Lue keskustelun säännöt.
Kamala rahapula eron jälkeen -- mitä teen?
10.06.2017 |
Ennen eroa mun piti luovuttaa puolet lapsilisäsäästöistä miehelle ja mukaani sain vain muutamia huonekaluja, joten muuttaessa piti tehdä miutamia hankintpja, vaikka haalinkin pääosin vanhoja huonekaluja itselleni.
Muutin siis pois väkivaltaisen, varakkaan exäni luota lasten kanssa vuokra-asuntoon. Mies pahoinpiteli mua lähes päivittäin, joten oli pakko erota. Olen ihan keskituloinen ja vuokra on helsinkiläistä keskitasoa, mutta kaikkien kulujen maksaminen täysin yksin saa mut lähes vararikkoon. Olen joutunut sopimaan maksuaikatauluista melkein kaikkiin laskuihin jo moneen kertaan tässä vajaan puolen vuoden sisällä. Pelkään menettäväni pian luottotietoni.
Suurin uusi menoerä on vuokra sekä se, että maksan lasten ruoat ja päivähoitomaksut sekä vaatteet ja muut menot täysin yksin (mies ei maksa elatusmaksuja). Sinänsä sivuvaikutuksena olen laihtunut nirmaalipainoisesta erittäin hoikaksi, kun siis säästän omista syömisistäni lähinnä. Mikä tähän auttaisi? Olen välillä harkinnut leipäjonoonkin menemistä tms.
Mikä tähän auttaisi? Olen tosi yksinäinen, kun äitinikään ei pidä enää muhun yhteyttä, kun mulla on vaikeaa. Muille sukulaisilleni tai kavereilleni en ole kertonut tilanteestani.
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi ihmeessä annoit varakkaalle miehelle puolet omista säästöistäsi?? Ja ne elarit nyt ekana kuntoon! Varaat ajan lastenvalvojalle ja menet sinne yksin. Ei sun tarvi huolehtia, että tuleeko sun miehes sinne. Kyllä lastenvalvoja voi tehdä päätöksen elareista vaikka mies ei paikalle suostuisi tulemaankaan. Ja kaikista tappouhkauksista ilmoitus poliisille! Lopetat kaiken ylimääräisen yhteydenpidon tuohon mieheen heti!
En olisi päässyt muuttamaan ilman väkivaltaa. Mies on uhannut mm. ajatusleikkinä sillä, että "joku" tulee väijymään mua kun lähden töistä tai ajaa "vahingossa" päälleni autolla jne.
Pelkään ex-miestäni edelleenkin. Hän oli mukavalla tuulella noin viikko sitten ja kahteen otteeseen vei mua autolla pariin paikkaan, mutta ekalla automatkalla sain nyrkistä ja toisella hän viskeli mun kännykkää kolme kertaa ja yhdellä suoraan paiskasi sen mun silmäkulmaani siten, että jäi verestävä jälki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aluksi budjettiani sekoitti myös se, kun päivähoitomaksut tulevat jälkikäteen maksuun ja mulla oli yhteensä yli 1000 euroa maksettavana siltä ajalta, kun asuimme vielä miehen kanssa yhdessä (molempien tulot vaikuttivat asiaan).
Ja pyydät näitä autokyytejä siksi koska?
Nyt oikeesti herää tähän hetkeen. Sä et mene enää exäsi kyytiin vain siksi että saat kyydin johonkin, sitten olet ilman kyytiä jos se on ainoa vaihtoehto
Lisäksi vuokravakuus oli iso kertasumma ja muuttoon + joihinkin tarvittaviin ostoksiin meni yhteensä noin 400-500 euroa kaiken kaikkiaan (meillä ei ollut kuin pari huonekalua, jotka saimme mukaamme miehen asunnosta).
