Kamala rahapula eron jälkeen -- mitä teen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen eroa mun piti luovuttaa puolet lapsilisäsäästöistä miehelle ja mukaani sain vain muutamia huonekaluja, joten muuttaessa piti tehdä miutamia hankintpja, vaikka haalinkin pääosin vanhoja huonekaluja itselleni.

Muutin siis pois väkivaltaisen, varakkaan exäni luota lasten kanssa vuokra-asuntoon. Mies pahoinpiteli mua lähes päivittäin, joten oli pakko erota. Olen ihan keskituloinen ja vuokra on helsinkiläistä keskitasoa, mutta kaikkien kulujen maksaminen täysin yksin saa mut lähes vararikkoon. Olen joutunut sopimaan maksuaikatauluista melkein kaikkiin laskuihin jo moneen kertaan tässä vajaan puolen vuoden sisällä. Pelkään menettäväni pian luottotietoni.

Suurin uusi menoerä on vuokra sekä se, että maksan lasten ruoat ja päivähoitomaksut sekä vaatteet ja muut menot täysin yksin (mies ei maksa elatusmaksuja). Sinänsä sivuvaikutuksena olen laihtunut nirmaalipainoisesta erittäin hoikaksi, kun siis säästän omista syömisistäni lähinnä. Mikä tähän auttaisi? Olen välillä harkinnut leipäjonoonkin menemistä tms.

Mikä tähän auttaisi? Olen tosi yksinäinen, kun äitinikään ei pidä enää muhun yhteyttä, kun mulla on vaikeaa. Muille sukulaisilleni tai kavereilleni en ole kertonut tilanteestani.

Ite mokasit. Nyt lopeta tämä typerä röllely täällä. Sulle sanottiin jo eroa harkitessa että älä luovuta rahoja miehelle ja sä mäntti teit sen silti. Niin makaa kuin petaa.

Menee jo liian paksuksi tämä stoori.Onko tämä joku  uusi vettenteräläinen vedätys ??? Milloin ilmestyy kirja?

En oo mikään vedättäjä tai trollikaan. Pakko vaan "jutella" anonyymisti jossain, kun livenä ei pysty kenenkään kanssa.

Onhan taas paska provo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka mies ei maksaisi elatusmaksuja, voit hakea niitä. Kela sen maksaa sitten ja perivät mieheltä. Jos tienaat niin hyvin, että jää maksettavaa hoitomaksuistakin, ei pitäisi moisia ongelmia olla.. Oletko hakenut asumistukea? Kannattaa nyt miettiä niitä menoja ja tuloja.. Jos paljon osa-maksuja eri paikkoihin niin kannattaa miettiä vaikka lainaa ja maksaa vain yhteen paikkaan. Tienaat ilmeisesti ihan hyvin kuitenkin. (Mulla 2 lasta, saan lapsilisät, elatustuet ja palkkaa n. 1700€ eikä hoitomaksuihin jää maksettavaa)

Mulla on kohtalainen palkka (vastaa suomalaista keskivertopalkkaa tai on ihan hieman parempi), muttei kovin montaa sataa euroa isompi kuin sulla nettona. Saan asumistukea, mutta se on muutamia kymppejä vain. Tein noista Kelan laskureilla ne arviot ja sain huomattavasti paremmat lukemat, mutta se virallinen lukema olikin paljon pienempi.

Suomalainen keskipalkka on noin 3500e/kk. Jos sinulla on hieman sitä parempi palkka, jää sinulla käteen ainakin noin 2100e. Siihen lasten (2?) lapsilisät yh-korotuksella tekee noin 2400 euron nettotulot. Sinun rahankäytössäsi on vikaa, jos siitä ei muka edes ruokaan riitä rahaa. Vaikka päivähoitoon menisi 500e ja vuokraan tonni, jää silti ruokaan ja muihin kuluihin melkein tuhat euroa. Tottakai sinulle, tai ennemminkin lapsille, kuuluu vielä elatusmaksut, mutta silti tulosi ovat sitä luokkaa että niilläKIN pitäisi pärjätä vähintään kohtalaisesti.

Sinulla on elämänhallinta täysin hukassa. Todella hienoa että pääsit muuttamaan erilleen miehestä, mutta nyt tarvitset APUA. Varaa aika sinne lastenvalvojalle (sinun ei tarvitse huolehtia exää sinne, älä ota siitä mitään vastuuta!) ja itsellesi aika esim. työterveyshuoltoon. Tarvitset terapiaa ja pitkäaikaista apua, että saisit kasvatettua itsellesi normaalin itsetunnon ja toimintakyvyn.

