Onko muita jotka joutuu salailemaan???

Mulla ei oo ollu samanlaista tilannetta, mutta omasta kokemuksesta voin kertoa, että mitä pikemmin kerrot, niin sitä parempi.



Itse olen ollut viisi vuotta samassa työpaikassa, ja nyt olen kaksi kertaa sen aikana ollut raskaana. Tilanteeni ei ole verrannollinen sinun tilanteeseesi, koska sinullahan on vielä tuota koeaikaakin jäljellä, mutta itse kerroin molemmilla kerroilla n 10 rv:lla. Mun esimies on kiitellyt mua useasti jälkeenpäinkin siitä, että olin reilu ja rehellinen ja kerroin raskaudestani jo alkuvaiheessa. Näin hänelle jäi aikaa järjestellä tulevat sen mukaan ja hitaasti uusiin asioihin tottuvana ihmisenä, myös sopeutua tilanteeseen ja siihen, että taloon olisi saatava ns. kunnollinen äitiysloman sijainen, jota sitten sai rauhassa, ajan kanssa etsiä.



Minäkin kyllä jännitin sitä miten asian kertoisin, mutta kunhan sen vain sai sanotuksi, niin kaikki työkaverit olivat kyllä aidosti onnellisia puolestani, ja myötäelivät raskauttani koko odotusajan.

On mukavampi mennä töihin, kun ei tarvitse salata mitään, esim. pahaa oloa, väsymystä eikä ainakaan sitä kasvavaa vatsaa :)



Se mikä tapahtuu on tapahtuakseen, mutta ainakin minusta

" Reilu peli kannattaa aina!" : )

...ettet kerro koeaikana. Silloin sinulle voidaan antaa kenkää ilman mitään perusteluja, etkä voi oikein todistaa, että se olisi johtunut raskaudestasi. Koeajan jälkeenhän irtisanomiseen tarvitaan perustelu, joten olet silloin selvillä vesillä.

Hyvä ystäväni potkittiin koeajalta pois Ympyrätalon apteekista, (Helsingissä, Hakaniemi) kun kertoi rehellisesti olevansa raskaana. Hän sai samana päivänä potkut kun kertoi! Mielestäni se on TODELLA törkeää, mutta koeajalla työnantaja voi tehdä niin, valitettavasti. Tekisi mieli lisätä muutama " pieni" kirosana perään moista toimintaan kohtaan!

hei!



tästä samasta asiasta keskusteltiin aiemminkin, ehkä haulla löytyy vanhoja viestejä (en millään muista otiskkoja tms.). Musta kuitenkin tuntuu, että edes koeajalla ei saa potkia pois " ihan mistä syystä tahansa" , vaan pitää olla joku todellinen syy. se, jaksaako asian riitautttaa riippuu tietysti itsestä. mutta ite en varmaan kertois.



kannattaa myös liittyä ammattiliittoon, niin sieltä saa neuvoja vastaavissa tilanteissa. kyllä niitä koeajan ehtoja ja yleisiä työehtosopimuksia kannattaa muutenkin tavata tarkkaan tollasissa tilanteissa.



musta tuntuu, että työnantajat on itse ajaneet itsensä siihen tilanteeseen, että raskaudesta ei uskalla kertoa,vaikka se monesti olis työnanatajan kannalta parasta, kuten yksi kirjoittaja totesi.



tsemppiä



a.

Jouduin salailemaan ekaa raskauttani viikolle 24, koska en olisi saanut määräyskirjaan jatkoa... Sama pomo oli antanut kenkää parille raskaanaolevalle. Toinen heistä taisi tehdä siitä oikeusteitse lakijutunkin. En olisi yksinkertaisesti jaksanut etsiä uuttaa työpaikkaa raskausaikana ja todennäköisesti olisin joutunut tyytymään huonompiin tehtäviin. Hassuinta kaikessa oli, että olin töissä lapsivuodeosastolla, jossa luulisi työnantajankin ymmärtävän nuorten naisten lisääntyvän...