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää sekin, että exälläni on noin 300 000 varallisuutta plus noin 8000 eur/kk palkka, mutta hänellä ei ole varaa maksaa edes satasta per lapsi, kun on niin paljon kuulemma velkojen lyhennyksiä (hän sijoittaa sijoituslainojen avulla). Olen kertonut taloudellisesta ahdingostani, mutta hän vain syyllistää mua huonoksi äidiksi, eikä anna yhtään mitään. En voi mennä sossuunkaan, sillä silloin miehen osuutta alettaisiin pöyhiä, jolloin mies voisi joutua maksamaan mulle jotain ns. virallisia summia ja mies on uhannut henkeäni, jos niin kävisi. Mulle riittäisi se minimisumma (150 euroa per lapsi), jonka Kela maksaa tietääkseni. Se jo auttaisi todella paljon.
Yksi ratkaisu olisi vain luovuttaa huoltajuus exälle, jolloin hän elättäisi lapset ja maksaisin jotain elatusapua hänelle. Taloudellisesti se olisi mulle helpotus, mutta exäni on lyhytpinnainen ja aggressiivinen sekä todella vastuuton kasvattaja, joten en uskalla jättää lapsia hänen armoilleen kokonaan. Lisäksi exäni tekee useampaa työtäkin, joten ajallisesti tilanne voisi käydä ongelmalliseksi. Ja lisäksi hankin isomman aso-asunnon lapsia ajatellen, kun mies lupasi aiemmin, että lapset saisivat muuttaa kanssani.
Tavallaan toivoisin, että vain sairastuisin ja kuolisin pois, sillä en tiedä, miten enää selviän näiden ongelmien ristipaineessa.
Miksi sun miehellä ei ole tuon enempää varallisuutta? 8000 e/kk palkasta jää vuodessa sen verran rahaa, että luulisi sitä sijoituksiin vähän enemmän kertyvän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka mies ei maksaisi elatusmaksuja, voit hakea niitä. Kela sen maksaa sitten ja perivät mieheltä. Jos tienaat niin hyvin, että jää maksettavaa hoitomaksuistakin, ei pitäisi moisia ongelmia olla.. Oletko hakenut asumistukea? Kannattaa nyt miettiä niitä menoja ja tuloja.. Jos paljon osa-maksuja eri paikkoihin niin kannattaa miettiä vaikka lainaa ja maksaa vain yhteen paikkaan. Tienaat ilmeisesti ihan hyvin kuitenkin. (Mulla 2 lasta, saan lapsilisät, elatustuet ja palkkaa n. 1700€ eikä hoitomaksuihin jää maksettavaa)
Mulla on kohtalainen palkka (vastaa suomalaista keskivertopalkkaa tai on ihan hieman parempi), muttei kovin montaa sataa euroa isompi kuin sulla nettona. Saan asumistukea, mutta se on muutamia kymppejä vain. Tein noista Kelan laskureilla ne arviot ja sain huomattavasti paremmat lukemat, mutta se virallinen lukema olikin paljon pienempi.
Suomalainen keskipalkka on noin 3500e/kk. Jos sinulla on hieman sitä parempi palkka, jää sinulla käteen ainakin noin 2100e. Siihen lasten (2?) lapsilisät yh-korotuksella tekee noin 2400 euron nettotulot. Sinun rahankäytössäsi on vikaa, jos siitä ei muka edes ruokaan riitä rahaa. Vaikka päivähoitoon menisi 500e ja vuokraan tonni, jää silti ruokaan ja muihin kuluihin melkein tuhat euroa. Tottakai sinulle, tai ennemminkin lapsille, kuuluu vielä elatusmaksut, mutta silti tulosi ovat sitä luokkaa että niilläKIN pitäisi pärjätä vähintään kohtalaisesti.
Sinulla on elämänhallinta täysin hukassa. Todella hienoa että pääsit muuttamaan erilleen miehestä, mutta nyt tarvitset APUA. Varaa aika sinne lastenvalvojalle (sinun ei tarvitse huolehtia exää sinne, älä ota siitä mitään vastuuta!) ja itsellesi aika esim. työterveyshuoltoon. Tarvitset terapiaa ja pitkäaikaista apua, että saisit kasvatettua itsellesi normaalin itsetunnon ja toimintakyvyn.