Ennenkaikkea: kaikki yhteys exään katki, ihan kaikki. Sinun ei tarvitse puhua hänen kanssaan, eikä sinun tarvitse neuvotella yhtään mistään. Viranomaiset hoitavat ne neuvottelut, et sinä.

Noh, asumiskuluihin menee kokonaisuudessaan noin 1600 euroa (vadtike/vuokra ja laina) tällä hetkellä. Muut menot hankin edullisesti. Päivähoitomaksut ovat noin 350 euroa. Muuhun käyttöön (kaikki menot yhteensä) jää noin 450-500 euroa kolmea ihmistä varten.

Sinulla on liian kallis asunto.

En tiedä, mistä olisin löytänyt nykyisenkokoisen, edullisemman kolmion tai neliön läheltä lasten päiväkotia. Etsin sitä useamman kuukauden. Noista asumismenoista menee osa lainaan.

Mihin lainaan. Nyt menee jo niin niin sekoksi tää sepustus että vaikka haluais niin ei pysty kyllä mitään neuvoja antaa kun tilanteesta ei saa mitään selkoa. Välillä asut vuokralla välillä omistusasunnossa, välillä tulot jo jotain, toisena toista jne. Koita ensin selkiyttää tilanne edes itsellesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja pyydät näitä autokyytejä siksi koska?

Nyt oikeesti herää tähän hetkeen. Sä et mene enää exäsi kyytiin vain siksi että saat kyydin johonkin, sitten olet ilman kyytiä jos se on ainoa vaihtoehto

Mulla ei ole Suomessa ketään muita läheisiä kuin exäni, jotka voisivat auttaa missään käytännön asioissa (esim. auttaa autokyydin kanssa vaikkapa Ikeaan tai Kehä Kolmosen marketteihin jne. tai auttaa lastenhoidossa). Kaverit ovat ns. hyvänpäiväntuttuja tai ne läheisemmät asuvat ulkomailla. Omilla vanhemmillani on jotain omia ongelmia ja muut sukulaiseni eivät tiedä tilanteestani oikeasti mitään, enkä ole kovinkaan paljon heidän kanssaan tekemisissä. Lasten isovanhemmat eivät pysty auttamaan lastenhoidossa kuin ehkä pari päivää vuodessa, eivät enempää. Ainoa, johon voin turvautua ja jolta pyytää apua käytännön jutuissa (esim. autokyyti tai lastenhoito), on väkivaltainen ja uhkaileva sekä umpikiero exäni.

Mene bussilla. Lapset mukaan. Osta kuljetus ym

Et pyydä exää! Eikö sulla ole järkeä

Lapset ovat melko villejä ja bussimatkatkin maksavat aika paljon sekä se on erittäin epäkäytännöllistä, jos menee johonkin sellaiseem paikkaan, joka on suunniteltu yksityisautoilua ajatellen. Yleensä toki menen bussilla. Lisäksi omistin ennen puolet autostakin (tosin mies siirsi omistajuuden itselleen).

Eli sait siitä autosta rahaa? Jos se on molempien nimissä se auto niin ei sitä noin vain siirretä toisen nimiin.

Oletko hakenut apua itsellesi? Siis keskusteluapua eli terapiaa?

Mitä terpeuttisi sanoo että on sinun akuutein ongelmasi ja mistä olet alkanut hänen tuellaan etenemään?

Miten lapset oireilevat kuullessaan isän puhetta ja nähdessään hänen käyttäytymistään? Ovatko arkoja, vetäytyvät, oireilevat jotenkin muuten esim yökastelu. Niiden täytyy olla jo ihan sekaisin aina kun isä ilmestyy paikalle -täysin ilman aikatauluja tai sovittuja tapaamisia.

Aika järkyttävää touhua teidän vääristynyt "perheemme".

Surkea provo. Ainoa totuus tässä on se, että naiset muuttavat eron jälkeen liian kalliisiin vuokra-asuntoihin, koska haluavat pysyä "mestoilla" ja kantakaupungin "sykkeessä".

Ap kuulostat pahasti läheisriippuvaiselta mikäli nämä jutut on totta! Oletko tullut ajatelleeksi että joku kerta kun nouset ex-miehesi kyytiin hän saattaa oikeasti tappaa sinut vaikka kuristamalla ja sitten lapsesi jäävät ilman äitiä ☹ Haluatko ottaa sen riskin todella? Tarvitset terapiaa ja kaikki yhteydenpito mieheen poikki, itsesi ja lastesi takia

Ai sinä taas. Muistaakseni 2 vuotta tjtn olen sun juttuja lukenut. No minäpä neuvon: Mene takaisin sen miehen luo, jotta saat nukkua lattialla, olla nyrkkeilysäkkinä ja taloudellisesti kupattavana.

