Lue keskustelun säännöt.
Miksi pettäjät salaa pettämisen?
08.06.2017 |
Osaavatko pettäjät kertoa, miksi pitää toimia salassa? Miksei voi vaan rehellisesti kertoa ja kestää seuraukset? Ja vastaukseksi ei nyt kelpaa, että se mitä ei tiedä, ei satuta. Kyllä sen kuitenkin toinen osapuoli tietää.
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska muuten tulee ero. Itsellä on salasuhde varatun miehen kanssa ja olen itse varattu. Ei meillä ole aikomusta erota puolisoistamme. Haetaan toisistamme sitä mitä kotoa ei saa. Himoa, kipinää, villiä seksiä. Keskustellaan tosin ihan tavallisistakin asioista, ei ihan kaikki ole pelkkää seksiä.
Mitä sitten, jos tulee ero? Eihän selvästi ole hyvä suhde, jos toista tarvitaan. Miten voitte satuttaa puolisoitanne noin? En vain ymmärrä.
Molemmat haluamme olla puolisoidemme kanssa, emme halua erota. Kunhan ei vain mene ihastumaan toiseen niin siihen asti kaikki on ok ja asia pysyy hallinnassa.
Kysyhän vielä puolisoltasi, että onko kaikki ok ja asia hallinnassa, kun sinä "vain panet" muita. :)
Tälle tilanteelle ei vain voi mitään. Seksi kotona ei ole mitenkään tyydyttävää. Kuitenkaan ei halua erota koska muuten kaikki on hyvin, mutta ei myöskään voi olla ilman seksiä.
Onko ihan mahdoton ajatus avata suu ja puhua puolisolle? Vai eikö kantti kestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni petturi ei kestäisi sitä, että se oma rakas panee muita. Siksi ei haluta siirtyä avoimeen suhteeseen, vaikka se helpottaisi omaa elämää ja omatuntoa reilusti.
Harva petturin kumppani haluaa avoimen suhteen, ei se toive yksiavioisuudesta katoa ja itse muutu seksuaaliseksi seikkailijaksi, vaikka puoliso pettäisi.
Miksei petturi voi etsiä sellaista puolisoa, joka haluaa samoja asioita elämältä? Molemmat voisivat toteuttaa itseään. Itsekin olen etsinyt arvomaailmaani ja elämäntyyliäni vastaavan puolison. Mikseivät pettäjät voisi? Heitä on niin paljonkin, joten varmasti löytyisi.
Useimmat ihmiset kuvittelevat olevansa pettämisen yläpuolella, kunnes ihastuvat kunnolla ja tunne vie mukanaan. Harva kokee olevansa "pettäjä".
Eikö sitten kannattaisi lyödä kortit pöytään ja paljastaa tilanne myös puolisolle? Silloin voisi säilyttää itsekunnioituksen.
Sivusuhde yleensä pönkittää itsetuntoa, ei tuhoa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska muuten tulee ero. Itsellä on salasuhde varatun miehen kanssa ja olen itse varattu. Ei meillä ole aikomusta erota puolisoistamme. Haetaan toisistamme sitä mitä kotoa ei saa. Himoa, kipinää, villiä seksiä. Keskustellaan tosin ihan tavallisistakin asioista, ei ihan kaikki ole pelkkää seksiä.
Mitä sitten, jos tulee ero? Eihän selvästi ole hyvä suhde, jos toista tarvitaan. Miten voitte satuttaa puolisoitanne noin? En vain ymmärrä.
Molemmat haluamme olla puolisoidemme kanssa, emme halua erota. Kunhan ei vain mene ihastumaan toiseen niin siihen asti kaikki on ok ja asia pysyy hallinnassa.
Mitä järkeä on harrastaa seksiä jos ei ole ihastunut? Siitä ei hyödy mitään, ihan yhtä hyvin voi masturboida ja se ei satuta ketään. Vai onko taustalla ihailluksi ja hyväksytyksi tulemisen tarve? Jos niitä ei saa omalta kumppanilta niin ei suhde ole kovin hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska muuten tulee ero. Itsellä on salasuhde varatun miehen kanssa ja olen itse varattu. Ei meillä ole aikomusta erota puolisoistamme. Haetaan toisistamme sitä mitä kotoa ei saa. Himoa, kipinää, villiä seksiä. Keskustellaan tosin ihan tavallisistakin asioista, ei ihan kaikki ole pelkkää seksiä.