Ennenkaikkea: kaikki yhteys exään katki, ihan kaikki. Sinun ei tarvitse puhua hänen kanssaan, eikä sinun tarvitse neuvotella yhtään mistään. Viranomaiset hoitavat ne neuvottelut, et sinä.
Noh, asumiskuluihin menee kokonaisuudessaan noin 1600 euroa (vadtike/vuokra ja laina) tällä hetkellä. Muut menot hankin edullisesti. Päivähoitomaksut ovat noin 350 euroa. Muuhun käyttöön (kaikki menot yhteensä) jää noin 450-500 euroa kolmea ihmistä varten.
Sinulla on liian kallis asunto.
Vierailija kirjoitti:
Ja pyydät näitä autokyytejä siksi koska?
Nyt oikeesti herää tähän hetkeen. Sä et mene enää exäsi kyytiin vain siksi että saat kyydin johonkin, sitten olet ilman kyytiä jos se on ainoa vaihtoehto
Mulla ei ole Suomessa ketään muita läheisiä kuin exäni, jotka voisivat auttaa missään käytännön asioissa (esim. auttaa autokyydin kanssa vaikkapa Ikeaan tai Kehä Kolmosen marketteihin jne. tai auttaa lastenhoidossa). Kaverit ovat ns. hyvänpäiväntuttuja tai ne läheisemmät asuvat ulkomailla. Omilla vanhemmillani on jotain omia ongelmia ja muut sukulaiseni eivät tiedä tilanteestani oikeasti mitään, enkä ole kovinkaan paljon heidän kanssaan tekemisissä. Lasten isovanhemmat eivät pysty auttamaan lastenhoidossa kuin ehkä pari päivää vuodessa, eivät enempää. Ainoa, johon voin turvautua ja jolta pyytää apua käytännön jutuissa (esim. autokyyti tai lastenhoito), on väkivaltainen ja uhkaileva sekä umpikiero exäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi vuokravakuus oli iso kertasumma ja muuttoon + joihinkin tarvittaviin ostoksiin meni yhteensä noin 400-500 euroa kaiken kaikkiaan (meillä ei ollut kuin pari huonekalua, jotka saimme mukaamme miehen asunnosta).
Nyt en ymmärrä.. maksat vuokraa, asuntolainaa ja vastiketta? Siis täh.. asut itse vuokralla ja maksat miehen asuntolainasta puolet ja vastikkeesta??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää sekin, että exälläni on noin 300 000 varallisuutta plus noin 8000 eur/kk palkka, mutta hänellä ei ole varaa maksaa edes satasta per lapsi, kun on niin paljon kuulemma velkojen lyhennyksiä (hän sijoittaa sijoituslainojen avulla). Olen kertonut taloudellisesta ahdingostani, mutta hän vain syyllistää mua huonoksi äidiksi, eikä anna yhtään mitään. En voi mennä sossuunkaan, sillä silloin miehen osuutta alettaisiin pöyhiä, jolloin mies voisi joutua maksamaan mulle jotain ns. virallisia summia ja mies on uhannut henkeäni, jos niin kävisi. Mulle riittäisi se minimisumma (150 euroa per lapsi), jonka Kela maksaa tietääkseni. Se jo auttaisi todella paljon.
Yksi ratkaisu olisi vain luovuttaa huoltajuus exälle, jolloin hän elättäisi lapset ja maksaisin jotain elatusapua hänelle. Taloudellisesti se olisi mulle helpotus, mutta exäni on lyhytpinnainen ja aggressiivinen sekä todella vastuuton kasvattaja, joten en uskalla jättää lapsia hänen armoilleen kokonaan. Lisäksi exäni tekee useampaa työtäkin, joten ajallisesti tilanne voisi käydä ongelmalliseksi. Ja lisäksi hankin isomman aso-asunnon lapsia ajatellen, kun mies lupasi aiemmin, että lapset saisivat muuttaa kanssani.
Tavallaan toivoisin, että vain sairastuisin ja kuolisin pois, sillä en tiedä, miten enää selviän näiden ongelmien ristipaineessa.
