Välitättekö kanssaihmisistä?
Voisitteko avata vähän suhtautumistanne muihin ihmisiin?
Kommentit (10)
Välitän, liikaakin. Mutta en taida pystyä koko maailmaa pelastamaan, ehkä pienen osan.
Vierailija kirjoitti:
Välitän, liikaakin. Mutta en taida pystyä koko maailmaa pelastamaan, ehkä pienen osan.
Kaunis asenteesi, kiitos siitä.
En koe mitään tunteita mistään asioista tai ketään kohtaan. Se ei taida olla ihan normaalia? Toki osaan olla kohtelias kaikille ja nauraa, mutristaa ja nyökytellä sopivassa kohtaa mutta nämä reaktiot ovat opittuja.
En mä oikeastaan suuremmin välitä, siis puolitutuista tai tuntemattomista. Mua ei toisten tekemiset juurikaan kiinnosta.
- tämä ei silti poista auttamista jos näen selkeästi jonkun apua tarvitsevan. Olen joutunut käyttämään ensiaputaitojani parikin kertaa, lisäksi luovutan säännöllisesti verta.
Mutta siis muuten en kanna huolta toisten asioista enkä pärjäämisistä.
En erityisemmin. Kunnioitan heidän omaa tilaansa, koskemattomuuttaan ja oikeuttaan elää elämäänsä. Sosiaalisissa tilanteissa olen kohtelias ja puhelias, ja haluan tehdä tilanteen mukavaksi. En kuitenkaan välitä ihmisistä kummemmin.
Miestäni rakastan ja muutamista ystävistä ja kavereista pidän kovasti. En kyllä aina jaksaisi heitäkään.
Valitettavasti ikääntyessäni en enää välitä muista niin paljon kuin joskus aiemmin. Välitän läheisistäni, mutta enpä juurikaan muista. Tämä tuntuu pahalta jo kirjoittaa, mutta en voi sille mitään. Minusta on tullut kyyninen.
Huomioin muita ihmisiä, esim. olemalla meluamatta kerrostalossa, väistämällä pienessä tilassa, pitämällä ovea. Autan tarvittaessa ja voidessani myös tuntemattomia. Olen kohtelias.
En kuitenkaan aktiivisesti hae kontaktia muihin ihmisiin, tuntemiinikaan, vaan annan runsaasti yksityisyyttä ja tilaa.
Välitän muiden ihmisten tunteista, vältän loukkaamista.
En vaadi enempää kuin olen itse valmis antamaan.
Pidän kaikkia ihmisiä arvokkaina.
Mm. näihin pyrin ja onnistunkin pyrkimyksessäni hyvin.
Sanoisin että olen välittävä mutta realistinen. Hengenhädässä olevia autan vaikka pitäisi tinkiä ns. mukavuusasioista. Vilpittömiä ihmisiä autan myös, kuten ihmisiä jotka tarvittaessa auttavat minua. Mutta sellaisia en edes voi auttaa jotka vain haluavat käyttää hyväkseen muiden hyväntahtoisuutta. Olen liian köyhä sellaiseen, ja vaikka veisivät koko tilini, se ei ko.porukalle olisi tarpeeksi.
Ja kyllä, tähän periaatteeseen pätee sekä lähipiiri sekä tuntemattomat. Mikä ihmeen meriitti sekin on, että sukulainen on joskus sponssannut jotta saat euroajan hinnoilla elämäsi alkuun? Sille on termi: kultalusikka... jne. Ja ihan turha runoilla tähän jotain enemmän kuin Haukio elämänsä aikana ehtisi.Siellä se on vaan syvemmällä kuin pappavainaan salaisuus aviottomista lapsistaan. Sosialismia sekin tavallaan.
kas tässä, olet kiva! Voi hyvin! Kyllä, juuri Sinä ap.