Mitä sitten, jos tulee ero? Eihän selvästi ole hyvä suhde, jos toista tarvitaan. Miten voitte satuttaa puolisoitanne noin? En vain ymmärrä.
Molemmat haluamme olla puolisoidemme kanssa, emme halua erota. Kunhan ei vain mene ihastumaan toiseen niin siihen asti kaikki on ok ja asia pysyy hallinnassa.
Mitä järkeä on harrastaa seksiä jos ei ole ihastunut? Siitä ei hyödy mitään, ihan yhtä hyvin voi masturboida ja se ei satuta ketään. Vai onko taustalla ihailluksi ja hyväksytyksi tulemisen tarve? Jos niitä ei saa omalta kumppanilta niin ei suhde ole kovin hyvä.
Koska meidän välillä on aivan uskomaton vetovoima. Jos ei olisi niin eiköhän koko sivusuhde olisi jo ollutta ja mennyttä. Se huomio ja nautinto mitä saa toiselta on jotain sellaista mitä ei ole koskaan saanut omalta puolisolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni petturi ei kestäisi sitä, että se oma rakas panee muita. Siksi ei haluta siirtyä avoimeen suhteeseen, vaikka se helpottaisi omaa elämää ja omatuntoa reilusti.
Harva petturin kumppani haluaa avoimen suhteen, ei se toive yksiavioisuudesta katoa ja itse muutu seksuaaliseksi seikkailijaksi, vaikka puoliso pettäisi.
Miksei petturi voi etsiä sellaista puolisoa, joka haluaa samoja asioita elämältä? Molemmat voisivat toteuttaa itseään. Itsekin olen etsinyt arvomaailmaani ja elämäntyyliäni vastaavan puolison. Mikseivät pettäjät voisi? Heitä on niin paljonkin, joten varmasti löytyisi.
Useimmat ihmiset kuvittelevat olevansa pettämisen yläpuolella, kunnes ihastuvat kunnolla ja tunne vie mukanaan. Harva kokee olevansa "pettäjä".
Eikö sitten kannattaisi lyödä kortit pöytään ja paljastaa tilanne myös puolisolle? Silloin voisi säilyttää itsekunnioituksen.
Sivusuhde yleensä pönkittää itsetuntoa, ei tuhoa sitä.
Entä sitten omatunto? Onko se vaiennettu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni petturi ei kestäisi sitä, että se oma rakas panee muita. Siksi ei haluta siirtyä avoimeen suhteeseen, vaikka se helpottaisi omaa elämää ja omatuntoa reilusti.
Harva petturin kumppani haluaa avoimen suhteen, ei se toive yksiavioisuudesta katoa ja itse muutu seksuaaliseksi seikkailijaksi, vaikka puoliso pettäisi.
Miksei petturi voi etsiä sellaista puolisoa, joka haluaa samoja asioita elämältä? Molemmat voisivat toteuttaa itseään. Itsekin olen etsinyt arvomaailmaani ja elämäntyyliäni vastaavan puolison. Mikseivät pettäjät voisi? Heitä on niin paljonkin, joten varmasti löytyisi.
Useimmat ihmiset kuvittelevat olevansa pettämisen yläpuolella, kunnes ihastuvat kunnolla ja tunne vie mukanaan. Harva kokee olevansa "pettäjä".
Eikö sitten kannattaisi lyödä kortit pöytään ja paljastaa tilanne myös puolisolle? Silloin voisi säilyttää itsekunnioituksen.
Sivusuhde yleensä pönkittää itsetuntoa, ei tuhoa sitä.
Entä sitten omatunto? Onko se vaiennettu?
No se omatunto yleensä iskee vasta sitten, kun ihastus alkaa laantua tai sivusuhde on jostain muusta syystä päättynyt.
