

Tämä on vain nykyaikaa, sosiaalisoitumista ja organisointia ainakin itselleni. Jos ystäväpiirisi on pieni, niin minä ymmärrän. Jos taas erittäin laaja kuten minulla, ostaisin älypuhelimen.

Tämän kaltaisia viestejä lukiessa sitä oikein ihmettelee, että mitenköhän ennen vanhaan on asiat hoidettu? Eihän tästä ollut kauaa ennen kuin ei ollut edes puhelimia saati nettiä.

Laajat oli ystäväpiirit ihmisillä silloinkin. Jokaiselle tietenkin ilmoitettiin erikseen tai sitten lehdessä. Ystäviä ja tuttavia arvostettiin.

Nykyään ollaan tuollaisia että "minulla on niin laaja tuttavapiiri, etten ehdi edes laittaa tekstaria sinulle, mitä ihmettä vaadit sellaista erikseen?" --- niinpä, minkähänlainen ystävyyssihde teilläkin on jos et jaksa edes minuutin viestiä ystävällesi näpytellä? Onko aikaa edes tervehtiä jos tapaatte?

Ehkä sunkin pitäisi luopua tuttavapiirissäsi niistä ihmisistä joille sinulla ei ole aikaa eikä arvostusta, kunhan vaan pahoitat heidän mielensä huonoilla käytöstavoillasi.

Vierailija kirjoitti:

Minä123456 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystävä vai kirjoitti:

Minäpäs olen sitä mieltä että tuossa tilanteessa se todellinen ystävyys punnitaan, ollaanko valmiita näkemään vaivaa sen "erilaisen" ystävän vuoksi vaikka ei kaikkia nykymaailman tekniikkahärpäkkeitä olekaan hankittuna.

Niinkuin nyt joku tekstiviestin lähettäminen olisi vaivannäköä alkuunkaan, muutama sekunti ihmisen elämässä. Ihan sillä puhelimella voi soittaakin jos ei jaksa näpytellä viestiä vaikka onhan se raskasta ja työlästä tuottaa puhetta ja ääntä.

Aika hankalaksi menee sopia yhteisiä menoja, jos porukassa on joku, joka ei halua käyttää sähköisiä työkaluja. Muut sopii illanvieton ajasta ja paikasta jossain whatsapissa tai doodle-äänestyksessä, ja sit on se yks jolle pitäisi erikseen soittaa tai lähettää jotain hiton tekstiviestejä että nyt tilanne on tämä ja tämä, mitä mieltä sä olet? Jos kyseessä olisi vaikkapa näkövammainen ystävä niin asia olisi tottakai ok, mutta jos ihminen ei vain suostu käyttämään nykyaikana vakiintuneita viestintävälineitä niin kyllä se pidemmän päälle rasittaa. Mitä jos joku periaatesyistä ei haluaisi käyttää puhelintakaan vaan kaikki yhteydenotot pitäisi hoitaa kirjeillä... Eihän työelämässäkään tuollaista suvaittaisi.

Mikä vaikeus on vaikka kopioida niitä viestejä sieltä WhatsAppista tekstiviestisovellukseen ja lähettää ne näin sille älypuhelimettomalle kaverille?

Pari sormen napautusta vaan lisää ja homma on hoidossa.

Sen whatsapittoman voi myös vain jättää kaiken ulkopuolelle. Tämä poppoo kun tuppaa olemaan muutenkin melko haastavaa väkeä. Ei se älyvehkeen hommaaminen pakota sinua jakamaan persekuvia somessa. Sinä et halua helpottaa 20 ystäväsi elämää, mutta heidän pitäisi kaikkien helpottaa sinun?

Hoitakaa sitten koko homma tekstiviesteillä. Problem solved. Ryhmäkeskustelu onnistuu myös näin.

Minä123456 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä123456 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystävä vai kirjoitti:

Minäpäs olen sitä mieltä että tuossa tilanteessa se todellinen ystävyys punnitaan, ollaanko valmiita näkemään vaivaa sen "erilaisen" ystävän vuoksi vaikka ei kaikkia nykymaailman tekniikkahärpäkkeitä olekaan hankittuna.

