Koska asumusero muuttuu avioeroksi?

Ei koskaan. Ihan tosielämän tarina: aviopari tuomittiin 60-luvulla asumuseroon. Parin toinen osapuoli kuoli taannoin. Kun kumpikaan ei ollut hakenut avioeroa eikä ositusta ollut tehty, elossaoleva "puoliso" katsottiin leskeksi ja hän sai puolet omaisuudesta. Pari ei ollut edes nähnyt toisiaan 70-luvun alkupuolen jälkeen.

Hä? Ei missään määrätä että avioparin pitäisi asua yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Jos aviopari ottaa asumuseron mutta haluaa silti pysyä avioliitossa, kuinka kauan menee, ennen kuin sosiaalihuolto määrää eron lainvoimaiseksi? Siis jos pari haluaa haluaa pysyä naimisissa taka-ajatuksena, että voisivat muuttaa taas yhteen vaikka muutaman vuoden päästä, niin eikö sosiaalihuolto silti voi määrätä avioeron astumaan voimaan tietyn ajan päästä vaikka kumpikaan puoliso ei hakisi eroa?

Sosiaalihuolto ei määrää avioeroja, kyllä ne pitää ihan itse hakea kärkäjäoikeudesta. Jos pari asuu erillään hakematta eroa, pari on naimisissa kunnes jompikumpi puolisoista  (tai molemmat yhdessä) sitä eroa hakee. 2 vuoden erilläänasumisen jälkeen avioero on läpihuutojuttu mutta sitä pitää silti hakea.

Ei sossut mitään avioeroja määrää. Oikeus määrää tietyillä ehdoilla eron jos toinen sitä hakee. Jos kumpikaan ei hae eroa, niin voivat asua erillään lopun ikäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos aviopari ottaa asumuseron mutta haluaa silti pysyä avioliitossa, kuinka kauan menee, ennen kuin sosiaalihuolto määrää eron lainvoimaiseksi? Siis jos pari haluaa haluaa pysyä naimisissa taka-ajatuksena, että voisivat muuttaa taas yhteen vaikka muutaman vuoden päästä, niin eikö sosiaalihuolto silti voi määrätä avioeron astumaan voimaan tietyn ajan päästä vaikka kumpikaan puoliso ei hakisi eroa?

Sosiaalihuolto ei määrää avioeroja, kyllä ne pitää ihan itse hakea käräjäoikeudesta*. Jos pari asuu erillään hakematta eroa, pari on naimisissa kunnes jompikumpi puolisoista  (tai molemmat yhdessä) sitä eroa hakee. 2 vuoden erilläänasumisen jälkeen avioero on läpihuutojuttu mutta sitä pitää silti hakea.

edit. typo

Vierailija kirjoitti:

Tän täytyy olla provo, kukaan ei ole noin tyhmä.

Toivon provoksi mutta pelkään pahinta. Kyllä noin tyhmiä ihmisiä on olemassa ja mikä pahinta, ne pääsevät kännykällä nettiin:(

Asuminen saman katon alla ja avioliitto eivät liity yhteen mitenkään. MUTTA jos pariskunta on todistetusti asunut jo 2 vuotta erillään, 6kuukauden harkinta-aikaa avioeron tuomitsemiseen ei tarvita, vaan avioeron saa saman tien, jos jompi kumpi sitä kahden vuoden jälkeen hakee. Jos on asuttu yhdessä, eron saa aikaisintaan 6 kuukauden harkinta-ajan jälkeen, mutta sinä aikana saa asua joka yhdessä tai erikseen. Jos kumpikaan ei hae eroa, ensimmäisen vaiheen hakemuksen jälkeen asia raukeaa vuoden päästä.

889

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sossun vuoksi moni avio- ja avopari muuttaa virallisesti eri osoitteisiin, sillä sen avulla saa kuukausitasolla etuja:

-perusosa nousee 414 eurosta 487 euroon per kk eli kahdelta henkilöltä plussaa 146 euroa kuussa.

-toisen satunnaiset tulot eivät pudota molempien tukia vaan ainoastaan sen toisen tukia eli tuloloukusta ponnistaminen pois on helpompaa kuin yhdessä elävillä.