Valehtelevat varmaan muistakin asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitse olla ihastunut toiseen halutakseen tätä. Ne on kaksi eri asiaa. Kuten sivusuhde ja suhde. Nekin on kaksi aivan eri asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni petturi ei kestäisi sitä, että se oma rakas panee muita. Siksi ei haluta siirtyä avoimeen suhteeseen, vaikka se helpottaisi omaa elämää ja omatuntoa reilusti.
Harva petturin kumppani haluaa avoimen suhteen, ei se toive yksiavioisuudesta katoa ja itse muutu seksuaaliseksi seikkailijaksi, vaikka puoliso pettäisi.
Miksei petturi voi etsiä sellaista puolisoa, joka haluaa samoja asioita elämältä? Molemmat voisivat toteuttaa itseään. Itsekin olen etsinyt arvomaailmaani ja elämäntyyliäni vastaavan puolison. Mikseivät pettäjät voisi? Heitä on niin paljonkin, joten varmasti löytyisi.
Useimmat ihmiset kuvittelevat olevansa pettämisen yläpuolella, kunnes ihastuvat kunnolla ja tunne vie mukanaan. Harva kokee olevansa "pettäjä".
Eikö sitten kannattaisi lyödä kortit pöytään ja paljastaa tilanne myös puolisolle? Silloin voisi säilyttää itsekunnioituksen.
Sivusuhde yleensä pönkittää itsetuntoa, ei tuhoa sitä.
Niin, mutta vain lyhyellä tähtäimellä. Pitkällä tähtäimellä se nakertaa omaa itsekunnioitusta, ellei nyt ole joku narsisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska muuten tulee ero. Itsellä on salasuhde varatun miehen kanssa ja olen itse varattu. Ei meillä ole aikomusta erota puolisoistamme. Haetaan toisistamme sitä mitä kotoa ei saa. Himoa, kipinää, villiä seksiä. Keskustellaan tosin ihan tavallisistakin asioista, ei ihan kaikki ole pelkkää seksiä.
Mitä sitten, jos tulee ero? Eihän selvästi ole hyvä suhde, jos toista tarvitaan. Miten voitte satuttaa puolisoitanne noin? En vain ymmärrä.
Molemmat haluamme olla puolisoidemme kanssa, emme halua erota. Kunhan ei vain mene ihastumaan toiseen niin siihen asti kaikki on ok ja asia pysyy hallinnassa.
Mitä järkeä on harrastaa seksiä jos ei ole ihastunut? Siitä ei hyödy mitään, ihan yhtä hyvin voi masturboida ja se ei satuta ketään. Vai onko taustalla ihailluksi ja hyväksytyksi tulemisen tarve? Jos niitä ei saa omalta kumppanilta niin ei suhde ole kovin hyvä.
Koska meidän välillä on aivan uskomaton vetovoima. Jos ei olisi niin eiköhän koko sivusuhde olisi jo ollutta ja mennyttä. Se huomio ja nautinto mitä saa toiselta on jotain sellaista mitä ei ole koskaan saanut omalta puolisolta.
Et kunnioita puolisoasi. Kyllä hän sen tuntee, usko tai älä.
Vierailija kirjoitti:
Jos hylättäisiin koko ajatus, että ihmisellä on monopoli toisen ihmisen genitaalialueelle, niin voidaan unohtaa koko pettämisen käsite. Se on vain seksiä!
Sukellahan hetkeksi syvälle ihmiskunnan historiaan ja kaivele sieltä syyt sille miksi pariskunnan kumpikin osapuoli +jälkikasvu hyötyy yksiavioisesta suhteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni petturi ei kestäisi sitä, että se oma rakas panee muita. Siksi ei haluta siirtyä avoimeen suhteeseen, vaikka se helpottaisi omaa elämää ja omatuntoa reilusti.
Harva petturin kumppani haluaa avoimen suhteen, ei se toive yksiavioisuudesta katoa ja itse muutu seksuaaliseksi seikkailijaksi, vaikka puoliso pettäisi.