Niinkuin nyt joku tekstiviestin lähettäminen olisi vaivannäköä alkuunkaan, muutama sekunti ihmisen elämässä. Ihan sillä puhelimella voi soittaakin jos ei jaksa näpytellä viestiä vaikka onhan se raskasta ja työlästä tuottaa puhetta ja ääntä.

Aika hankalaksi menee sopia yhteisiä menoja, jos porukassa on joku, joka ei halua käyttää sähköisiä työkaluja. Muut sopii illanvieton ajasta ja paikasta jossain whatsapissa tai doodle-äänestyksessä, ja sit on se yks jolle pitäisi erikseen soittaa tai lähettää jotain hiton tekstiviestejä että nyt tilanne on tämä ja tämä, mitä mieltä sä olet? Jos kyseessä olisi vaikkapa näkövammainen ystävä niin asia olisi tottakai ok, mutta jos ihminen ei vain suostu käyttämään nykyaikana vakiintuneita viestintävälineitä niin kyllä se pidemmän päälle rasittaa. Mitä jos joku periaatesyistä ei haluaisi käyttää puhelintakaan vaan kaikki yhteydenotot pitäisi hoitaa kirjeillä... Eihän työelämässäkään tuollaista suvaittaisi.

Mikä vaikeus on vaikka kopioida niitä viestejä sieltä WhatsAppista tekstiviestisovellukseen ja lähettää ne näin sille älypuhelimettomalle kaverille?

Pari sormen napautusta vaan lisää ja homma on hoidossa.

Sen whatsapittoman voi myös vain jättää kaiken ulkopuolelle. Tämä poppoo kun tuppaa olemaan muutenkin melko haastavaa väkeä. Ei se älyvehkeen hommaaminen pakota sinua jakamaan persekuvia somessa. Sinä et halua helpottaa 20 ystäväsi elämää, mutta heidän pitäisi kaikkien helpottaa sinun?

Hoitakaa sitten koko homma tekstiviesteillä. Problem solved. Ryhmäkeskustelu onnistuu myös näin.

Yhdeksän senttiä kappale, kymmenisen vastaanottajaa, enimmillään noin sata viestiä päivässä... ei kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh, niin älypuhelimia käyttävissä ihmisissä ei olekkaan kuin tämä ääripää joka kuvaa kaiken ja roikkuu nenä kiinni snapchatissä?

Mulle tulee täällä vähän fiilis että jotkut ihmiset vaan haluavat väen vängällä vastustaa kehitystä ja ajan kulkua. "Minä en mihinkään feispuukkiin liity!", on lause jota olen kuullut lähinnä katkerilta ja syrjäytyneiltä ihmisiltä, jotka haluavat että heitä huomioidaan yksilöllisesti ja henkilökohtaisesti. He eivät ymmärrä lainkaan sitä että esimerkiksi joku "poikani valmistui kokiksi" ilmoitus on näppärästi ilmoitettu monille Facebookissa, he haluavat tiedon ja soiton tästä ihan henkilökohtaisesti ja suuttuvat sitten kun ei tullut mieleen soittaa erikseen.

Siksi näihin ihmisiin tulee harvemmin pidettyä yhteyttä, sillä ystäväpiirini on laaja ja henkilökohtainen kapulaviestintä nyt yksinkertaisesti vaan MAKSAA paljon, vs. Se wifillä toimiva whatsapp. Tässä taloudellisessa tilanteessa ja lamassa on pakko karsia menoja koko ajan jostain. Jos soittelisin ympäri kyliä kaikki tutut kokoajan, niin puhelinlasku kasvaisi kyllä merkittävästi. Soitan niille pitkiäkin puheluita ulkomaille asti, joilla on whatsapp koska se on ilmaista.

Tällä hetkellä järjestän nyyttöriperiaatteella illanistujaisia 25-30 hengelle. Paljonkohan tämäkin ruljanssi maksaisi ilman whatsapp-ryhmää, kun pitäisi selvittää kuka tuo mitäkin ja kuka tulee millä kimppakyydillä jne?

Tämä on vain nykyaikaa, sosiaalisoitumista ja organisointia ainakin itselleni. Jos ystäväpiirisi on pieni, niin minä ymmärrän. Jos taas erittäin laaja kuten minulla, ostaisin älypuhelimen.

