tunnen rakkautta ja onnen tunnetta ilman syytä, mikä vikana?

Oletko valaistunut? (Tai käyttänyt ekstaasia?)

Onnea, olet löytänyt sisäisen rauhan - kun on sovussa itsensä kanssa, voi olla sovussa muun maailman kanssa :)

Vierailija kirjoitti:

Oletko valaistunut? (Tai käyttänyt ekstaasia?)

Onnea, olet löytänyt sisäisen rauhan - kun on sovussa itsensä kanssa, voi olla sovussa muun maailman kanssa :)

Ehkä olen osa-aikaisesti valaistunut:)

Tuli mieleen että jos vaan aistin ihmisten mielialoja ja sitä kautta se onni tulee minuun.

Öööö. siis mä heräsin valehtelematta tänä aamuna samaan tunteeseen ja se on kestänyt melkein koko päivän! Eikä munkaan elämässä ole tapahtunut mitään erityistä. Hieman hämmentävää, mutta samalla tosi ihanaa. Oon kokenut yhtä puhdasta rakkauden tunnetta ehkä viimeksi joskus lapsena.

Nyt kyllä hämmentää vielä enemmän, jos joku muu kokenut samaa samaan aikaan?? Onks meitä enemmänkin? Mistä tää kertoo?

Aivokasvain tai syfilis.

Vierailija kirjoitti:

Öööö. siis mä heräsin valehtelematta tänä aamuna samaan tunteeseen ja se on kestänyt melkein koko päivän! Eikä munkaan elämässä ole tapahtunut mitään erityistä. Hieman hämmentävää, mutta samalla tosi ihanaa. Oon kokenut yhtä puhdasta rakkauden tunnetta ehkä viimeksi joskus lapsena.

Nyt kyllä hämmentää vielä enemmän, jos joku muu kokenut samaa samaan aikaan?? Onks meitä enemmänkin? Mistä tää kertoo?

Hienoa. En muista onko mulla ollut tää olo koko päivän. Ehkä. Oli niin paljon touhua tänään.

Ihanaa tämä sisäinen rauha.

Ap

Joistakin ihmisistä tulee onnellinen olo. Varmaankin välität hyvää oloa ympäristöösikin?:)

Itse aistin tosi helposti myös negatiivisen energian ihmisissä.

Vierailija kirjoitti:

Joistakin ihmisistä tulee onnellinen olo. Varmaankin välität hyvää oloa ympäristöösikin?:)

Itse aistin tosi helposti myös negatiivisen energian ihmisissä.

Sama. Aistin myös negatiivisen energian ja myös puhelimessa jne.

Olen tänään hymyillyt ja ollut hyvällä päällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öööö. siis mä heräsin valehtelematta tänä aamuna samaan tunteeseen ja se on kestänyt melkein koko päivän! Eikä munkaan elämässä ole tapahtunut mitään erityistä. Hieman hämmentävää, mutta samalla tosi ihanaa. Oon kokenut yhtä puhdasta rakkauden tunnetta ehkä viimeksi joskus lapsena.

Nyt kyllä hämmentää vielä enemmän, jos joku muu kokenut samaa samaan aikaan?? Onks meitä enemmänkin? Mistä tää kertoo?

Hienoa. En muista onko mulla ollut tää olo koko päivän. Ehkä. Oli niin paljon touhua tänään.

Ihanaa tämä sisäinen rauha.

Ap

Niin on.

Mulla tää alkoi tosiaan huomiotaherättävän voimakkaana heti aamulla. Yleensä herätessä ensimmäinen tunne on kyllästyminen tai jonkinasteinen kyynisyys liittyen siihen, että on yksi päivä edessä kulutettavana, mutta nyt tuntuu kuin rinnassa olisi lähde, josta pulppuaa onnen tunnetta. Rutiineihin keskittyessä olo saattaa hetken olla neutraali, mutta heti kun on edes pienen hetken suorittamatta mitään, se sama selittämätön onnen tunne valtaa koko kehon ja mielen.