Miksi sun miehellä ei ole tuon enempää varallisuutta? 8000 e/kk palkasta jää vuodessa sen verran rahaa, että luulisi sitä sijoituksiin vähän enemmän kertyvän.
Hänellä on lisäksi erittäin impulsiivisesti tuhlaileva ja kerskakuluttava elämäntyyli. Hän syö lähinnä hampurilaisravintoloissa ja ostelee huvikseen krääsää, jota sitten vähän ajan päästä heittää roskikseen. Ja voihan hänellä toki olla enemmänkin rahaa jossain piilossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi vuokravakuus oli iso kertasumma ja muuttoon + joihinkin tarvittaviin ostoksiin meni yhteensä noin 400-500 euroa kaiken kaikkiaan (meillä ei ollut kuin pari huonekalua, jotka saimme mukaamme miehen asunnosta).
Nyt en ymmärrä.. maksat vuokraa, asuntolainaa ja vastiketta? Siis täh.. asut itse vuokralla ja maksat miehen asuntolainasta puolet ja vastikkeesta??
Siis maksoin aiemmin vuokraa, nyt vastiketta ja koko ajan on mennyt asuntolainaan rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja pyydät näitä autokyytejä siksi koska?
Nyt oikeesti herää tähän hetkeen. Sä et mene enää exäsi kyytiin vain siksi että saat kyydin johonkin, sitten olet ilman kyytiä jos se on ainoa vaihtoehto
Mulla ei ole Suomessa ketään muita läheisiä kuin exäni, jotka voisivat auttaa missään käytännön asioissa (esim. auttaa autokyydin kanssa vaikkapa Ikeaan tai Kehä Kolmosen marketteihin jne. tai auttaa lastenhoidossa). Kaverit ovat ns. hyvänpäiväntuttuja tai ne läheisemmät asuvat ulkomailla. Omilla vanhemmillani on jotain omia ongelmia ja muut sukulaiseni eivät tiedä tilanteestani oikeasti mitään, enkä ole kovinkaan paljon heidän kanssaan tekemisissä. Lasten isovanhemmat eivät pysty auttamaan lastenhoidossa kuin ehkä pari päivää vuodessa, eivät enempää. Ainoa, johon voin turvautua ja jolta pyytää apua käytännön jutuissa (esim. autokyyti tai lastenhoito), on väkivaltainen ja uhkaileva sekä umpikiero exäni.
Mene bussilla. Lapset mukaan. Osta kuljetus ym
Et pyydä exää! Eikö sulla ole järkeä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka mies ei maksaisi elatusmaksuja, voit hakea niitä. Kela sen maksaa sitten ja perivät mieheltä. Jos tienaat niin hyvin, että jää maksettavaa hoitomaksuistakin, ei pitäisi moisia ongelmia olla.. Oletko hakenut asumistukea? Kannattaa nyt miettiä niitä menoja ja tuloja.. Jos paljon osa-maksuja eri paikkoihin niin kannattaa miettiä vaikka lainaa ja maksaa vain yhteen paikkaan. Tienaat ilmeisesti ihan hyvin kuitenkin. (Mulla 2 lasta, saan lapsilisät, elatustuet ja palkkaa n. 1700€ eikä hoitomaksuihin jää maksettavaa)
Mulla on kohtalainen palkka (vastaa suomalaista keskivertopalkkaa tai on ihan hieman parempi), muttei kovin montaa sataa euroa isompi kuin sulla nettona. Saan asumistukea, mutta se on muutamia kymppejä vain. Tein noista Kelan laskureilla ne arviot ja sain huomattavasti paremmat lukemat, mutta se virallinen lukema olikin paljon pienempi.