Olen lihava, joten mahan sai peitettyä jotenkuten mekoilla. Luulivat työkaverit minun vain ennestään lihoneen. Pystyin kertomaan asiasta muutamalle työkaverilleni, joten en aivan ollut yksinäni raskauden kanssa, mutta toiste en suostuisi siihen.



Kun lopulta sain määräyskirjan pitemmälle eteenpäin (eli jatkui äitiysloman alusta 4kk), kerroin pomolle raskaudesta. Pomo yritti suostutella minua repimään määräyskirjan ja tekemään uuden äitiysloman alkuun asti. Soitin liittoni lakimiehelle, joka kielsi ehdottomasti suostumasta tuohon. En olisi saanut 3kk palkaa äitiyslomalta, koska työsuhteeni oli kestänyt viikon alle vuoden. (Vuosi rajana palkan saamiselle) Lisäksi olisin menettänyt lomarahat niiltä 4kk:lta.



Päätin jo sen raskauteni aikana, että kukaan ei laita minua enää tuohon nöyristelijän asemaan enää koskaan. Äitiyslomani lopuksi hain vakituista paikkaa ja olen ollut siellä nyt vuoden. Jään äitiyslomalle taas pian:) Esimieheni ei onnitellut minua kerrottuani raskaudestani viikolla 13... Ei myöskään pomoni sijainen. Olin pahoillani siitä, mutta jos he tuon asenteen ovat ottaneet hoitoalalla työskentelevään naiseen (itsekin ovat naisia, toinen ei ilmeisesti saa lapsia, toinen ei vielä ole " siinä" iässä). En aio kuitenkaan loppuikääni lapsia tehdä... Eli työvuosia aikalailla edessä:)



t. mm

en ole ollut samassa tilanteessa. mutta esimiehenä itse olen. toivoisin minä ainakin että mahdollisimman pian kertoisit. Mutta sinulla ei ole mikään velvollisuus kertoa ennen kuin 2kk äityisloman alkua. katso vaikka www.kela.fi

Olin itse saman tapaisessa tilanteessa esikoista odottaessa ja halusin olla reilu...



Reiluudesta palkkana oli, että suullisesti minulle luvattu vakipaikka meni sivusuun ja kertoessani luvattiin minulle ainakin määräaikainen äitiysloman alkuun asti... en saanut sitäkään...



Tappelemaan en asiasta " turhaan" viitsinyt ruveta kun pienellä paikkakunnalla saa helposti " hankalan" maineen. Välillä mietin vieläkin, että vanha-piika-pomoni olisi kyllä ansainnut opetuksen. Ei nimittäin ollut ensimmäinen kerta kun tässä työpaikassa raskaana olevaa " sorrettiin" .



Hymyilin lujaa sisäänpäin kun vähän minulle sattuneen jälkeen 4 työntekijää ilmoitti jäävänsä äitiyslomalle =) Tämän jälkeen ei ole pahemmin lapsettomia palkattu vaan pistää ilmeisesti " varman päälle" ettei kukaan enää lisäänny.

sama ongelma. Sain vakkaripaikan ja tein samana iltana positiivisen testin=) Aluksi en ollut kertomassa,olin vielä koulussa (aik.koul.) minua painostettiin,jopa opettaja haukkui,todellla raukka. mulla on kans 4kk koeaika 2kk jäljellä,kerroin sen sitten heti ja sanoin etten halua salailla,vielä ainakin olen siellä töissä. Työnantajani kyllä puhuu avoimesti raskaudesta ja omastaan,kun oli raskaana yms.