Miksei petturi voi etsiä sellaista puolisoa, joka haluaa samoja asioita elämältä? Molemmat voisivat toteuttaa itseään. Itsekin olen etsinyt arvomaailmaani ja elämäntyyliäni vastaavan puolison. Mikseivät pettäjät voisi? Heitä on niin paljonkin, joten varmasti löytyisi.
Useimmat ihmiset kuvittelevat olevansa pettämisen yläpuolella, kunnes ihastuvat kunnolla ja tunne vie mukanaan. Harva kokee olevansa "pettäjä".
Eikö sitten kannattaisi lyödä kortit pöytään ja paljastaa tilanne myös puolisolle? Silloin voisi säilyttää itsekunnioituksen.
Sivusuhde yleensä pönkittää itsetuntoa, ei tuhoa sitä.
Niin, mutta vain lyhyellä tähtäimellä. Pitkällä tähtäimellä se nakertaa omaa itsekunnioitusta, ellei nyt ole joku narsisti.
Sinunko itsekunniotusta sivusuhteesi on nakertanut?
Se on joku luonteenpiirre mikä joillakin on ja toisilta puuttuu. Mies ei pystynyt elämään salaisuutensa kanssa kuin viikon, sitten romahti ja kertoi pettäneensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska muuten tulee ero. Itsellä on salasuhde varatun miehen kanssa ja olen itse varattu. Ei meillä ole aikomusta erota puolisoistamme. Haetaan toisistamme sitä mitä kotoa ei saa. Himoa, kipinää, villiä seksiä. Keskustellaan tosin ihan tavallisistakin asioista, ei ihan kaikki ole pelkkää seksiä.
Mitä sitten, jos tulee ero? Eihän selvästi ole hyvä suhde, jos toista tarvitaan. Miten voitte satuttaa puolisoitanne noin? En vain ymmärrä.
Molemmat haluamme olla puolisoidemme kanssa, emme halua erota. Kunhan ei vain mene ihastumaan toiseen niin siihen asti kaikki on ok ja asia pysyy hallinnassa.
Kysyhän vielä puolisoltasi, että onko kaikki ok ja asia hallinnassa, kun sinä "vain panet" muita. :)
Tälle tilanteelle ei vain voi mitään. Seksi kotona ei ole mitenkään tyydyttävää. Kuitenkaan ei halua erota koska muuten kaikki on hyvin, mutta ei myöskään voi olla ilman seksiä.
Onko ihan mahdoton ajatus avata suu ja puhua puolisolle? Vai eikö kantti kestä?
Kyllä nämä ihmiset yleensä ovat yrittäneet puhua ja muuttaa asioita vuosia ennenkuin lähdetään hakemaan sitä puuttuvaa asiaa muualta.
Vierailija kirjoitti:
Koska muuten tulee ero. Itsellä on salasuhde varatun miehen kanssa ja olen itse varattu. Ei meillä ole aikomusta erota puolisoistamme. Haetaan toisistamme sitä mitä kotoa ei saa. Himoa, kipinää, villiä seksiä. Keskustellaan tosin ihan tavallisistakin asioista, ei ihan kaikki ole pelkkää seksiä.
Sama. Kärsin intohimottomasta suhteesta jossa ei ole läheisyyttä eikä kohta seksiäkään. Olemme silti todella rakkaat toisiimme ja sitoutuneet tähän kumppanuuteen, haaveilemme eläkevuosista yhdessä jne.
Olen sanonut monta kertaa miehelleni että jos hän ei ymmärrä mun läheisyydentarvetta eikä ole valmis kompromissiin joku muu saa antaa sen. En ole koskaan salannut tätä tarvettani enkä sitä että olen valmis hakemaan sen avioliiton ulkopuolelta. Enkä koe pettämiseksi sellaista mikä ei ole omalta puolisolta pois. Hän saa seksiä juuri niin usein kun haluaa, rakastavan ja aktiivisen puolison joka olen aina ollut.