Suomalainen keskipalkka on noin 3500e/kk. Jos sinulla on hieman sitä parempi palkka, jää sinulla käteen ainakin noin 2100e. Siihen lasten (2?) lapsilisät yh-korotuksella tekee noin 2400 euron nettotulot. Sinun rahankäytössäsi on vikaa, jos siitä ei muka edes ruokaan riitä rahaa. Vaikka päivähoitoon menisi 500e ja vuokraan tonni, jää silti ruokaan ja muihin kuluihin melkein tuhat euroa. Tottakai sinulle, tai ennemminkin lapsille, kuuluu vielä elatusmaksut, mutta silti tulosi ovat sitä luokkaa että niilläKIN pitäisi pärjätä vähintään kohtalaisesti.
Sinulla on elämänhallinta täysin hukassa. Todella hienoa että pääsit muuttamaan erilleen miehestä, mutta nyt tarvitset APUA. Varaa aika sinne lastenvalvojalle (sinun ei tarvitse huolehtia exää sinne, älä ota siitä mitään vastuuta!) ja itsellesi aika esim. työterveyshuoltoon. Tarvitset terapiaa ja pitkäaikaista apua, että saisit kasvatettua itsellesi normaalin itsetunnon ja toimintakyvyn.
Ennenkaikkea: kaikki yhteys exään katki, ihan kaikki. Sinun ei tarvitse puhua hänen kanssaan, eikä sinun tarvitse neuvotella yhtään mistään. Viranomaiset hoitavat ne neuvottelut, et sinä.
Noh, asumiskuluihin menee kokonaisuudessaan noin 1600 euroa (vadtike/vuokra ja laina) tällä hetkellä. Muut menot hankin edullisesti. Päivähoitomaksut ovat noin 350 euroa. Muuhun käyttöön (kaikki menot yhteensä) jää noin 450-500 euroa kolmea ihmistä varten.
Sinulla on liian kallis asunto.
En tiedä, mistä olisin löytänyt nykyisenkokoisen, edullisemman kolmion tai neliön läheltä lasten päiväkotia. Etsin sitä useamman kuukauden. Noista asumismenoista menee osa lainaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja pyydät näitä autokyytejä siksi koska?
Nyt oikeesti herää tähän hetkeen. Sä et mene enää exäsi kyytiin vain siksi että saat kyydin johonkin, sitten olet ilman kyytiä jos se on ainoa vaihtoehto
Mulla ei ole Suomessa ketään muita läheisiä kuin exäni, jotka voisivat auttaa missään käytännön asioissa (esim. auttaa autokyydin kanssa vaikkapa Ikeaan tai Kehä Kolmosen marketteihin jne. tai auttaa lastenhoidossa). Kaverit ovat ns. hyvänpäiväntuttuja tai ne läheisemmät asuvat ulkomailla. Omilla vanhemmillani on jotain omia ongelmia ja muut sukulaiseni eivät tiedä tilanteestani oikeasti mitään, enkä ole kovinkaan paljon heidän kanssaan tekemisissä. Lasten isovanhemmat eivät pysty auttamaan lastenhoidossa kuin ehkä pari päivää vuodessa, eivät enempää. Ainoa, johon voin turvautua ja jolta pyytää apua käytännön jutuissa (esim. autokyyti tai lastenhoito), on väkivaltainen ja uhkaileva sekä umpikiero exäni.
Ja tarvitset näitä autokyytejä koska?
En nyt ihan ymmärrä omaa käyttäytymistäsi, kenenkään ei ole mikään pakko päästä autolla yhtään minnekkään tai saada lastenhoitajaa. Menet bussilla sinne ikeaan tai taksilla silloin kun on varaa. Lopetat kaiken turhan yhteydenpidon exääsi nyt ihan samantien, ei mitäön autokyytejä tai lastenhoitajaa.
Sitten varaat ajan sinne lastenvalvojalle, tarvittaessa olet yhteydessä poliisiin. Tietysti hänen täytyy maksaa sinulle elatusapua ja ihan se normaali määrä mikä hänelle määrätään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen eroa mun piti luovuttaa puolet lapsilisäsäästöistä miehelle ja mukaani sain vain muutamia huonekaluja, joten muuttaessa piti tehdä miutamia hankintpja, vaikka haalinkin pääosin vanhoja huonekaluja itselleni.