Ei nyt kannata koko ajan ja joka hetki hermoilla tuon kertomisen suhteen. Tekee vaan hyvillä mielin omaa työtään muutaman viikon eteenpäin, eikä stressaa liikaa. Kysyjä on tässä aloittanut työpaikassa niin raskauden alkuvaiheessa, että Melkein voisi sanoa, että et olisi välttämättä itsekään tiennyt raskaudestasi silloin sinne työpaikkaan hakiessasi. Ja työnantajalle voi mielestäni hyvinkin vakuuttavasti perustella kertomattomuutta myös sillä, että raskauden alkuvaiheessa siitä ei halua vielä kertoa, koska silloin ei voi tietää, pääseekö siinä raskaudessa loppuun saakka.



En tiedä, kuinka käy koeajalla irtisanomisajan tms. kanssa. Eli irtisanotaanko silloin ilman irtisanomisaikaa tai muuten kohtuuttoman törkeästi. Tietysti ei haluaisi ajatella, että raskauden perusteella voidaan potkia pihalle noin vaan - toki kun on kyseessä koeaika, on kai todennäköistä, ettei sen jälkeen työsuhdetta jatketa... Kannattaa tutustua työehtosopimukseen ja katsoa, millaisin perustein työnantaja voi sinä aikana kenkää antaa. Mielestäni tässä tapauksessa ainakaan työntekijä ei ole tehnyt mitään väärin, jos asiaa ajattelee siltä kannalta.



Itse olen juuri kertonut esimiehelle raskaudestani ja rv on 22 (eli ollaan 1 kk päässä siitä lain velvoittamasta ilmoitusajankohdasta). Tänne asti on maha pysynyt suht piiloteltavissa ulkopuolisilta, mikä on kyllä omasta mielestäni aika outoa. No, olen lihava jo ennestään... Rv 16 aloin ajatella asiasta kertomista ja näin pitkälle se pääsi lopulta venähtämään.



Mii-

vaikka mitään koeaikaa ei ollut, mutta aloitin elokuun alussa uudessa työpaikassa ja plussasin paria päivää ennen työsuhteen alkua. salailin asiaa pari kuukautta, olin varmaan n. 12 viikolla kun jouduin äitipolikäynnin takia kertomaan. Sanoin tämän vain lähimmälle esimiehelle, ja pyysin ettei tietoa vielä levitettäisi eteenpäin koska olin aika epävarma koko raskauden jatkumisesta sairauteni takia. Esimies oli kertonut kuitenkin ylemmälle esimiehelle, mutta mitenkään kumpikaan ei antanut asian näkyä arjessa. Itse olin kertonut yhdelle työkaverille aikaisemmin, mutta kieltämättä vähän vaikea tilanne oli kun housut alkoivat puristamaan, piti vaihtaa toisenlaisiin (ja yhtäkkiä vain yhdet housut mahtuivatkin..) ja pahoinvointia riitti...



Enpä tiedä miten vaikuttaa vielä jatkoon, kun siitä ei ole mitään päätetty, minullakin määräyskirja päättyy heinäkuulla ja tukevasti äitiyslomalle olen vielä tammikuun puolelle saakka. Inhottavaa oli kuitenkin salailla asiaa, mutta sitten kun sain kerrottua niin olo helpottui kyllä valtavasti! Yhdelle tutulle työkaverille (toisessa työpaikassa) oli sanottu suoraan, että olisit saanut jatkoa mutta raskautesi takia tehdäänkin toisenlaisia järjestelyjä. Hän oli kertonut aika varhaisessa vaiheessa asiasta, mutta todella kurja käsittely. vaikka ymmärrän kyllä työnantajienkin paineet, mm. 3kk:den palkka ei ole mikään pikkujuttu.

Hei!

Itse olen ollut samassa jamassa, työhaastattelussa rv 13, en kertonut siinä mitään ja sain vakipaikan. Otin kyllä asioista selvää etukäteen, eli minulla oli myös 4kk koeaika ja vaikka koeajalla ei periaatteessa tarvitse syytä potkuihin niin raskaus ei saa olla syy ja jos on kertonut raskaudestaan, niin silloin se katsotaan automaattisesti potkujen syyksi. Eli kannattaa kertoa mahdollisimman pian, näin varmistat ettei sinulle voida antaa potkuja. Itse kyllä ymmärrän tunteen että täytyy salata, minuakin hävetti kertoa tämä itselle niin ihana asia, mutta kerroin muistaakseni joskus 20 rv tienoilla, oli pakko vain kakistaa asia ulos, kun tarkkasilmäisimmät alkoivat huomata...