Noiden takia olemme itsekin harkinneet virallista avoeroa ja pientä vuokra-asuntoa, jota käytettäisiin lähinnä postiosoitteena ja varastotilana.

Mikä on perusosa? Vuosikymmeniä olen töissä käynyt enkä koskaan hakenut lanttiakaan sosiaalihuollolta, joten tukiasiat ja niiden maksuperusteet ovat minulle vieraita. Ap.

Katso KELAn sivuilta. Perusosa on se määrä rahaa jonka pitää jäädä jäljelle kun sossun hyväksymät menot vähennetään sossun huomioimista tuloista. Jos käteen jää vähemmän rahaa kuin tuo perusosa niin se summa maksetaan perustoimeentulotukena.

Kun niukkuudessa eletään niin 146 euroa kuussa on iso raha. Se on helposti ero halvimman mahdollisen ruokavalion ja vähän terveellisemmän ja kalaakin silloin tällöin sisältävän ruokailun välillä.

Ja sillä 146 eurollako meinasitte oikeasti ottaa toisen vuokrakämpän vesimaksuineen sun muine sivukuluineen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sossun vuoksi moni avio- ja avopari muuttaa virallisesti eri osoitteisiin, sillä sen avulla saa kuukausitasolla etuja:

-perusosa nousee 414 eurosta 487 euroon per kk eli kahdelta henkilöltä plussaa 146 euroa kuussa.

-toisen satunnaiset tulot eivät pudota molempien tukia vaan ainoastaan sen toisen tukia eli tuloloukusta ponnistaminen pois on helpompaa kuin yhdessä elävillä.

Noiden takia olemme itsekin harkinneet virallista avoeroa ja pientä vuokra-asuntoa, jota käytettäisiin lähinnä postiosoitteena ja varastotilana.

Mikä on perusosa? Vuosikymmeniä olen töissä käynyt enkä koskaan hakenut lanttiakaan sosiaalihuollolta, joten tukiasiat ja niiden maksuperusteet ovat minulle vieraita. Ap.

Katso KELAn sivuilta. Perusosa on se määrä rahaa jonka pitää jäädä jäljelle kun sossun hyväksymät menot vähennetään sossun huomioimista tuloista. Jos käteen jää vähemmän rahaa kuin tuo perusosa niin se summa maksetaan perustoimeentulotukena.

Kun niukkuudessa eletään niin 146 euroa kuussa on iso raha. Se on helposti ero halvimman mahdollisen ruokavalion ja vähän terveellisemmän ja kalaakin silloin tällöin sisältävän ruokailun välillä.

Ja sillä 146 eurollako meinasitte oikeasti ottaa toisen vuokrakämpän vesimaksuineen sun muine sivukuluineen?

Erilleen muuttavien asumiskulut tietenkin lasketaan erikseen. Toimeentulotuessa yksinelävällä Helsingissä korvataan mitään kyselemättä 100% vuokrasta noin 700 euroa ja selvitysten jälkeen enemmänkin, jos huokeammalla ei kämppää saa ja on ilmoittautunut kaupungin vuokra-asuntojen jonoon. Yksinelävähän ei sieltä kämppää kuitenkaan saa kun edelle menevät kaikki yksinhuoltajat. Ei voida olettaa, että esimerkiksi eron vuoksi yhteisestä kämpästä pois muuttava jäisi asunnottomaksi.

Lopputuloksena valitettavasti on tilanne, jossa kannattaa ottaa toinen kämppä tyhjäksi tilaksi saadakseen kuukausitasolla ilman muita tuloja noin 150 euron taloudellisen edun tai jos toisella on ajoittaisia tuloja niin huomattavasti suuremmankin hyödyn. Jos yhdessä asuvien tukia ei olisi samalla lailla sidottu toisiinsa niin tätä järjetöntä tilannetta ei syntyisi ja valtio ynnä kunta säästäisivät rahaa.

Jos siis oli vielä epäselvää: Kun asutaan yhdessä niin kaikki tulot ja kaikki menot lasketaan yhteen ja siihen sovelletaan alennettua perusosaa. Kun asuntaan erillään niin molemmilla lasketaan menot ja tulot erikseen sekä huomioidaan tukea laskettaessa vain omat tulot. Omaa asuntoa ei eron vuoksi edellytetä laitettavaksi myyntiin vaikka sen asumiskulut olisivatkin eron jälkeen liian suuret yksin asuvalle. Vuokralla asuvaa voidaan kyllä edellyttää ilmoittautumaan huokeampien kämppien jonoon.