Muutin siis pois väkivaltaisen, varakkaan exäni luota lasten kanssa vuokra-asuntoon. Mies pahoinpiteli mua lähes päivittäin, joten oli pakko erota. Olen ihan keskituloinen ja vuokra on helsinkiläistä keskitasoa, mutta kaikkien kulujen maksaminen täysin yksin saa mut lähes vararikkoon. Olen joutunut sopimaan maksuaikatauluista melkein kaikkiin laskuihin jo moneen kertaan tässä vajaan puolen vuoden sisällä. Pelkään menettäväni pian luottotietoni.
Suurin uusi menoerä on vuokra sekä se, että maksan lasten ruoat ja päivähoitomaksut sekä vaatteet ja muut menot täysin yksin (mies ei maksa elatusmaksuja). Sinänsä sivuvaikutuksena olen laihtunut nirmaalipainoisesta erittäin hoikaksi, kun siis säästän omista syömisistäni lähinnä. Mikä tähän auttaisi? Olen välillä harkinnut leipäjonoonkin menemistä tms.
Mikä tähän auttaisi? Olen tosi yksinäinen, kun äitinikään ei pidä enää muhun yhteyttä, kun mulla on vaikeaa. Muille sukulaisilleni tai kavereilleni en ole kertonut tilanteestani.
Oletko ottanut sossuun tai velkaneuvojaan yhteyttä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo tottakai mies oli taas väkivaltainen paska.
Ja tiedätkö että suurinosa miehistä on eron jälkeen persaukisia kun ex vaimo on ryöstänyt omaisuuden.
Olisiko kannattanut mennä töihin ja elää itsenäistä elämää .
SE ON VOIVOI!!!
Voisitko laittaa vaikka esimerkkejä, miten toisen omaisuuden voi ryöstää erotessa? Ymmärtääkseni laki säätelee aika tarkkaan, miten omaisuus jaetaan. Minusta se ei ole ryöväämistä, jos toinen ottaa sen, mikä lain mukaan hänelle kuuluu. Sinulla on ilmeisesti tarkempaa tietoa, joten kerro nyt meille tietämättömille.
Taidat olla hyötynyt entisen miehesi varallisuudesta aika lailla eron karttuessa? Käsi kahmaisee toisen lompakolla, koska mulla on oikeus.
En ole eronnut, ihan tukevasti naimissa ollaan eli eroa ei ole näköpiirissä. Jos niin käy, otan puolet yhteisestä omaisuudesta ja omani kokonaan. Sama juttu pätee mieheenkin.
Vierailija kirjoitti:
Ennen eroa mun piti luovuttaa puolet lapsilisäsäästöistä miehelle ja mukaani sain vain muutamia huonekaluja, joten muuttaessa piti tehdä miutamia hankintpja, vaikka haalinkin pääosin vanhoja huonekaluja itselleni.
Muutin siis pois väkivaltaisen, varakkaan exäni luota lasten kanssa vuokra-asuntoon. Mies pahoinpiteli mua lähes päivittäin, joten oli pakko erota. Olen ihan keskituloinen ja vuokra on helsinkiläistä keskitasoa, mutta kaikkien kulujen maksaminen täysin yksin saa mut lähes vararikkoon. Olen joutunut sopimaan maksuaikatauluista melkein kaikkiin laskuihin jo moneen kertaan tässä vajaan puolen vuoden sisällä. Pelkään menettäväni pian luottotietoni.
Suurin uusi menoerä on vuokra sekä se, että maksan lasten ruoat ja päivähoitomaksut sekä vaatteet ja muut menot täysin yksin (mies ei maksa elatusmaksuja). Sinänsä sivuvaikutuksena olen laihtunut nirmaalipainoisesta erittäin hoikaksi, kun siis säästän omista syömisistäni lähinnä. Mikä tähän auttaisi? Olen välillä harkinnut leipäjonoonkin menemistä tms.
Mikä tähän auttaisi? Olen tosi yksinäinen, kun äitinikään ei pidä enää muhun yhteyttä, kun mulla on vaikeaa. Muille sukulaisilleni tai kavereilleni en ole kertonut tilanteestani.