Eli asian voi kertoa ja jos potkut tulisi, niin sitten vain yhteyttä luottamusmieheen. Itse olen kyllä kokenut hyvää suhtautumista kaikilta työpaikallani, enkä todellakaan potkuja ole saanut. Neuvolassa terkka myös lohdutti sillä että sehän on vain ajan kysymys kun nuoren naisen palkkaa... ;)

Sinun tilanteessasi en kertoisi raskaudesta ennen kuin koeaika on ohi. Käsittääkseni koeajalla voi päättää työsuhteen ilman irtisanomisaikaa ja ilman syytä, joten en ottaisi sitä riskiä. Eihän tämä tietenkään ole oikein jos näin tehdään raskauden vuoksi, mutta jotkut työnantajat vaan ovat niin paskoja meitä naisia kohtaan...

Nyt on rv 17 menossa ja ajattelin kertoa sopivassa välissä, aikaisintaan rv18, eli ensi viikolla. Työpaikassani on organisaatiouudistuksia kesken enkä halua raskauden takia joutua luovuttamaan mahdollista parempaa pestiäni toisille. Olen koettanut saada tähän saakka luvatut parannukset kirjallisina esim. kehityskeskustelumuistioon tai muihin pöytäkirjoihin ylös. " Salaa" olen pohtinut sijaiskuvioita ja aion esittää paria valmiiksi mietittyä vaihtoehtoa sijaisuuteni hoitamiseksi. Työpaikassani on aikaisemmin ollut vaihtelevaa suhtautumista raskaana oleviin enkä tiedä mitä minun raskaudestani siellä oikein tullaan ajattelemaan.



Koeajalla ainoa pätevä irtisanomisperuste on koeaika. Jos työnantaja ilmoittaa syyksi yhtä lailla vaikka töistä myöhästelyn kuin raskauden, irtisanominen on tapahtunut muulla kuin koeajan perusteella ja sen voi riitauttaa. Itse en ilmoittaisi raskaudestani työnantajalle koeaikana, vaikka raskaana olevan irtisanominen koeajalla onkin tulkittu raskauden irtisanomisperusteena käyttämisenä.

...että jos työnantaja sanoo nimenomaan syyksi tuon koeaikana irtisanomisen, ei työntekijällä ole oikein mahdollisuutta todistaa, että irtisanominen johtuisi raskaudesta, vaikka siitä olisikin ennen irtisanomista kerrottu työnantajalle. Asiasta on periaatteessa sana sanaa vastaan. Toki asioita on mahdollista riitauttaa, mutta itse en ainakaan jaksaisi, kun raskaana ollessa on muutakin mietittävää.



Valitettavasti se vaan on niin, ettei työelämä erityisesti pidä raskaaksi tulevista tai raskaana olevista naisista. Poikkeuksia toki on!

uusi yritys, kun viesti lähti ennen kuin ehdin aloittakaan...



Olen miettinyt samaa, vaikka en ole vielä paikkaa saanutkaan. JOS saisin hakemani paikan (meitä oli vain 2 toisella haastattelukierroksella), olisin juuri samassa tilanteessa kanssasi.



Aikaisemmassa työpaikassani, jossa olin määräaikaisena, kertominen ei kannattanut, enkä saanut kertomisen jälkeen enää muita kuin parin viikon määräaikaisuuksia, jotka loppuivat vähän ennen äitiysloman alkua. Tilalleni palkattiin toinen määräaikainen. Se ei ole laillista, mutta en jaksanut siinä tilassa alkaa enää " rettelöimään" .