Tämän kaltaisia viestejä lukiessa sitä oikein ihmettelee, että mitenköhän ennen vanhaan on asiat hoidettu? Eihän tästä ollut kauaa ennen kuin ei ollut edes puhelimia saati nettiä.

Laajat oli ystäväpiirit ihmisillä silloinkin. Jokaiselle tietenkin ilmoitettiin erikseen tai sitten lehdessä. Ystäviä ja tuttavia arvostettiin.

Nykyään ollaan tuollaisia että "minulla on niin laaja tuttavapiiri, etten ehdi edes laittaa tekstaria sinulle, mitä ihmettä vaadit sellaista erikseen?" --- niinpä, minkähänlainen ystävyyssihde teilläkin on jos et jaksa edes minuutin viestiä ystävällesi näpytellä? Onko aikaa edes tervehtiä jos tapaatte?

Ehkä sunkin pitäisi luopua tuttavapiirissäsi niistä ihmisistä joille sinulla ei ole aikaa eikä arvostusta, kunhan vaan pahoitat heidän mielensä huonoilla käytöstavoillasi.

Hei vain, mitä lätiset menneisyydestä, jos puhuin nimenomaan nykyajasta? Sinä olet juuri yksi näistä kehityksen vastustajista joista puhuin. Meinaatko että nykypäivänä voi Hesariin laittaa ilmotuksen syntymäpäivistä (ehkä voi mutta puhutammattakaan kuluista vs. ne ilmaiset viestit). Puhuin myös nimenomaan kaveripiiristäni tai tuttavapiiristäni, joka kattaa satoja ihmisiä (minulla on paljon harrastuksia ja työ jonka kautta luon suhteita joka päivä, olen myös hiljattain valmistunut joten opiskelijakavereita ja tuttuja on paljon), en ystävistäni. Tottakai soittelen ja pidän yhteyttä ystäviini ja perheeseeni. Mutta kun kyse on vaikka harrastuskavereista tai työkavereista, en soita erikseen vaan pidän heihin yhteyden facebookin kautta.

Mun ei tarvitse luopua niistä ihmisistä joille en laita henkilökohtaista viestiä, eikä heidän mielensä siitä pahoitu, jos en heille henkilökohtaista viestiä laita. Olemme heidän kanssaan tavallaan "facebook-kaveri" tai hyvän päivän tuttu "zonella". Moikataan kun tavataan ja smalltalkataan normielämässä. Sitä en kiellä etteikö näitä suhteita voisi olla normielämässäkin, mutta on helpompi ylläpitää suhdetta ja moikata, kun on jotain jutunjuurta tai kuulumisia hoksannut joskus fb-seinällä. 

Eli tänä aikana valitettavasti vain on helpompaa pudota kelkasta jos ei pysy kehityksessä mukana. On ok jos ei pysy, mutta piirit saattaa pienentyä. 

Vierailija kirjoitti:

Minä123456 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä123456 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystävä vai "ystävä" kirjoitti:

Minäpäs olen sitä mieltä että tuossa tilanteessa se todellinen ystävyys punnitaan, ollaanko valmiita näkemään vaivaa sen "erilaisen" ystävän vuoksi vaikka ei kaikkia nykymaailman tekniikkahärpäkkeitä olekaan hankittuna.

Niinkuin nyt joku tekstiviestin lähettäminen olisi vaivannäköä alkuunkaan, muutama sekunti ihmisen elämässä. Ihan sillä puhelimella voi soittaakin jos ei jaksa näpytellä viestiä vaikka onhan se raskasta ja työlästä tuottaa puhetta ja ääntä.

Aika hankalaksi menee sopia yhteisiä menoja, jos porukassa on joku, joka ei halua käyttää sähköisiä työkaluja. Muut sopii illanvieton ajasta ja paikasta jossain whatsapissa tai doodle-äänestyksessä, ja sit on se yks jolle pitäisi erikseen soittaa tai lähettää jotain hiton tekstiviestejä että nyt tilanne on tämä ja tämä, mitä mieltä sä olet? Jos kyseessä olisi vaikkapa näkövammainen ystävä niin asia olisi tottakai ok, mutta jos ihminen ei vain suostu käyttämään nykyaikana vakiintuneita viestintävälineitä niin kyllä se pidemmän päälle rasittaa. Mitä jos joku periaatesyistä ei haluaisi käyttää puhelintakaan vaan kaikki yhteydenotot pitäisi hoitaa kirjeillä... Eihän työelämässäkään tuollaista suvaittaisi.

