Lue keskustelun säännöt.
Anoppi ja lasten yökyläily
05.06.2017 |
Anoppi ei ole koskaan halunnut hoitaa lapsia, kun olivat pieniä ja kieltäytynyt kaikesta avusta lasten kanssa. Nyt ilmeisesti tajunnut menetyksensä ja haluaa lapset yökylään. Mutta ei pienintä (ilmeisesti olisi liian paljon työtä 5v). Minua suoraan sanottuna ärsyttää, että nyt kun ovat täysin omatoimisia, niin kaksi isointa "kelpaavat" kylään. Miten voin kieltäytyä tästä. Ahdistaa koko ajatus, koska lapsilla ei ole mitää suhdetta "mummuunsa", jota ovat nähneet kerran vuodessa tai kahdessa. "Mummu" siksi heittomerkeissä koska ei ole päivääkään mummu heille ollut ja lasten isäkin on aikanaan kasvanut isällään eikä tämän äidin luona eron jlk. Anoppi on hyvin vaikea ihminen ja riitautuu tämän tästä mm.naapureiden/oma äitinsä/siskonsa ym kanssa.
Kommentit (21)
Sama juttu meillä. Kun lapset oli pieniä, he eivät saaneet näkyä eikä kuulua kun kylässä oltiin. Lapsiperhe sotkusta valitettiin aina, jo parin tunnin kyläilyn aikana, vaikka kaikki jäljet siivottiin. Nyt kun lapset ovat kasvaneet ja ovat sen verran isoja, että heistä on anopille enemmän hyötyä kuin haittaa, kutsutaan kylään tuon tuostakin ja odotetaan (jopa vaaditaan) lapsilta "pieniä palveluksia". Mitä isommat lapset, sen vaativamman palvelukset. Anoppi ei ole tehnyt esim. mitään pihahommia pariin kesään, kun sisaren lapset kasvoivat sopivan ikäisiksi tarttumaan ruoholeikkuriin ja lumikolaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysyt lapsilta haluaako kylään. Jos ei, niin eivät mene.
Mut tyhmää jos ei mummi muuten osaa olla teidän elämässä, kun vähentänyt yhteyttä siinä pelossa, että hoitamaan joutuu.
Kyllä mä ymmärrän anoppiasi. Hän ei halunnut lapsia liian pieninä, kun niistä voi olla vaivaa. Pärjää paremmin isojen muksujen kanssa, niiden kanssa keksii tekemistä.
Tietty nyt sanot, että tutustuu ensin lapsiin kunnolla, pikku hiljaa. Ei puhettakaan, että lapset päästetään yökylään lähes vieraan tädin luo, vaikka olisi kuinka sukua. Kyllä anopin tämä pitää ymmärtää.
Ole tyytyväinen, että anoppi haluaa oli vanhempien lasten elämässä mukana. Typerää valitusta, että nuorimmaisen hoito ei anopille kelpaa. Tiedämme vain sinun version asioista. Anna olla. Ja hei, anoppisi saa ottaa kyläilemään vaikka vain yhden lapsen kerrallaan.
Vierailija kirjoitti:
Kysyt lapsilta haluaako kylään. Jos ei, niin eivät mene.
Mut tyhmää jos ei mummi muuten osaa olla teidän elämässä, kun vähentänyt yhteyttä siinä pelossa, että hoitamaan joutuu.
En usko, että on vähentänyt siinä pelossa yhteyttä. Mieheni/lasten isä ei ole läheinen äitinsä kanssa. Varmaan johtuu myös siitä, että on kasvanut aikanaan isällään ja oma mummunsa on hoitanut paljon. Ja emme ole hoitoapua pyytäneet kieltäytymisen jlk ja huomattuamme että hän ei lapsia halua hoitaa. Eli sitä ei ole tarvinnut pelätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ole tyytyväinen, että anoppi haluaa oli vanhempien lasten elämässä mukana. Typerää valitusta, että nuorimmaisen hoito ei anopille kelpaa. Tiedämme vain sinun version asioista. Anna olla. Ja hei, anoppisi saa ottaa kyläilemään vaikka vain yhden lapsen kerrallaan.