Toimeentulotuen hakemisen yleisohjeet täältä:  http://www.kela.fi/toimeentulotuki

Käytännössä asumisen kustannuksissa KELA joutuu joustamaan ylöspäin väitetyistä rajoista huolimatta. Kun tarjolla ei asumistuen vuoksi ole kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja niin toimeentulotuessa se on pakko ottaa huomioon. Jos olet asunnon mennessä alta esimerkiksi vuokranantajan irtisanoessa tai eron tullessa joutunut kalliimpaan kämppään muuttamaan niin ei pidä purematta niellä KELAn suunnasta tulevia ohjeistuksia vaan pitää ottaa sinne päin yhteyttä ja vaatia saada sieltä vastauksia. Eivät siis edellytä kenenkään ryhtyvän asunnottomaksi liian suurien asumiskulujen vuoksi.

Täältä toimeentulotuen yksityiskohtainen etuusohje, jota KELA noudattaa.

http://www.kela.fi/kelan-etuusohjeet_ohjeet-etuuksittain

Kevään kuluessa tt-ohjeesta tuli viikoittain uusia versioita. Nyt on tahti hidastunut eikä KELAn toimipisteissäkään ole enää käsittämätön jono ihmisiä odottelemassa vuoroaan. Julkisuus teki hyvää tälle asialle.

Minulle ei vielä ole oikea valitustie tullut täysin selväksi KELAn toimeentulotukipäätöksien suhteen. Kun KELA päättää että joku hankala asia ei heille kuulu vaan pitää hoitaa kunnan sossun kautta niin silloin joutuu valittamaan kahteen kertaan, ensin kelan järjestelmän kautta kelan päätöksestä siirtää asia kunnan sossulle ja sitten aikaan kunnan päätöksestä hylätä hakemus. Näin siksi, että muuten kunta voi päättää että asia olisikin kuulunut kelalle ja jos et valittanut kelalle kelan päätöksestä niin se on nolla euroa.  Kunnan kautta toimiminen menee kuten ennenkin sillä erolla, että KELAn hakemuksessa voi jo alun perin vaatia asian käsittelyn siirtämisen kuntaan siinä tapauksessa, ettei KELA sitä tule hyväksymään. Tällöin ei tarvitse täyttää uudelleen papereita kunnan puolella vaan menevät sinne kelasta.

Kunta tietenkin hylkää esitetyn pyynnön, mistä sitten tehdään oikaisupyyntö kunnalle, joka noin 5 kuukauden kuluttua saa päätettyä että oikaisupyyntö on heidän mielestään aiheeton. Kunta ei yleensä ikinä itse korjaa omia virheitään tässä vaiheessa, vaikka laissa asia olisikin selvästi määrätty ja päätettävästä asiasta olisi olemassa ennakkotapauksia hallinto-oikeuden puolelta. Kun KELAn alkuperäisen hakemuksen, kelan hylkäävän päätöksen, kuntaan siirretyn hakemuksen, kunnassa hylätyn päätöksen ja kuntaan tehdyn oikaisupyynnön jälkeen on kulunut aikaa noin 7 kuukautta, voi tehdä valituksen hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus käsittelee asiaa reilusti yli vuoden ajan, joten sinulle kuuluvan mutta kunnan pihistelemän tuen saat valitusteitse mahdollisesti jo kahden vuoden kuluessa siitä kun olisit rahaa tarvinnut.

Perustoimeentulotuen ihan perusasioissakin on ollut meillä virheitä. Jopa suoraan KELAn omasta tietokannasta otettu työmarkkinatuen suuruus on ollut kirjattuna väärin päätökseen ja sillä perusteella evätty tukea. Joutuivat kovistelun jälkeen korjaamaan asian pikaisesti. Jos siis haette toimeentulotukea niin tarkistakaa että ovat KELAn puolella tehneet laskelmat oikein. Siitä kun ei ole mitään takuuta.

kelan säännöt ja sossun säännöt on vahvempia kuin suomen laki.