Mikä vaikeus on vaikka kopioida niitä viestejä sieltä WhatsAppista tekstiviestisovellukseen ja lähettää ne näin sille älypuhelimettomalle kaverille?

Pari sormen napautusta vaan lisää ja homma on hoidossa.

Sen whatsapittoman voi myös vain jättää kaiken ulkopuolelle. Tämä poppoo kun tuppaa olemaan muutenkin melko haastavaa väkeä. Ei se älyvehkeen hommaaminen pakota sinua jakamaan persekuvia somessa. Sinä et halua helpottaa 20 ystäväsi elämää, mutta heidän pitäisi kaikkien helpottaa sinun?

Hoitakaa sitten koko homma tekstiviesteillä. Problem solved. Ryhmäkeskustelu onnistuu myös näin.

Yhdeksän senttiä kappale, kymmenisen vastaanottajaa, enimmillään noin sata viestiä päivässä... ei kiitos.

Onneks mun puhepakettiin kuuluu 5000 ilmasta viestiä/kk. Whatsappiin en mene monestakaan syystä, yksi on se, etten jaksa yhtä kaveriani enkä pystyisi välttelemään sen viestejä siellä.

Tunnustan, että vastustan kehitystä ja nykyaikaa ihan änkyränä, niin kuin joku jo epäili aiemmassa viestissä. Sille on syynsä, mielestäni kehityksen suunta on ihan p@&%@. Sallikaa se minulle, minä annan teidän muodostaa faceryhmässänne omat mielipiteenne, enkä loukkaannu.

Mutta mulla ei olekaan mitään huikean suurta kaverimäärää. En kaipaa sellaista, haluan keskittyä kunnolla niihin muutamiin ihmisiin ja asioihin elämässäni, ei minun tarvitse ehtiä tehdä kaikkea.

N31

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä123456 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä123456 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystävä vai "ystävä" kirjoitti:

Minäpäs olen sitä mieltä että tuossa tilanteessa se todellinen ystävyys punnitaan, ollaanko valmiita näkemään vaivaa sen "erilaisen" ystävän vuoksi vaikka ei kaikkia nykymaailman tekniikkahärpäkkeitä olekaan hankittuna.

Niinkuin nyt joku tekstiviestin lähettäminen olisi vaivannäköä alkuunkaan, muutama sekunti ihmisen elämässä. Ihan sillä puhelimella voi soittaakin jos ei jaksa näpytellä viestiä vaikka onhan se raskasta ja työlästä tuottaa puhetta ja ääntä.

Aika hankalaksi menee sopia yhteisiä menoja, jos porukassa on joku, joka ei halua käyttää sähköisiä työkaluja. Muut sopii illanvieton ajasta ja paikasta jossain whatsapissa tai doodle-äänestyksessä, ja sit on se yks jolle pitäisi erikseen soittaa tai lähettää jotain hiton tekstiviestejä että nyt tilanne on tämä ja tämä, mitä mieltä sä olet? Jos kyseessä olisi vaikkapa näkövammainen ystävä niin asia olisi tottakai ok, mutta jos ihminen ei vain suostu käyttämään nykyaikana vakiintuneita viestintävälineitä niin kyllä se pidemmän päälle rasittaa. Mitä jos joku periaatesyistä ei haluaisi käyttää puhelintakaan vaan kaikki yhteydenotot pitäisi hoitaa kirjeillä... Eihän työelämässäkään tuollaista suvaittaisi.

Mikä vaikeus on vaikka kopioida niitä viestejä sieltä WhatsAppista tekstiviestisovellukseen ja lähettää ne näin sille älypuhelimettomalle kaverille?

Pari sormen napautusta vaan lisää ja homma on hoidossa.