Mutta minullakin on hyvä rakas ystävä (tunnettu yli 30v) joka on paljon samankaltainen kuin mieheni mutta rakastaa läheisyyttä ja koskettelua. Kun tapaamme hän halaa niin että se tuntuu ihon alla, luissa ja ytimissä. Emme salaa ystävyyttämme hänenkään perheeltä vaikka hän ei ole sitä suoraan vaimolleen kertonutkaan (elää samanlaisessa tilanteessa kuin minä). Voimme silti kävellä käsikkäin tai käydä kahvilla ihan hänen kotinsa lähistöllä, halata kun tapaamme tai eroamme välittämättä siitä näkeekö joku vai ei. Rakastelu ja intiimi läheisyys..... no sitä ei voi edes sanoin kuvata!! Jumalaista, niin kaunista että mua itkettää joka kerran kun mua kosketaan ja silitellään! Hän saattaa sivellä mun poskea ja hiuksia vaikka tunnin, niin kauan kuin minä tarvitsen ja haluan läheisyydentarpeeni tyydyttämiseksi. Hän sanoo että on ihanaa kun otan vastaan kosketusta mikä on hänellekin tärkeää.
Eikä meidänkään tapaamiset ole pelkkää seksiä, joka viikko käymme kahvilla ja vain juttelemme perheestä, lapsista, työasioista, kumpaakin vaivaavista terveydellisistä jutuista joista ei viitsi kotona puhua, ikääntymisestä ja ystävyydestä. Ja viestittelemme jos olemme maisemissa, kumpikin on paljon poissa töiden takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska muuten tulee ero. Itsellä on salasuhde varatun miehen kanssa ja olen itse varattu. Ei meillä ole aikomusta erota puolisoistamme. Haetaan toisistamme sitä mitä kotoa ei saa. Himoa, kipinää, villiä seksiä. Keskustellaan tosin ihan tavallisistakin asioista, ei ihan kaikki ole pelkkää seksiä.
Mitä sitten, jos tulee ero? Eihän selvästi ole hyvä suhde, jos toista tarvitaan. Miten voitte satuttaa puolisoitanne noin? En vain ymmärrä.
Molemmat haluamme olla puolisoidemme kanssa, emme halua erota. Kunhan ei vain mene ihastumaan toiseen niin siihen asti kaikki on ok ja asia pysyy hallinnassa.
Kysyhän vielä puolisoltasi, että onko kaikki ok ja asia hallinnassa, kun sinä "vain panet" muita. :)
Tälle tilanteelle ei vain voi mitään. Seksi kotona ei ole mitenkään tyydyttävää. Kuitenkaan ei halua erota koska muuten kaikki on hyvin, mutta ei myöskään voi olla ilman seksiä.
Onko ihan mahdoton ajatus avata suu ja puhua puolisolle? Vai eikö kantti kestä?
Kyllä nämä ihmiset yleensä ovat yrittäneet puhua ja muuttaa asioita vuosia ennenkuin lähdetään hakemaan sitä puuttuvaa asiaa muualta.
Ovatko todella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska muuten tulee ero. Itsellä on salasuhde varatun miehen kanssa ja olen itse varattu. Ei meillä ole aikomusta erota puolisoistamme. Haetaan toisistamme sitä mitä kotoa ei saa. Himoa, kipinää, villiä seksiä. Keskustellaan tosin ihan tavallisistakin asioista, ei ihan kaikki ole pelkkää seksiä.
Sama. Kärsin intohimottomasta suhteesta jossa ei ole läheisyyttä eikä kohta seksiäkään. Olemme silti todella rakkaat toisiimme ja sitoutuneet tähän kumppanuuteen, haaveilemme eläkevuosista yhdessä jne.
Olen sanonut monta kertaa miehelleni että jos hän ei ymmärrä mun läheisyydentarvetta eikä ole valmis kompromissiin joku muu saa antaa sen. En ole koskaan salannut tätä tarvettani enkä sitä että olen valmis hakemaan sen avioliiton ulkopuolelta. Enkä koe pettämiseksi sellaista mikä ei ole omalta puolisolta pois. Hän saa seksiä juuri niin usein kun haluaa, rakastavan ja aktiivisen puolison joka olen aina ollut.