Vierailija kirjoitti:

Sossun vuoksi moni avio- ja avopari muuttaa virallisesti eri osoitteisiin, sillä sen avulla saa kuukausitasolla etuja:

-perusosa nousee 414 eurosta 487 euroon per kk eli kahdelta henkilöltä plussaa 146 euroa kuussa.

-toisen satunnaiset tulot eivät pudota molempien tukia vaan ainoastaan sen toisen tukia eli tuloloukusta ponnistaminen pois on helpompaa kuin yhdessä elävillä.

Noiden takia olemme itsekin harkinneet virallista avoeroa ja pientä vuokra-asuntoa, jota käytettäisiin lähinnä postiosoitteena ja varastotilana.

Virallista avoeroa? Jompi kumpi joutuu sitten virallisesti kirjoille siihen varastoon kuitenkin. Hienoa sinänsä, jos teilläpäin vuokrat ovat niin alhaisia, että tuo kannattaa.

Jos aviopari muuttaa eri osoitteisiin, eikä hae eroa, he ovat tukiasioissa edelleen aviopari ja elatusvelvollisia toistensa suhteen. Eli pitää ottaa avioero., asumusero ei riitä, ellei avioerohakemusta ole jätetty.

Vierailija kirjoitti:

Jos aviopari ottaa asumuseron mutta haluaa silti pysyä avioliitossa, kuinka kauan menee, ennen kuin sosiaalihuolto määrää eron lainvoimaiseksi?

No kuule, vanhempani asuivat erillään 30 vuotta, ennen kuin lopulta saivat aikaiseksi erota, eikä sosiaalihuolto tuossa ajassa ehtinyt tehdä asialle mitään!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sossun vuoksi moni avio- ja avopari muuttaa virallisesti eri osoitteisiin, sillä sen avulla saa kuukausitasolla etuja:

-perusosa nousee 414 eurosta 487 euroon per kk eli kahdelta henkilöltä plussaa 146 euroa kuussa.

-toisen satunnaiset tulot eivät pudota molempien tukia vaan ainoastaan sen toisen tukia eli tuloloukusta ponnistaminen pois on helpompaa kuin yhdessä elävillä.

Noiden takia olemme itsekin harkinneet virallista avoeroa ja pientä vuokra-asuntoa, jota käytettäisiin lähinnä postiosoitteena ja varastotilana.

Virallista avoeroa? Jompi kumpi joutuu sitten virallisesti kirjoille siihen varastoon kuitenkin. Hienoa sinänsä, jos teilläpäin vuokrat ovat niin alhaisia, että tuo kannattaa.

Jos aviopari muuttaa eri osoitteisiin, eikä hae eroa, he ovat tukiasioissa edelleen aviopari ja elatusvelvollisia toistensa suhteen. Eli pitää ottaa avioero., asumusero ei riitä, ellei avioerohakemusta ole jätetty.

Kyllä juuri näin. Sossun tukien vuoksi eronneiden lukumäärä on ollut lisääntymään päin. Yksinhuoltajan tuki on paljon parempi kuin puolisonsa kanssa edelleen naimisissa olevan tuki. Tukien kannalta on katsottuna pitää siis laittaa ero vireille, muuttaa erilleen ja sitten määräajan kuluessa oikeasti erota. Jos on yhteistä omaisuutta niin sen kanssa sumpliminen voi tietenkin vaikeuttaa kannattavuuslaskelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sossun vuoksi moni avio- ja avopari muuttaa virallisesti eri osoitteisiin, sillä sen avulla saa kuukausitasolla etuja:

-perusosa nousee 414 eurosta 487 euroon per kk eli kahdelta henkilöltä plussaa 146 euroa kuussa.

-toisen satunnaiset tulot eivät pudota molempien tukia vaan ainoastaan sen toisen tukia eli tuloloukusta ponnistaminen pois on helpompaa kuin yhdessä elävillä.

Noiden takia olemme itsekin harkinneet virallista avoeroa ja pientä vuokra-asuntoa, jota käytettäisiin lähinnä postiosoitteena ja varastotilana.

Virallista avoeroa? Jompi kumpi joutuu sitten virallisesti kirjoille siihen varastoon kuitenkin. Hienoa sinänsä, jos teilläpäin vuokrat ovat niin alhaisia, että tuo kannattaa.