Sen whatsapittoman voi myös vain jättää kaiken ulkopuolelle. Tämä poppoo kun tuppaa olemaan muutenkin melko haastavaa väkeä. Ei se älyvehkeen hommaaminen pakota sinua jakamaan persekuvia somessa. Sinä et halua helpottaa 20 ystäväsi elämää, mutta heidän pitäisi kaikkien helpottaa sinun?

Hoitakaa sitten koko homma tekstiviesteillä. Problem solved. Ryhmäkeskustelu onnistuu myös näin.

Yhdeksän senttiä kappale, kymmenisen vastaanottajaa, enimmillään noin sata viestiä päivässä... ei kiitos.

Onneks mun puhepakettiin kuuluu 5000 ilmasta viestiä/kk. Whatsappiin en mene monestakaan syystä, yksi on se, etten jaksa yhtä kaveriani enkä pystyisi välttelemään sen viestejä siellä.

Totta kai pystyt, blokkaat vaan. Vaikka ton äsken esitetyn logiikan mukaan se ei auta, koska aina voi lähettää tekstiviestejä :DDD

Vierailija kirjoitti:

Minä123456 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä123456 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystävä vai kirjoitti:

Minäpäs olen sitä mieltä että tuossa tilanteessa se todellinen ystävyys punnitaan, ollaanko valmiita näkemään vaivaa sen "erilaisen" ystävän vuoksi vaikka ei kaikkia nykymaailman tekniikkahärpäkkeitä olekaan hankittuna.

Niinkuin nyt joku tekstiviestin lähettäminen olisi vaivannäköä alkuunkaan, muutama sekunti ihmisen elämässä. Ihan sillä puhelimella voi soittaakin jos ei jaksa näpytellä viestiä vaikka onhan se raskasta ja työlästä tuottaa puhetta ja ääntä.

Aika hankalaksi menee sopia yhteisiä menoja, jos porukassa on joku, joka ei halua käyttää sähköisiä työkaluja. Muut sopii illanvieton ajasta ja paikasta jossain whatsapissa tai doodle-äänestyksessä, ja sit on se yks jolle pitäisi erikseen soittaa tai lähettää jotain hiton tekstiviestejä että nyt tilanne on tämä ja tämä, mitä mieltä sä olet? Jos kyseessä olisi vaikkapa näkövammainen ystävä niin asia olisi tottakai ok, mutta jos ihminen ei vain suostu käyttämään nykyaikana vakiintuneita viestintävälineitä niin kyllä se pidemmän päälle rasittaa. Mitä jos joku periaatesyistä ei haluaisi käyttää puhelintakaan vaan kaikki yhteydenotot pitäisi hoitaa kirjeillä... Eihän työelämässäkään tuollaista suvaittaisi.

Mikä vaikeus on vaikka kopioida niitä viestejä sieltä WhatsAppista tekstiviestisovellukseen ja lähettää ne näin sille älypuhelimettomalle kaverille?

Pari sormen napautusta vaan lisää ja homma on hoidossa.

Sen whatsapittoman voi myös vain jättää kaiken ulkopuolelle. Tämä poppoo kun tuppaa olemaan muutenkin melko haastavaa väkeä. Ei se älyvehkeen hommaaminen pakota sinua jakamaan persekuvia somessa. Sinä et halua helpottaa 20 ystäväsi elämää, mutta heidän pitäisi kaikkien helpottaa sinun?

Hoitakaa sitten koko homma tekstiviesteillä. Problem solved. Ryhmäkeskustelu onnistuu myös näin.

Yhdeksän senttiä kappale, kymmenisen vastaanottajaa, enimmillään noin sata viestiä päivässä... ei kiitos.

Sen liittymän voi vaihtaa sellaiseen, johon kuuluu tietty määrä tekstiviestejä.

Minä123456 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä123456 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä123456 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystävä vai kirjoitti:

Minäpäs olen sitä mieltä että tuossa tilanteessa se todellinen ystävyys punnitaan, ollaanko valmiita näkemään vaivaa sen "erilaisen" ystävän vuoksi vaikka ei kaikkia nykymaailman tekniikkahärpäkkeitä olekaan hankittuna.

