Mihin rakastuit ensimmäisenä mieheesi ja mikä yleensäkin on miehen ulkonäössä tärkeää?
Minä rakastuin vihreisiin silmiin. Miehessä minulle on ihanaa, jos hänellä on viikset ja kauniit hiukset.
Kommentit (33)
Hymyyn ja silmäryppyihin. Salamarakastuminen. Vasta jälkeenpäin tajusin, että ne naururypyt ovat samannäköiset kuin isälläni ja yhdennäköisyys muutenkin huomattava ja pituuskin sentilleen sama. Sovitaan muutenkin hyvin yhteen ja on hyvä avioliitto.
Sitähän on tutkittukin, että naiset usein alitajuisesti ihastuvat isänsä näköisiin miehiin ja miehet äitinsä näköisiin naisiin. Mä tosin olen ihan eri näköinen kuin mieheni äiti, mutta miehen ex vaimo on ihan samannäköinen kuin hänen äitinsä, luonteet vaan eivät heillä sitten natsanneetkaan.
En ulkonäköön ollenkaan. Vaan luonteeseen.
Voi olla noinkin, että naiset rakastuvat isänsä näköisiin miehiin. En kuitenkaan minä. Isä oli pitkä, tummahiuksinen mies ja minun rakkaani on täysin vastakohta hänelle.
- ap -
Ääneen. Rakastuin ennenkuin näin koko ihmistä.
Oli huumorintajuinen, kiltti ja lempeä. Kunnes ei enää ollut ja lemppasin. Ulkonäkö on sivuseikka.
Oma mies ei todellakaan muistuta isääni, ei ulkonäön eikä varsinkaan luonteen puolesta. Itse ihastuin ekaksi miehen nauravaisiin silmiin, hänellä on aivan ihanat naururypyt. Tykästyin myös miehen takapuoleen, se on vieläkin täydellinen. Luonne on kuitenkin tärkein, mies on maailman hyväsydämisin ihminen.
Rakastuin jo ennen tapaamista. Luonteeseen, keskustelutaitoon yms. Tämä lisäksi hän vielä on hyvännäköinen, mikä ilmeni ensitapaamisella.
Juttuihin. Tutustuttiin netissä. Ja ääni kasteli pöksyt kun kuulin sen ekan kerran puhelimessa. Ja ei se ulkonäkökään sitten säikäyttänyt ;)
Huomasin katseesta että mies on älykäs. Vainu osui oikeaan.
Oltiin yhteydessä netin kautta ja puhelimitse puoli vuotta ilman että vaihdettiin lainkaan valokuvia. Eli puhtaasti luonne ja asenne ratkaisi tässä tapauksessa.
Kosketus. Kun hän otti kädestäni kiinni tiesin, että tässä on jotain erityistä. Merkittävää.
No onneksi oli sitten muutkin asiat kohdillaan. Huumori ja ulkonäkö.
Tummat paksut ja pitkät hiukset ja kulmakarvat, jotka seksikkäästi kasvaa yhteen, ihanat siniset silmät tuuheilla ripsillä ja sopivan lihaksikas karvaton kroppa, söpö hymy ja katse, i ❤ you my man!!!
Huumorintajuun. En mihinkään ulkoiseen.
Rakastuin miehen kotiviinintekoon. Ei tarvitse alkossa käydä, on omasta takaa tarpeeksi juotavaa.
Minä rakastuin miehessä siihen miten hän ottaa muut huomioon (kiltteyteen, hyviin käytöstapoihin ja keskustelutaitoihin sekä huumorintajuun). Aluksi kiinnitin huomiota hänen vekkuliin silmiin asti ylettyvään hymyynsä ja persoonalliseen tyyliin.
Ulkonäössä hymy ja silmät on tärkeimmät, ja minua miellyttävä/kiinnostava tyyli.
"Tapasin" mieheni maikkarin chatissä, siihen aikaan ei ollut näitä "näköpuhelimia" eli puhuttiin vaan puhelimessa, meni monta kuukautta ennenkuin tavattiin kun asuttiin niin kaukana toisistaan. Mies lähetti passikuvan itsestään, ja en tykännyt miehen huulista, kun ne oli kapeat. Muuten ihastuin miehen huumorintajuun, nauruun ja muutenkin luonteeseen, samankaltaisia elämänarvoja ym. oli. Ulkonäöllisesti tykkään mieheni isosta koosta, koska en ole itsekään pieni.
En oikeestaan osaa edes kertoa. Se tapahtui niin vähitellen ja tunnettiin toisemme hyvänpäivän tuttuina pari vuotta ennen kuin alettiin seurustella. Kerran vaan päädyttiin keskenämme monen tunnin keskusteluun ja huomasin, että meillä on paljon yhteistä ja hänen kanssaan on hyvä olla. Tän jälkeen alettiin viettämään enemmän aikaa yhdessä ja lopulta ihastuttiin ja rakastuttiin. Me ollaan molemmat rauhallisia ja halutaan selvittää asiat keskustelemalla joten sovitaan hyvin toisillemme. Meillä on myös samanlainen huumorintaju eikä kumpikaan jakseta ottaa asioita liian vakavasti eikä loukkaannuta helposti. Luotetaan myös täysin toisiimme. Nyt ollaan oltu viisi vuotta yhdessä enkä oikein vieläkään voi uskoa miten mulla on voinut käydä näin hyvä tuuri. Ollaan vaan niin onnellisia yhdessä.
Ihastuin miehen pituuteen, huuliin ja katseeseen. Rakastuin siihen pöhköön luonteeseen.
Otsikko on vähän hölmösti kirjoitettu, mutta idean ymmärrätte varmaankin.