Jos aviopari muuttaa eri osoitteisiin, eikä hae eroa, he ovat tukiasioissa edelleen aviopari ja elatusvelvollisia toistensa suhteen. Eli pitää ottaa avioero., asumusero ei riitä, ellei avioerohakemusta ole jätetty.

Sossulla eli siis nykyään KELAlla on asutojen vuokrarajat, mutta erotilanteessa niillä rajoilla ei käytännössä ole merkitystä. Kun erilleen muuttava tarvitsee asunnon niin hän joutuu vuokraamaan asunnon yli kelan rajojen olevalla vuokralla. Kukaan ei joudu asunnottomaksi noiden rajojen vuoksi.

Helsingistä on käytännössä mahdotonta saada KELAn rajoihin sopivaa yksiötä, josta syystä johtuen KELA lopulta korvaa tuon ylittävät vuokrakulut nuristen ja vaatien hakemaan halvempaa kämppää. Tuo aktiivisuus osoitetaan liittymällä kaupungin vuokra-asuntojonoon. Yksin elävä ei sitä kautta asuntoa saa joten kela makselee rajaa korkeammat vuokrat.

Lähipiirissä oli juuri tälläinen tapaus ja se vaati henkilökohtaisia käyntejä KELAn puolella ynnä ilmaista oikeusapua. Lopputulos oli että kela maksaa 100% vaikka meneekin yli rajojen. 

Kelan ohjeessa syitä vuokrarajojen ylittämiseen:

"Tarpeellisena pidettävien asumiskustannusten määrä määräytyy yleensä perheen henkilömäärän mukaan.... .... .... .... ... Muita perusteltuja erityistilanteita voivat olla lasten koulunkäyntiin liittyvät erityiset seikat, erityinen kotona suoritettavan hoidon tarve, etävanhemman lasten tapaamisesta johtuva tilan tarve, yllättävä elämänmuutos perheenjäsenen kuoleman vuoksi, hakijan korkea ikä tai kaupungin asuntotilanne. ..."

Kun huokeampaa kämppää ei saa niin kela joutuu nuristen hyväksymään annettuja rajoja korkeammat vuokrat. Älkää siis tyytykö saamaanne kielteiseen päätökseen vaan pistäkää KELA lujille. 

Jos soitatte KELAn puhelimeen kysyäksenne jotakin hakemukseenne liittyvää niin kertovat teille, että seitsemän arkipäivää on suositusaika toimeentulotukipäätöksen tekemiselle.

LAKI TOIMEENTULOTUESTA

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412

Kun tarkistatte asian yllä linkatusta niin pykälä 14c kertoo näin:

14 c § (26.6.2015/815)

Toimeentulotukiasian käsittely muussa kuin kiireellisessä tapauksessa

Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa päätös toimeentulotuesta on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, perustoimeentulotukea myönnettäessä päätös hakemusajankohtaa seuraavaa kuukautta koskevasta hakemuksesta on tehtävä ja pantava täytäntöön viimeistään sanotun kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä, jos hakemuksen saapumisesta on tuolloin kulunut enemmän kuin seitsemän arkipäivää. Jos hakemus koskee myöhäisempää aikaa kuin hakemusajankohtaa seuraavaa kuukautta, päätös on tehtävä ja pantava täytäntöön viimeistään hakemuksessa tarkoitetun ajanjakson ensimmäisenä arkipäivänä.

Jos hakemus on puutteellinen, asiakkaalle on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta annettava tai lähetettävä yksilöity kehotus hakemuksen täydentämiseksi määräajassa. Päätös toimeentulotuesta on annettava viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun täydennetty hakemus on saapunut. Jos asiakas ei ole määräajassa täydentänyt hakemustaan tai esittänyt hyväksyttävää syytä täydennyksen viivästymiselle, päätös tehdään käytettävissä olevien tietojen pohjalta viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä määräajan päättymisestä. Asiakkaan suostumuksella päätös voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen pohjalta ennen määräajan päättymistä.

Seitsemän arkipäivää ei siis ole mikään suositusaika vaan lain asettama vaatimus, jota viranomaisen on noudatettava. Jos omat päätöksenne eivät tule tuon ajan puitteissa niin valittakaa tilanteesta eduskunnan oikeusasiamiehelle, jonka toimialaan tämä kuuluu.