Ite mokasit. Nyt lopeta tämä typerä röllely täällä. Sulle sanottiin jo eroa harkitessa että älä luovuta rahoja miehelle ja sä mäntti teit sen silti. Niin makaa kuin petaa.
Menee jo liian paksuksi tämä stoori.Onko tämä joku uusi vettenteräläinen vedätys ??? Milloin ilmestyy kirja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja pyydät näitä autokyytejä siksi koska?
Nyt oikeesti herää tähän hetkeen. Sä et mene enää exäsi kyytiin vain siksi että saat kyydin johonkin, sitten olet ilman kyytiä jos se on ainoa vaihtoehto
Mulla ei ole Suomessa ketään muita läheisiä kuin exäni, jotka voisivat auttaa missään käytännön asioissa (esim. auttaa autokyydin kanssa vaikkapa Ikeaan tai Kehä Kolmosen marketteihin jne. tai auttaa lastenhoidossa). Kaverit ovat ns. hyvänpäiväntuttuja tai ne läheisemmät asuvat ulkomailla. Omilla vanhemmillani on jotain omia ongelmia ja muut sukulaiseni eivät tiedä tilanteestani oikeasti mitään, enkä ole kovinkaan paljon heidän kanssaan tekemisissä. Lasten isovanhemmat eivät pysty auttamaan lastenhoidossa kuin ehkä pari päivää vuodessa, eivät enempää. Ainoa, johon voin turvautua ja jolta pyytää apua käytännön jutuissa (esim. autokyyti tai lastenhoito), on väkivaltainen ja uhkaileva sekä umpikiero exäni.
Mene bussilla. Lapset mukaan. Osta kuljetus ym
Et pyydä exää! Eikö sulla ole järkeä
Lapset ovat melko villejä ja bussimatkatkin maksavat aika paljon sekä se on erittäin epäkäytännöllistä, jos menee johonkin sellaiseem paikkaan, joka on suunniteltu yksityisautoilua ajatellen. Yleensä toki menen bussilla. Lisäksi omistin ennen puolet autostakin (tosin mies siirsi omistajuuden itselleen).
Oon varmaan vähän epätoivoinen, mutta yritin suostutella exää lähtemään autoajelulle ja oisin käynyt samalla ostoksilla. Oon kuitenkin avioliitossa tottunut henkilöauton tuomaan mukavuuteen jne. ja tarttisin juttuseuraa, vaikka exä yleensä lähinnä haukkuu ja mollaa mua (joskus on ihan mukavaakin kommunikointia, niin sen voimin jaksaa sitä huonoakin).
Olisi tosiaan mukavaa jutella jonkun aikuisenkin kanssa. On tosi ärsyttävää vaan olla kotona tai jossain lasten kanssa ilman aikuiskontaktia. En aina jaksaisi kyläilläkään niillä tietyllä parilla sukulaisella, joiden luokse teoriassa voin mennä (=omat vanhempani). Onneksi on yksi kaveri ulkomailla, jolle voin soitella ja toinen, jonka kanssa chattailla, mutta he ovat sen verran kaukana, että aikavyöhykkeet rajoittavat kommunikointia runsaasti.
...ja joo, ei se exä suostunut lähtemään mihinkään näin lauantaina...sama ongelma oli avioliitossakin, kun haluaisin liikkua ympäriinsä ja nauttia kesästä, mutta exä vain haluaa makailla kotona tai pelata. Jotenkin taas luotin siihen, että oltais menty johonkin, mutta täytyy taas niellä pettymys ja odotella parempaa hetkeä, että saisin taas jonkun pienen armopalan ehkä.
Noh, asumiskuluihin menee kokonaisuudessaan noin 1600 euroa (vadtike/vuokra ja laina) tällä hetkellä. Muut menot hankin edullisesti. Päivähoitomaksut ovat noin 350 euroa. Muuhun käyttöön (kaikki menot yhteensä) jää noin 450-500 euroa kolmea ihmistä varten.