Mutta minullakin on hyvä rakas ystävä (tunnettu yli 30v) joka on paljon samankaltainen kuin mieheni mutta rakastaa läheisyyttä ja koskettelua. Kun tapaamme hän halaa niin että se tuntuu ihon alla, luissa ja ytimissä. Emme salaa ystävyyttämme hänenkään perheeltä vaikka hän ei ole sitä suoraan vaimolleen kertonutkaan (elää samanlaisessa tilanteessa kuin minä). Voimme silti kävellä käsikkäin tai käydä kahvilla ihan hänen kotinsa lähistöllä, halata kun tapaamme tai eroamme välittämättä siitä näkeekö joku vai ei. Rakastelu ja intiimi läheisyys..... no sitä ei voi edes sanoin kuvata!! Jumalaista, niin kaunista että mua itkettää joka kerran kun mua kosketaan ja silitellään! Hän saattaa sivellä mun poskea ja hiuksia vaikka tunnin, niin kauan kuin minä tarvitsen ja haluan läheisyydentarpeeni tyydyttämiseksi. Hän sanoo että on ihanaa kun otan vastaan kosketusta mikä on hänellekin tärkeää.
Eikä meidänkään tapaamiset ole pelkkää seksiä, joka viikko käymme kahvilla ja vain juttelemme perheestä, lapsista, työasioista, kumpaakin vaivaavista terveydellisistä jutuista joista ei viitsi kotona puhua, ikääntymisestä ja ystävyydestä. Ja viestittelemme jos olemme maisemissa, kumpikin on paljon poissa töiden takia.
Sulla on siis kaksi puolisoa. Onkohan se sun ykköspuolisolle ok? Ota vielä kolmaskin, se voi tyydyttää sellaisia tarpeita, joita muut ei. Nätisti valehtelet itselles.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska muuten tulee ero. Itsellä on salasuhde varatun miehen kanssa ja olen itse varattu. Ei meillä ole aikomusta erota puolisoistamme. Haetaan toisistamme sitä mitä kotoa ei saa. Himoa, kipinää, villiä seksiä. Keskustellaan tosin ihan tavallisistakin asioista, ei ihan kaikki ole pelkkää seksiä.
Sama. Kärsin intohimottomasta suhteesta jossa ei ole läheisyyttä eikä kohta seksiäkään. Olemme silti todella rakkaat toisiimme ja sitoutuneet tähän kumppanuuteen, haaveilemme eläkevuosista yhdessä jne.
Olen sanonut monta kertaa miehelleni että jos hän ei ymmärrä mun läheisyydentarvetta eikä ole valmis kompromissiin joku muu saa antaa sen. En ole koskaan salannut tätä tarvettani enkä sitä että olen valmis hakemaan sen avioliiton ulkopuolelta. Enkä koe pettämiseksi sellaista mikä ei ole omalta puolisolta pois. Hän saa seksiä juuri niin usein kun haluaa, rakastavan ja aktiivisen puolison joka olen aina ollut.
Mutta minullakin on hyvä rakas ystävä (tunnettu yli 30v) joka on paljon samankaltainen kuin mieheni mutta rakastaa läheisyyttä ja koskettelua. Kun tapaamme hän halaa niin että se tuntuu ihon alla, luissa ja ytimissä. Emme salaa ystävyyttämme hänenkään perheeltä vaikka hän ei ole sitä suoraan vaimolleen kertonutkaan (elää samanlaisessa tilanteessa kuin minä). Voimme silti kävellä käsikkäin tai käydä kahvilla ihan hänen kotinsa lähistöllä, halata kun tapaamme tai eroamme välittämättä siitä näkeekö joku vai ei. Rakastelu ja intiimi läheisyys..... no sitä ei voi edes sanoin kuvata!! Jumalaista, niin kaunista että mua itkettää joka kerran kun mua kosketaan ja silitellään! Hän saattaa sivellä mun poskea ja hiuksia vaikka tunnin, niin kauan kuin minä tarvitsen ja haluan läheisyydentarpeeni tyydyttämiseksi. Hän sanoo että on ihanaa kun otan vastaan kosketusta mikä on hänellekin tärkeää.