Harmi vaan, kun tuhlaat omien lastesi ainoan lapsuuden tähän kakkaan.

Vierailija kirjoitti:

Oon varmaan vähän epätoivoinen, mutta yritin suostutella exää lähtemään autoajelulle ja oisin käynyt samalla ostoksilla. Oon kuitenkin avioliitossa tottunut henkilöauton tuomaan mukavuuteen jne. ja tarttisin juttuseuraa, vaikka exä yleensä lähinnä haukkuu ja mollaa mua (joskus on ihan mukavaakin kommunikointia, niin sen voimin jaksaa sitä huonoakin).

Olisi tosiaan mukavaa jutella jonkun aikuisenkin kanssa. On tosi ärsyttävää vaan olla kotona tai jossain lasten kanssa ilman aikuiskontaktia. En aina jaksaisi kyläilläkään niillä tietyllä parilla sukulaisella, joiden luokse teoriassa voin mennä (=omat vanhempani). Onneksi on yksi kaveri ulkomailla, jolle voin soitella ja toinen, jonka kanssa chattailla, mutta he ovat sen verran kaukana, että aikavyöhykkeet rajoittavat kommunikointia runsaasti.

Et voi olla tosissasi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo tottakai mies oli taas väkivaltainen paska.

Ja tiedätkö että suurinosa miehistä on eron jälkeen persaukisia kun ex vaimo on ryöstänyt omaisuuden.

Olisiko kannattanut mennä töihin ja elää itsenäistä elämää .

SE ON VOIVOI!!!

Voisitko laittaa vaikka esimerkkejä, miten toisen omaisuuden voi ryöstää erotessa? Ymmärtääkseni laki säätelee aika tarkkaan, miten omaisuus jaetaan. Minusta se ei ole ryöväämistä, jos toinen ottaa sen, mikä lain mukaan hänelle kuuluu. Sinulla on ilmeisesti tarkempaa tietoa, joten kerro nyt meille tietämättömille.

Taidat olla hyötynyt entisen miehesi varallisuudesta aika lailla eron karttuessa? Käsi kahmaisee toisen lompakolla, koska mulla on oikeus.

Joo, tuollaiset naiset varmaan kaataisi vastaantulevia vanhuksiakin kaduilla ja veisi lompakoin, jos se olisi lain mukaan sallittua. Sitten ilmaan minkäänlaisia omantunnontuskia vetoaisivat lakiin, että "mulla on oikeus". Naisilla harvoin on moraalia mikäli kyseessä on oma hyötyminen

Joo kyllä se niin kuuluu mennä, että se joka on omaisuutta kartuttanut saa kaiken pitää ja se joka on tehnyt jotain naurettavaa pikkuhommaa esim kasvattanut lapsia ja pitänyt kodin kunnossa, pyykännyt ja ostanut ruuat niin tyhjän päälle vaan! Tai voihan hän Ottaa ne ostamansa ruuat mukaan kjehkjeh.

Ei ap ole eronnut. Hän vain asuu väliaikaisesti erillään. Tuo suhdehan jatkuu ihan yhtä sairaana vieläkin.

Jos ap on oikea ihminen, minun käy niin sääliksi hänen lapsiaan :(. Ap:ta ei, hän kyllä jo ansaitsee kaiken tuon.

Aloittaja tarvitsee henkistä apua ja myös jos on trolli. Yhtään sekuntia et enää vietä tuon seurassa muuten kuin viranomaisten välityksellä. Miten joku on noin itsetunnoton ja alistunut. Tämä kaikella rakkaudella kun tiedän miten helppoa on ajautua alistussuhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Ei ap ole eronnut. Hän vain asuu väliaikaisesti erillään. Tuo suhdehan jatkuu ihan yhtä sairaana vieläkin.

Jos ap on oikea ihminen, minun käy niin sääliksi hänen lapsiaan :(. Ap:ta ei, hän kyllä jo ansaitsee kaiken tuon.