Miksi minun pitäisi olla tyytyväinen ja suostua siihen mitä anoppi haluaa? Eli kenet lapsen kelpuuttaa ja minkä ikäisenä ym? Eli ei halua muodostaa minkäänlaista suhdetta lapsiin, kun olivat pienempiä ja sitten kun häntä huvittaa, niin hänelle pitäisi antaa lapset hoitoon? Ja kuten sanottu lapsilla ei ole minkäänlaista suhdetta häneen/hänellä lapsiin. Suhde omaankin lapseensa on kaikkea muuta kuin äiti. Mieheni ei koskaan jaa mitään henkilökohtaista äidilleen ym. Kohteliaisuudesta(riitoja välttääkseen) näkee häntä kerran vuodessa. Miehen äidillä on siis ollut uusi perhe jo vuosia johon kuuluu teini/nuori lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä taas anoppi on kyllä auliisti tarjoutunut aina tyttärensä lasten päätoimiseksi hoitajaksi. Matkustaa vaikka toiselle puolelle Suomea jos kutsu käy. Eikä edes kutsuakaan tarvita, anopissa on tyttären lasten asioissa näkynyt ihan ennennäkemätöntä aloitekykyä ja omatoimisuutta. Kiertää kaikki mahdolliset kissanristiäiset, lomamatkat, koulun juhlat ja tapahtumat, päiväkodin tilaisuudet, harrastuksiin liittyvät jne...
Mutta annas olla poikiensa lapset.... eipä tunnu anoppia kiinnostavan ollenkaan poikien lapset ja näiden elämä. :(
Ei tunnu kiinnostavan sen puoleen oikein poikansakaan. Ainoastaan tytär on kaiken keskipiste ja palvonnan kohde. Ja nyt siis tyttären lapset.
Ei viitsi usein tulla edes syntymäpäiville vaikka kutsutaan ja mies ehdottaa jopa tulevansa äitiään hakemaan. Ei kertaakaan ole tarjoutunut hoitoavuksi tai edes ehdottanut yökyläilyä. Ei kertaakaan. Häntä ei vaan tunnu kiinnostavan.
Vierailija kirjoitti:
Anna lasten valita.
Lapset eivät halua. Mutta arveluttaa kertoa tämä hänelle, koska tiedän kun nähdään, niin anoppi alkaa tätä lapsilta tinkaamaan. Mielestäni lapset eivät ole tilivelvollisia selittämään ja en usko, että osaisivat edes selittää. Kysyimme suoraan ja molemmat sanoivat ei. Perusteluita ei kysytty, kun ohimennen asiasta kysyimme. Tämä "mummu" ei muutenkaan ole koskaan lasten puheissa, joten tuntuisi omituiselta alkaa asiasta kyselemään isompia. Lapset kutsuvat häntä etunimeltä ja viimeksi, kun nähtiin niin anoppi jankkasi itse itseään mummuksi. Yritti ilmeisesti saada lapsia kutsumaan itseään siksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä taas anoppi on kyllä auliisti tarjoutunut aina tyttärensä lasten päätoimiseksi hoitajaksi. Matkustaa vaikka toiselle puolelle Suomea jos kutsu käy. Eikä edes kutsuakaan tarvita, anopissa on tyttären lasten asioissa näkynyt ihan ennennäkemätöntä aloitekykyä ja omatoimisuutta. Kiertää kaikki mahdolliset kissanristiäiset, lomamatkat, koulun juhlat ja tapahtumat, päiväkodin tilaisuudet, harrastuksiin liittyvät jne...
Mutta annas olla poikiensa lapset.... eipä tunnu anoppia kiinnostavan ollenkaan poikien lapset ja näiden elämä. :(
Ei tunnu kiinnostavan sen puoleen oikein poikansakaan. Ainoastaan tytär on kaiken keskipiste ja palvonnan kohde. Ja nyt siis tyttären lapset.Ei viitsi usein tulla edes syntymäpäiville vaikka kutsutaan ja mies ehdottaa jopa tulevansa äitiään hakemaan. Ei kertaakaan ole tarjoutunut hoitoavuksi tai edes ehdottanut yökyläilyä. Ei kertaakaan. Häntä ei vaan tunnu kiinnostavan.[/
Meillä taas uskon yhtäkkisen "mummuilun" kiinnostuksen alkaneen nyt siksi, että omat nykyisen suhteen lapset ovat teinejä/nuoria ja eivät vietä äitinsä kanssa aikaa enää samoin kuin ennen. Eli nyt huvittaa olla mummu, kun aiemmin ei kiinnostanut. Tulevaisuus näyttää miten aikoo osallistua näiden lastensa lasten elämään (mikäli sellaisia joskus tulee).
Itseäni ja miestäni ei enää mikään "mummukoulutus" kiinnostaisi kun niin pitkään ollaan ilman oltu. (Eli lasten tutustutus mummuun.) Ja ei ole riitojakaan kun kerran vuodessa tai kahdessa nähdään!
