Rehellisesti, mitä ajattelet, kun jonkun lapsen kotiin ei saa ikinä mennä leikkimään?
Koska minä olen sellainen äiti. Minulla on henkilökohtaiset syyni siihen kieltoon. Pelkään vaan sitä, vaikuttaako se negatiivisesti muiden suhtautumiseen lastani kohtaan?
Tuli vaan taas tänään paha mieli, kun lapsi kysyi, eikö vieläkään saa kukaan tulla meille käymään ja joutui taas kieltämään kaveriaan tulemasta. Toivottavasti tämä ei vaikuta heidän ystävyyteensä.
Pyydän, älkää rankaisko lapsia meidän vanhempien käytöksestä.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Ettekö itse välitä siitä että nämä perheet ovat kulmakunnan inhokkeja. Käyttävät härskisti muita perheitä ja ruokapalvelua hyväkseen. Kaikki tietää,että normi tapaus on alkoholisti-isä ja mielenterveys-ongelmainen äiti. Lapsi ja muut äidit haukkuvat keskenään kun harva jaksaa syöttää koko porukkaa. En anna nykyään näille kerjäläisille enää hedelmiä. Iltasella niitä ei saa ajettua kotiin , ei ole kuulemma ketään kotona. Joskus piti miehen viedä näitä onnettomia autolla kotiin, kun oli jo niin pimeää. Siitä pojasta tuli 13v juoppo ja aikuisena narkomaani. Asui käytännössä meillä ja söi päivällisenkin. Parempi apu olisi ollut tarpeen. Sama kierre jatkuu toisessa polvesssa, kulmakunnan yksinäiset ovat kotona olevien vauvaperheiden riesa. Sen päälle vielä aina nälkäisiä. Ainostaan vastavuoroisia kannattaa hoitaa ja paimentaa. Reilu peli.!! Toinen kielletty koti, jossa ei saanut käydä vieraita, onnistuvat saamaan tyttärensä 16- vuotiaan koulukotiin. Sinä aikana tyttö sai jo vauvan. Uskon,että hänen isäpuolensa vihasi häntä. Tyttö oli lapsena oikein mukava ja herttainen.
Ai teillä päin(kö). Se on, kuten sanottu hieman outoa, jos lapsen kaverin luo ei koskaan saa käydä, mutta en nyt lähtisi yleistämään että tällaisen taustalla olisi aina "kulmakunnan inhokki" perhe. Esimerkiksi itselläni oli lapsuudessa kaveri, jonka isä työskenteli osaksi kotonaan, jossa otti vastaan myös asiakkaitaan (=potilaita).
Me lapset emme juurikaan saaneet leikkiä heillä. Ja lapsen ajantajulla sanoessamme, "että emme koskaan... " tuo ajanjakso oli enempi joitain viikkoja tai joskus tositakin kuukautta, mutta ettemmekö olsi koskaan, niin se ei pitänyt paikkansa.
mä en kauhean mielellään päästä meille. on vain 1 joka pääsee nyt välillä. syitä ovat et välillä joku kipeenä,välillä on juuri siivous menossa mutta usein syynä se etten vaa halua tänne muita kun omia lapsia on useampi. en todellakaan pidä kavereiden vanhempia minään syöttölänä jne ja olen sanonutkin omille lapsille et kotiin sit syömään. enkä todellakaan käytä heitä myöskään lapsenvahtina koska itelläni on myös pienempiä lapsia kotona joten enpä saisi edes mitää vapaa aikaa jos isommat on kaverillaan. ei siihen aina tarvii sen kummempaa syytä kuin että minä en vain halua. tämä on meidän koti jossa haluan olla rauhassa
Harmittaa lapsen puolesta kirjoitti:
Meillä tilanne on se että olen sairastunut homeisen työpaikan takia ja reagoin nyt herkästi eri hajulle ja kemikaaleille. Lapsi menee aina päiväkodin jälkeen suihkuun ja päiväkotivaatteita säilytetään parvekkeella. En voi vaatia lapseni kavereilta tällaista ruljanssia ja siksi on parempi että kaverukset leikkivät muualla. Ilman tätä vammaani kaikki olisivat meille tervetulleita.
Tuon ymmärrän ihan hyvin. Lapsillani on ollut allergisia kavereita eivätkä lapseni ole koskaan kyläilleet heillä, mutta myöskään kaverit eivät ole kyläilleet meillä (meillä on aina ollut kissoja ja koiria). Näiden kavereiden kanssa on leikitty ainoastaan ulkona. Siinä vaan on käynyt niin, että kun on niitäkin kavereita, joiden kanssa voi leikkiä sisälläkin, näistä vain ulkokavereista ei koskaan tullut lasteni ystäviä.