Niinkuin nyt joku tekstiviestin lähettäminen olisi vaivannäköä alkuunkaan, muutama sekunti ihmisen elämässä. Ihan sillä puhelimella voi soittaakin jos ei jaksa näpytellä viestiä vaikka onhan se raskasta ja työlästä tuottaa puhetta ja ääntä.

Aika hankalaksi menee sopia yhteisiä menoja, jos porukassa on joku, joka ei halua käyttää sähköisiä työkaluja. Muut sopii illanvieton ajasta ja paikasta jossain whatsapissa tai doodle-äänestyksessä, ja sit on se yks jolle pitäisi erikseen soittaa tai lähettää jotain hiton tekstiviestejä että nyt tilanne on tämä ja tämä, mitä mieltä sä olet? Jos kyseessä olisi vaikkapa näkövammainen ystävä niin asia olisi tottakai ok, mutta jos ihminen ei vain suostu käyttämään nykyaikana vakiintuneita viestintävälineitä niin kyllä se pidemmän päälle rasittaa. Mitä jos joku periaatesyistä ei haluaisi käyttää puhelintakaan vaan kaikki yhteydenotot pitäisi hoitaa kirjeillä... Eihän työelämässäkään tuollaista suvaittaisi.

Mikä vaikeus on vaikka kopioida niitä viestejä sieltä WhatsAppista tekstiviestisovellukseen ja lähettää ne näin sille älypuhelimettomalle kaverille?

Pari sormen napautusta vaan lisää ja homma on hoidossa.

Sen whatsapittoman voi myös vain jättää kaiken ulkopuolelle. Tämä poppoo kun tuppaa olemaan muutenkin melko haastavaa väkeä. Ei se älyvehkeen hommaaminen pakota sinua jakamaan persekuvia somessa. Sinä et halua helpottaa 20 ystäväsi elämää, mutta heidän pitäisi kaikkien helpottaa sinun?

Hoitakaa sitten koko homma tekstiviesteillä. Problem solved. Ryhmäkeskustelu onnistuu myös näin.

Yhdeksän senttiä kappale, kymmenisen vastaanottajaa, enimmillään noin sata viestiä päivässä... ei kiitos.

Sen liittymän voi vaihtaa sellaiseen, johon kuuluu tietty määrä tekstiviestejä.

Joo varmaan aletaan kaikki vaihtaa kalliimpiin liittymiin, jotta yhden ei tarvitse ladata ilmaista whatsappia.

Minulla kyllä on älyluurit ja somet, mutta en ole somessa itseäni esittelemässä. Seuraan somessa lähinnä joitain julkkiksia ja luen kavereideni viestit, se siitä. 

kaikki eivät tykkää laittaa kuvaansa nettiin ja sitäkin pitää kunnioittaa.

N34

Käyttäjä3340 kirjoitti:

Minulla kyllä on älyluurit ja somet, mutta en ole somessa itseäni esittelemässä. Seuraan somessa lähinnä joitain julkkiksia ja luen kavereideni viestit, se siitä. 

kaikki eivät tykkää laittaa kuvaansa nettiin ja sitäkin pitää kunnioittaa.

N34

Muistan lukeneeni juttuja, että esimerkiksi työpaikan saaminen voi vaikeutua, jos hakijalla ei ole someläsnäoloa. Yhdessä jopa joku hr-tyyppi mainitsi, että jos hakijalla on linkedinissä alle 200 kontaktia, hän välttää tämän palkkaamista. No riippuu varmaan siitäkin, mitä töitä hakee, mutta asiantuntijatehtävien osalta siis noin.

En ymmärrä tätä alapeukkujen määrää; omassa kaveripiirissäni kaikilla on liittymät, joissa puheluista ja tekstareista joutuu maksamaan ylimääräistä, mutta netti on nopea. Kaikki soittamiset ja viestit hoituu messengerillä tai whatsapilla. Melkein kaikki ns. "normaalipuhelut" voisi hoitaa työpuhelimella, koska liittyvät jollakin tapaa töihin. Ja kyllä vituttaa, kun sukulaiset lähettää tekstareita ja soittaa puhelimella, siis nekin, joilla on älypuhelimet ja heille pitää sitten vastata samaa kautta ja oma puhelinlasku kasvaa.