JOS nyt saisin paikan, en millään pystyisi salaamaan raskautta koko koeaikaa, sillä olen hoikka ja pieni ja raskaus näkyy jo nytkin (rv13), odotan toista lasta. Olisi aika noloa ja raskasta olla selvästi raskaana, ja yrittää näytellä, niin kuin ei olisikaan. Sitä paitsi kahden kuukauden ehto kertomiselle täyttyisi jo koeajan aikana, joten senkin takia minun olisi pakko kertoa.



Ota yhteys liittoon, ja kysy sieltä asiaa lakimieheltä, niin minä aion tehdä, jos paikan saan. Itsestä vain tuntuu, että jos asian kertoo työpaikalla avoimesti (esimerkiksi 18. viikon tienoilla) myös työkavereilleen, on raskaana olevaa hyvin vaikeaa irtisanoa. Miten muuten on, tuleeko raskaudesta merkintä lääkärintodistukseen, joka työnantajalle tulee toimittaa?



Minusta meillä on oikeus tehdä lapsia ja meillä on myös oikeus nauttia raskaudesta ja lapsen tulosta! Ihan hyvinhän olisit voinut tulla raskaaksi vasta vuoden tai kahden päästä, mutta mitä se olisi muuttanut asiaa työnantajan kannalta?

Olin jo ollut 1,5v töissä samassa yrityksessä.

Lähin pomoni tuli luokseni ja alkoi nitistää työsopimuksestani. Hänen mielestä siihen piti tehdä muutoksia. No enhän mä sellaisiin ehdotuksiin voi suostua mitä he ehdottivat joten otin yhteyttä mun liittoon. En yrityksen luottamusmies koska yritys on " perhe yritys" . Eli siellä on yksi linja minkä pitkin kaikki pitäisi kulkea.

Liitosta sain paljon tukea. Tietenkin n. 2vkoa tämän jälkeen plussasin testeissä. En tiennyt pitääkö iloita vai surra asiasta. Mutta päätin että nyt mennään eteenpäin. Keskustelin liiton kanssa ja he suosittelivat että kertoisin heti asiasta pomolleni. Rvja ei ollut kuin 10 muistaakseni.



Tieto asiasta levisi nopeasti korkeammalle tasolle yrityksessä, minkä jälkeen sain " uuden sopimuksen" minkä ois pitänyt allekirjoittaa. Pomo jopa sanoi että mä saan oman osan siitä ja ehdin lukea sen myöhemmin kunhan allekirjoitan. Törkeää!!!

En tietenkään allekirjoittanut.

Loppujen lopuksi tää koko riita homma meni niin pitkälle että liitostani tuli henkilö ja ylin pomo yrityksestä, plus lähin pomoni ja minä istuimme pöytään alas keskustelemaan asiasta. Yllättävän helposti löysimme ratkaisun,,,SILLOIN!!!



Mutta kohtelu siinä välissä oli aivan uskomaton. Jopa ylin pomo uhkaili että jos ei sopua löytyy, he joutuvat irtisanoa mun sopimus. Mutta eihäns ei käy päinsä kun silloin he eivät saa ainakaan 6kk palkata uutta hlö, ja tiesin että he tarvitsevat.

" ei se koske tätä asiaa" oli heidän kommentti.



Kiitän luojaa että tiesin edes vähän noista liittoasioista ja irtisanomis perusteista, koska muuten he olisivat kussut mua suoraan silmään (anteeksi).



Suosittelen ota yhteyttä liittoon jos kuulut siihen. Ootko muuten saanut mitään kirjallista sopimusta vai kirjataanko se vasta sun koeajan jälkeen???

lakipykälät myös koeaikana, mutta tuohon, että " jos työnantaja ilmoittaa syyksi koeaikana irtisanominen" jne muutama sananen. Nimittäin koeajan jälkeenhän ainakin pätee se, että jos raskaana oleva irtisanotaan _mistä tahansa syystä_ katsotaan esim. tuomioistuimessa irtisanomisen aina johtuvan raskaudesta. Ja raskauden vuoksi ei saa irtisanoa ketään. Eli käytännössä raskaanaolevaa _ei voi_ irtisanoa (ainakaan koeajan jälkeen). Tarkasta tämä asia liitostasi, ja ellet kuulu liittoon niin liity heti ja tiedustele tilannettasi heiltä.