Meillä oli sama juttu lapsena, ja kieltämättä mieleeni tulisi heti päihteiden käytön tai persoonallisuuden ongelmaa lapsen kotona.
Itseeni vaikutti kiusaamisen muodossa. Onneksi pääsin parin kaverin luo leikkimään kyllä. Mutta ihan pari kertaa yhteensä tulin kutsutuksi esim. synttäreille, mökeille, retkille ja harrastuksiin mukaan, koska vanhempani eivät vastavuoroisesti tarjonneet mitään kavereilleni.
Meidän naapurissa oli yksi tällainen äiti, jonka luokse ei ikinä saanut mennä koska heidän kotinsa on kuulemma liian pieni. Heidän lapsensa oli kuitenkin jatkuvasti tunkemassa meille, ja olisi syönyt niin paljon kuin olisi vain antanut..
Minun naapurina oli sinun kaltainen äiti.
Lapset kertoivat, ettei heille voi mennä leikkimään, koska muut lapset sotkivat heidän kotinsa. Saivat leikkiä vain yhdellä lelulla kerrallaan ja se oli heti laitettava hyllyyn, kun lapset olivat leikkineet.
Ikäväähän se oli, kun samaiset lapset tuli meille kylään ja he ottivat kaikki ilon ja riemun leikeistä ja käyttäytyvät kuin nuoret varsat, kun pääsevät ensimmäistä kertaa kevätlaitumille.
Jo kyllä vaikutti ja naapurien kanssa puhuttiin ja päiviteltiin kys.perhettä ja kovasti säälittiin lapsia.
Asuivat muutaman vuoden naapurina ja muuttivat pois.
Numero 42 . selvennän vielä vähän sitä sanontaa kulmakunnan inhokki. Tämä joka AINA oli meillä ei ollut ainoa, vaan meillä koko poikalauma pyöri, siksi vähän innostuin siitä ainaisesta syömisestä. Tämä nuorena juopoksi tullut oli myös lääket. professori perheestä, mutta heillä ei ollut kotona potilas-vastaanottoa. Poika oli varmaan mukavin koko porukasta, oikeasti suren kovasti hänen kohtaloaan. Hän sai meille porttikiellon jo n.14 vuotiaana, kaikki kyllä yrittivät siinä vaiheessa auttaa perhettä, poikaa etsittiin viikonloppuisin monen auton voimalla . Hän hakeutui usein" huonommille alueille" ,jossa sitten pyöri öisin. Siellä jossain missä vietti aikansa nuoret miehet kuolivat nuorena. Oikeastaan yksi äiti jaksaa kantaa vastuuta vain omistaan, tästä meillä töissäkin usein puhutaan. Milloin naapurin tädin vastuu loppuu, kai se sentään jossain päättyy.
Ettekö itse välitä siitä että nämä perheet ovat kulmakunnan inhokkeja. Käyttävät härskisti muita perheitä ja ruokapalvelua hyväkseen. Kaikki tietää,että normi tapaus on alkoholisti-isä ja mielenterveys-ongelmainen äiti. Lapsi ja muut äidit haukkuvat keskenään kun harva jaksaa syöttää koko porukkaa. En anna nykyään näille kerjäläisille enää hedelmiä. Iltasella niitä ei saa ajettua kotiin , ei ole kuulemma ketään kotona. Joskus piti miehen viedä näitä onnettomia autolla kotiin, kun oli jo niin pimeää. Siitä pojasta tuli 13v juoppo ja aikuisena narkomaani. Asui käytännössä meillä ja söi päivällisenkin. Parempi apu olisi ollut tarpeen. Sama kierre jatkuu toisessa polvesssa, kulmakunnan yksinäiset ovat kotona olevien vauvaperheiden riesa. Sen päälle vielä aina nälkäisiä. Ainostaan vastavuoroisia kannattaa hoitaa ja paimentaa. Reilu peli.!! Toinen kielletty koti, jossa ei saanut käydä vieraita, onnistuvat saamaan tyttärensä 16- vuotiaan koulukotiin. Sinä aikana tyttö sai jo vauvan. Uskon,että hänen isäpuolensa vihasi häntä. Tyttö oli lapsena oikein mukava ja herttainen.