Eikä meidänkään tapaamiset ole pelkkää seksiä, joka viikko käymme kahvilla ja vain juttelemme perheestä, lapsista, työasioista, kumpaakin vaivaavista terveydellisistä jutuista joista ei viitsi kotona puhua, ikääntymisestä ja ystävyydestä. Ja viestittelemme jos olemme maisemissa, kumpikin on paljon poissa töiden takia.
Sulla on siis kaksi puolisoa. Onkohan se sun ykköspuolisolle ok? Ota vielä kolmaskin, se voi tyydyttää sellaisia tarpeita, joita muut ei. Nätisti valehtelet itselles.
Veikkasin, että kyseinen mies kyllä tästä sivusuhteesta tietää, eihän hän nyt tyhmä ole. Rakkaus voi olla aitoa ja läheisyys kaunista sivusuhteessakin. Vain yksinkertaiset ihmiset uskovat rakkauden sivusuhteessa olevan luonteeltaan erilaista kuin parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska muuten tulee ero. Itsellä on salasuhde varatun miehen kanssa ja olen itse varattu. Ei meillä ole aikomusta erota puolisoistamme. Haetaan toisistamme sitä mitä kotoa ei saa. Himoa, kipinää, villiä seksiä. Keskustellaan tosin ihan tavallisistakin asioista, ei ihan kaikki ole pelkkää seksiä.
Mitä sitten, jos tulee ero? Eihän selvästi ole hyvä suhde, jos toista tarvitaan. Miten voitte satuttaa puolisoitanne noin? En vain ymmärrä.
Molemmat haluamme olla puolisoidemme kanssa, emme halua erota. Kunhan ei vain mene ihastumaan toiseen niin siihen asti kaikki on ok ja asia pysyy hallinnassa.
Kysyhän vielä puolisoltasi, että onko kaikki ok ja asia hallinnassa, kun sinä "vain panet" muita. :)
Tälle tilanteelle ei vain voi mitään. Seksi kotona ei ole mitenkään tyydyttävää. Kuitenkaan ei halua erota koska muuten kaikki on hyvin, mutta ei myöskään voi olla ilman seksiä.
Onko ihan mahdoton ajatus avata suu ja puhua puolisolle? Vai eikö kantti kestä?
Kyllä nämä ihmiset yleensä ovat yrittäneet puhua ja muuttaa asioita vuosia ennenkuin lähdetään hakemaan sitä puuttuvaa asiaa muualta.
Ovatko todella?
Kyllä, meillä ainakin. Mieheltä vain puuttuu täysin läheisyyden tarve itseltä eikä voi sitä ymmärtää. Hän ei pidä koskettamisesta eikä meillä tosiaan ole sitä kuin rakastellessa sen tunnin pari, ei mitään jälkihehkutteluja tms vaan kumpikin palaa heti omiin hommiinsa. Teknisesti kyllä erinomainen suoritus, mutta....
Olen keskustellut, kirjoittanut kirjeitä, itkenyt, anellut yms mutta toinen ei vaan tajua miten isosta asiasta on kyse. Jo seurustelun alussa sovimme ettei meidän suhteesta seksi lopu tai sen saa luvalla hakea muualta ja nyt - jostain syystä välit alkaa olemaan 3-6 vkoa entisen kerran viikossa sijaan. Sitä on vaikea hyväksyä. Seksi sentään korvasi jotenkin sen kosketuksen puuttumisen. Nyt voi olla että noiden viikkojen ajan ainoa kosketuksemme on mun antama iltasuukko kun lähden nukkumaan!
Antaisin mitä tahansa jos saisin koskea omaa puolisoani ja hän koskisi minua!! Mutta on pakko ajatella myös itseään - montako vuotta olisin valmis uhraamaan elämästäni ilman kosketusta vielä näiden parinkymmenen lisäksi? En yhtään!! Siksi ystävyys ja ystävä on kullan kallis
35
Tälle tilanteelle ei vain voi mitään. Seksi kotona ei ole mitenkään tyydyttävää. Kuitenkaan ei halua erota koska muuten kaikki on hyvin, mutta ei myöskään voi olla ilman seksiä.