Vittuako välität, jos anoppi hermostuu, suuttuu tms? Faktaa on, että lapset eivät mene mummolleen.
Suuttukoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapset haluavat he menevät jos eivät he eivät mene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna lasten valita.
Lapset eivät halua. Mutta arveluttaa kertoa tämä hänelle, koska tiedän kun nähdään, niin anoppi alkaa tätä lapsilta tinkaamaan. Mielestäni lapset eivät ole tilivelvollisia selittämään ja en usko, että osaisivat edes selittää. Kysyimme suoraan ja molemmat sanoivat ei. Perusteluita ei kysytty, kun ohimennen asiasta kysyimme. Tämä "mummu" ei muutenkaan ole koskaan lasten puheissa, joten tuntuisi omituiselta alkaa asiasta kyselemään isompia. Lapset kutsuvat häntä etunimeltä ja viimeksi, kun nähtiin niin anoppi jankkasi itse itseään mummuksi. Yritti ilmeisesti saada lapsia kutsumaan itseään siksi.
Voihan se mummu olla todellakin niin typerä aikuinen, että alkaa lapsilta asiaa tinkaamaan ja jankkaamaan, mutta katkaise vain keskustelu, että tämä asia on kotona puhuttu ja piste! Aikuiset päättää, eikä lasten tarvi alkaa velvollisuudentunnosta mummon kanssa olemaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko koskaan kuullut sanontaa, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan ?
Sun periaatteesi vuoksi voisi kuvitella, että , kun ihminen kerran mokaa, niin se ei ansaitse uutta mahdollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Oletko koskaan kuullut sanontaa, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan ?
Sun periaatteesi vuoksi voisi kuvitella, että , kun ihminen kerran mokaa, niin se ei ansaitse uutta mahdollisuutta.
No ei seuusi mahdollisuus voi kuitenkaan olla sellainen että lapset heitetään yksinään yökylään heille täysin vieraan ihmisen luo. Kyllä sen "mummun" on lähestyttävä ja tutustuttava laspiin vähän rauhallisemmalla tahdilla, ensin pelaillaan porukalla lautapeliä lasten kotona ja sitten käydään vaikka leffassa tms... Niinhän se taaperoiden kanssakin aloitetaan, mummun kanssa mennään vartiksi leikkipuistoon ilman vanhempia.
Vierailija kirjoitti:
Oletko koskaan kuullut sanontaa, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan ?
Sun periaatteesi vuoksi voisi kuvitella, että , kun ihminen kerran mokaa, niin se ei ansaitse uutta mahdollisuutta.
Juu parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mutta mitäpä jos apn anoppi ei heti vaatisi lapsilta sukeltaan syvään päähän, vaan tutustuminen aloitettaisiin hieman kevyemmin, kuten pari tuntia yhteistä touhuamista, eikä heti mitään yökyläilyä?
Meillä sama juttu. Äiti ei ole ollut miehen elämässä kuin vasta aikuisella iällä kun nuorena oli kavereita ja muuta.
Kun me saimme lapsia niin aika etäinen on ollut, en muista että lapset olisivat koskaan olleet mamman sylissä. Olisin antanut, mutta ei halunnut. Nyt kun ovat isoja niin poikien pitäis jatkuvasti halata ja anoppi hiplaa ja nyppii kaiken aikaa. Kiusallista.
Seuraavan kerran kun kysyy niin naurahdat vaan, että eihän nuo lapset vieraaseen paikkaan uskalla.
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama juttu. Äiti ei ole ollut miehen elämässä kuin vasta aikuisella iällä kun nuorena oli kavereita ja muuta.
Kun me saimme lapsia niin aika etäinen on ollut, en muista että lapset olisivat koskaan olleet mamman sylissä. Olisin antanut, mutta ei halunnut. Nyt kun ovat isoja niin poikien pitäis jatkuvasti halata ja anoppi hiplaa ja nyppii kaiken aikaa. Kiusallista.
Meillä on aivan samanlaista ja puhuu itsestään kolmannessa persoonassa eli jankkaa mummu sanaa tai pojalleen puhuessa puhuu äiti sitä, äiti tätä. Kukaan perheestämme ei siis kutsu häntä mummuksi tai äidiksi vaan kaikki ovat kutsuneet tähän saakka etunimellä. Ja tuo, että pitäisi olla mummua halailemassa ja kertomassa kaikki kuulumiset on vain ahdistavaa. Hän kun on lapsille ihan vieras.
Kysy lapsilta, mitä he haluavat. Ei kai isompia lapsiakaan voi anopille pakottaa, jos heillä ei ole suhdetta häneen.