Niinkö? Millä perusteella ansaitsen sen? Olen aina yrittänyt olla kiltti, järkevä ja asiallinen ja sietää kaikenlaista. Tänään käytiin sitten ajelulla ja exä vei mut markettiin, jossa kövin yksin ostoksilla sillä välin, kun muut odottivat autossa ja exä alkoi sen jälkeen puhua sellaista, että meidän pitäisi asua lähempänä häntä, jotta hän voisi nähdä lapsia vähemmällä vaivalla (asumme noin 8 km:n päässä hänestä). Exä jopa suostuisi luopumaan yhteishuoltajuudesta, jos sitoutuisin asumaan hänen lähistöllään seuraavat 15 vuotta.

Heikkona hetkenä tekisi vain mieli antaa periksi ja antaa hänen päättää kaikki asiat. Hän on harvinaisen kylmähermoinen, sitkeä, jyräävä, kovaääninen ja kokee olevansa itsestäänselväati mun yläpuolella kaikilla tavoin. Tuntuu, että taistelen tässä jatkuvasti tuulimyllyjä vastaan ja tehtäväni on aivan toivoton.

Ja siis ollaan erottu virallisesti ja asumuserossa. Henkisessä mielessä exä kyllä pitää edelleen pihdeissään uhkailuillaan ja joissain määrin lahjomisillaankin. Jos en vastaa vaikka epähuomiossa puhelimeen, niin hän saattaa soittaa vaikka 20 kertaa putkeen, kunnes vastaan ja sitten hän sanookin vaan jotain "öh, ei mulla asiaa" ja katkaisee linjan ääritapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Joo tottakai mies oli taas väkivaltainen paska.

Ja tiedätkö että suurinosa miehistä on eron jälkeen persaukisia kun ex vaimo on ryöstänyt omaisuuden.

Olisiko kannattanut mennä töihin ja elää itsenäistä elämää .

SE ON VOIVOI!!!

Moni mies on, koska parisuhteen aikana nainen maksoi usein kaikki lasten kulut omien kulujensa ja usein miehen kulujen lisäksi.

Turhan moni mies hämmästyy siitä, että heidän kuuluu elättää OMIA lapsiaan eron jälkeen.

Mulla oli myös narsisti ex. Kuvailet hyvin hänen sairauttaan. Irti kokonaan. Lähestymiskiellot. Viranomaisavut, ne vasta auttavat sinua. Se vastuu täytyy siirtää harteiltasi viranomaisten (sinun ja lasten auttajien!!!) harteille.

Voi, sinua ja lapsia ;( Soita perheneuvolaan ja kerro tilanne kokonaisuudessaan. Siitä se oikeasti vasta alkaa se hyvä elämä.

Tiedän.

- <3

Mitä lainaa maksat?

Miksi lähdet exän kanssa markettiin? Miksi itse näitä kyytejä kerjäät

Mitä työtä teet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ap ole eronnut. Hän vain asuu väliaikaisesti erillään. Tuo suhdehan jatkuu ihan yhtä sairaana vieläkin.

Jos ap on oikea ihminen, minun käy niin sääliksi hänen lapsiaan :(. Ap:ta ei, hän kyllä jo ansaitsee kaiken tuon.

Niinkö? Millä perusteella ansaitsen sen? Olen aina yrittänyt olla kiltti, järkevä ja asiallinen ja sietää kaikenlaista. Tänään käytiin sitten ajelulla ja exä vei mut markettiin, jossa kövin yksin ostoksilla sillä välin, kun muut odottivat autossa ja exä alkoi sen jälkeen puhua sellaista, että meidän pitäisi asua lähempänä häntä, jotta hän voisi nähdä lapsia vähemmällä vaivalla (asumme noin 8 km:n päässä hänestä). Exä jopa suostuisi luopumaan yhteishuoltajuudesta, jos sitoutuisin asumaan hänen lähistöllään seuraavat 15 vuotta.

Heikkona hetkenä tekisi vain mieli antaa periksi ja antaa hänen päättää kaikki asiat. Hän on harvinaisen kylmähermoinen, sitkeä, jyräävä, kovaääninen ja kokee olevansa itsestäänselväati mun yläpuolella kaikilla tavoin. Tuntuu, että taistelen tässä jatkuvasti tuulimyllyjä vastaan ja tehtäväni on aivan toivoton.

Ansaitset sillä perusteella, että vielä poismuuttamisen jälkeenkin oikein hakeutumalla hakeudut miehen seuraan. Sinulla on jokin perverssi riippuvaisuussuhde häneen. Ihan sama vaikka tapat itsesi sillä riippuvuudella, muuta lapsesi eivät tuollaista elämää ansaitse. 

Ja ette ole eronneet, sillä suhteesi mieheen on yhä ihan samanlainen kuin ennenkin.