Mielestäni on aika kohtuuton ajatus joutua peittelemään raskautta seuraavat 4 kuukautta, aika harvalta onnistuu peittely enää lähempänä 20 viikkoa. Siispä ei muuta kuin käänny pikaisesti liiton puoleen tässä asiassa ja toimi heidän ohjeidensa mukaan!

eli määräaikaisesta työsuhteesta siirryin vakituiseen ja samoihin aikoihin kun sain paikan, testasin plussaa. Ammattiliiton asianajaja neuvoi, etten kerro raskaudesta mitään ennenkuin työsopimus on tehty, mutta koeajasta en tajunnut kysyä tarkemmin. En kuitenkaan voi salata raskautta koeajan loppuun saakka, koska silloin vatsa on jo varmasti aika iso. Jos minut irtisanotaan, nostan kyllä äläkän ja olen valmis vaikka oikeuteen...



Toistaiseksi olen salannut raskauden, vatsa on pysynyt ihmeen pienenä, omat housut mahtuu edelleen jalkaan ja nyt talvella kuljen muutenkin paksummissa neuletakeissa/paidoissa joiden alta pieni pömppö maha ei näy. Raskaus on siis kolmas ja olen pienikokoinen, mutta pienikokoinen on siis vatsakin ;-)



Mayella 14+1

Aloitin työni marraskuussa -05. Mulla oli koeaika helmikuun loppuun ja äitiysloma alkoi 1.3-06. Kerroin työssä heti omalle esimiehelle raskaudestani ja myös työkavereille, ei irtisanottu koeajan aikana. Myös työhöntulo lääkärintarkastuksessa lääkäri huomasi että olen raskaana, mutta sanoi ettei hän sitä mihinkään kirjaa, koska ei kuulu työnantajalle asia ennen tätä 2 kk ilmoittamis velvollisuuttta.

Mulla ongelmia raskauden alusta asti jos jonkinlaisia ja sairaslomallekin olen jo jäänyt joulukuussa, eli en kerennyt olla työssä kahta kuukauttakaan, kun s-lomalle jäin ja siitä suoraan äitiyslomalle.

Mutta kyllä varmaankin riippuu niin työpaikasta missä on työssä. Mutta koeaikana ei saa irtisanoa raskauden vuoksi.

Itse sain kenkää... 4kuukauden koeajasta puolet jäljellä kun plussasin. Jotain kautta tieto raskaudestani kulkeutui työnantajalle, joka sitten tekaistuin syin irtisanoi minut... En ehtinyt sitä edes itse kertomaan, tarkoitus oli 12 vko:n jälkeen kertoa... Raskaus on ihana asia, mutta tietyt ihmiset sitä ei hyväksy ja tuleva äiti joutuu siitä maksamaan.

Kyllähän tietysti niitä reiluja työnantajia on, tällä hetkellä minulla on sellainen, tiesi raskaudesta jo siinä vaiheessa kun menin työhaastatteluun ja sain työn. Tosin vain määräaikainen joka loppuu kun äitiysloma alkaa, mutta on se tyhjää parempi!!! Entistä työnantajaa vastaan en voinut mitään " hässäkkää" nostaa kun tosiaan olin koeajalla ja pelkästään sekin riittää että työtodistukseen kirjoittaa että työsopimus loppunut koeajalla ja kun kerran en sitä itse vielä ehtiny hänelle kertoa, jälkeen vasta kuulin työkaverilta että oli edes tiennyt asiasta...

Omantunnon mukaan kannattaa kertoa, mutta riskit kannattaa muistaa...