Pojan tyttökaveri laittoi viestiä..

Vierailija kirjoitti:

Sain viestin puhelimeeni, jossa eräs teini-ikäisen poikani tyttöpuoleinen kaveri ei siis tyttöystävä kertoi, että pojallani on ollut hallussa alkoholia ja tupakkaa ja että tyttö on huolissaan pojasta. Olin ihmeissäni, sillä eiväthän teinit yleensä "toisiaan käräytä". Olisiko sitten taustalla joku riita tai vastaava. Tietenkin aloin keskustelemaan pojan kanssa asiasta ja hän myönsi tapahtuneen. Olin pahoillani, sillä luulin, että urheileva ja koulussa pärjäävä nuoreni olisi myös raitis. Suvussa alkoholismia kuitenkin, joten vaikka lienee kuuluvan teinien normaaleihin kokeiluihin niin silti alkoi vähän huolestuttaa. Nyt kysymys sitten tähän tyttöön liittyen joko kertoi. Vielä en ole vastausviestiä naputellut. Miten itse reagoisitte ja ajattelisitte vastaavassa tilanteessa?

Mä kiittäisin tyttöä ja sanoisin että oon jutellut poikani kanssa.

- Mulla on itselläni teinityttöjä kaksi ja olisin kiitollinen jos kummallakaan on tuollaista kaveria jolla riittää rohkeutta sanoa vanhemmille alkoholinkäytöstä.

Mitä mä oon oppinut nykynuorista niin sen, että he käyttää alkoholia aika vähän. Se ei vaan jotenkin ole enää "in" eikä humalatila oo tavoiteltava olotila. Tietty on aina ne poikkeukset joukossa, mutta ei se enää oo samanlaista pussikaljakännäämistä kuin itselläni on ollut tuon ikäisenä.

Vierailija kirjoitti:

Meidän perheessä aina toitotettiin, että valehdella ei saa, ja ollaan avoimia. Äiti kävi mulle hakemassa kaupasta silloin tällöin 1 - 2 lonkeroa, ja sain siinä äidin kanssa ne juoda. (olinkohan 15, kun sain ensimmäisen kerran alkoholia juoda). Eipähän tarvinnut pelätä, että salaa ne käyn juomassa. 16-17-vuotiaana juotiin kavereiden kesken aina jonkun luona, ja äiti oli aina tietoinen tästä. Tupakkaa olisin saanut myös alaikäisenä maistaa, mutta sitä en uskaltanut.

Ei kannata täyskieltää nuorelta alkoholia (riippuu toki iästä), sillä siinä kohtaa lähtee helposti salaa testailemaan. Kaipa jonkinlainen puhuttelu olisi paikallaan, ehkä hieman arestiakin, mutta painottaa että salailu oli se pahin asia, ei itse juominen. Kyllä ne sitä alkoholia aina jostain saa.. Meilläkin on suvussa alkoholismia, mutta hyvällä kasvatuksella ei ole tullut sitä hirveää himoa siihen, vaikka se maistuukin.

Ja vielä tuohon ilmiantoon, voisin kuvitella jotain riitaa olevan taustalla, eikai ne kaverit muuten kertoisi. Tai kyse voi olla myös tosiaan siitä, että on huolissaan. Pikkusiskoni kertoi tädilleni hänen lapsensa käyttävän tupakkaa (liikkuu samoissa piireissä), koska oli huolissaan tästä. Ja meidän perheessä totuttu siihen, että salaa ei mitään tehdä.

N22

Mun mielestä taas tuo ajattelu, että voin ostaa lapselleni alkoholia, koska kyllä ne sitä aina jostain saa on erittäin typerää. Juu, saa ne nuoret sitä, kyllä. Mutta siltikään vanhempien ei pitäis kannustaa nuorta kokeilemaan/käyttämään alkoholia. Ei ja ei. Se ei vähennä nuorten alkoholinkäyttöä vaan tutkitusti lisää sitä. Se myös kertoo nuorille, että säännöistä saa poiketa jos siltä sattuu tuntumaan. Vanhemmatkin tekee niin. Ei lapsilleen siidereitä kaupasta roudaava vanhempi ole fiksu, ei. Se on vaan vanhempi joka ei viitsi kasvattaa eikä pitää rajoja. Vanhempi ei halua olla vanhempi vaan lapsen kaveri. Ja useimmat nuoret ei edes halua tuollaisia kaverivanhempia, useimmat nuoret haluaa ne rajat. Ne luovat turvaa ja kertovat että vanhemmat välittävät.