En oikeasti keksi tälle mitään järjellistä selitystä. Sää on ollut kamala, en ole mainittavasti innoissani kesän tulosta, ei ole ollut vähään aikaan mitään varsinaisia onnistumisia elämässä jne. Tekisi mieli vain suukotella kaikkia läheisiä, jakaa tätä rakkautta ja ottaa varauksetta vastaan se kaikki rakkaus, mitä heillä on annettavana. Elämä on rajallinen ja meillä voi olla vain tämä hetki aikaa rakastaa ja olla läsnä.

Joku ehdotti valaistumista. Jokin sellainen tunne mulla on, että olen maailmassa oikealla paikallani. Eilen mua myös puhutteli poikkeuksellisen paljon palstalla mainittu lause "sulla on koko maailma avoinna, mutta silmät kiinni", mutta ei sekään ainakaan mitään tietoista "valaistumista" tuottanut. Tiedä sitten.

t. 3

Todellakin joskus on voimakas ahdistuskin ollut vallalla ja täälläkin siitä oon kertonut.

Ihanaa vaan nauttia pulppuavasta hyvästä olosta.

Eikä tää eka kerta oo.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öööö. siis mä heräsin valehtelematta tänä aamuna samaan tunteeseen ja se on kestänyt melkein koko päivän! Eikä munkaan elämässä ole tapahtunut mitään erityistä. Hieman hämmentävää, mutta samalla tosi ihanaa. Oon kokenut yhtä puhdasta rakkauden tunnetta ehkä viimeksi joskus lapsena.

Nyt kyllä hämmentää vielä enemmän, jos joku muu kokenut samaa samaan aikaan?? Onks meitä enemmänkin? Mistä tää kertoo?

Hienoa. En muista onko mulla ollut tää olo koko päivän. Ehkä. Oli niin paljon touhua tänään.

Ihanaa tämä sisäinen rauha.

Ap

Niin on.

Mulla tää alkoi tosiaan huomiotaherättävän voimakkaana heti aamulla. Yleensä herätessä ensimmäinen tunne on kyllästyminen tai jonkinasteinen kyynisyys liittyen siihen, että on yksi päivä edessä kulutettavana, mutta nyt tuntuu kuin rinnassa olisi lähde, josta pulppuaa onnen tunnetta. Rutiineihin keskittyessä olo saattaa hetken olla neutraali, mutta heti kun on edes pienen hetken suorittamatta mitään, se sama selittämätön onnen tunne valtaa koko kehon ja mielen.

En oikeasti keksi tälle mitään järjellistä selitystä. Sää on ollut kamala, en ole mainittavasti innoissani kesän tulosta, ei ole ollut vähään aikaan mitään varsinaisia onnistumisia elämässä jne. Tekisi mieli vain suukotella kaikkia läheisiä, jakaa tätä rakkautta ja ottaa varauksetta vastaan se kaikki rakkaus, mitä heillä on annettavana. Elämä on rajallinen ja meillä voi olla vain tämä hetki aikaa rakastaa ja olla läsnä.

Joku ehdotti valaistumista. Jokin sellainen tunne mulla on, että olen maailmassa oikealla paikallani. Eilen mua myös puhutteli poikkeuksellisen paljon palstalla mainittu lause "sulla on koko maailma avoinna, mutta silmät kiinni", mutta ei sekään ainakaan mitään tietoista "valaistumista" tuottanut. Tiedä sitten.

t. 3

Löysit tiedostamatta sen, mihin tietoisen läsnäolon harjoituksilla pyritään. Onnen ainekset ovat loppujen lopuksi hyvin yksinkertaisia, mutta ne on helppo kadottaa kaiken turhan alle. Sieltä ne löytyvät, ihmisen sisältä.

Argh tota energiaa ja aistimista, en kestä tuollaisia ihmisiä

Vierailija kirjoitti:

Todellakin joskus on voimakas ahdistuskin ollut vallalla ja täälläkin siitä oon kertonut.

Ihanaa vaan nauttia pulppuavasta hyvästä olosta.

Eikä tää eka kerta oo.

Ap

Bipo? Kauan kaudet kestää?

Sulla alkaa maaninen vaihe

Sama juttu täällä!! Siis että tänään selittämättömästä syystä ollut rauhallinen ja tyytyväinen olo. Ja miehelläni sama juttu!! Olemme molemmat taipuvaisia alakuloon ja ahdistukseen, on ollut harvinainen päivä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellakin joskus on voimakas ahdistuskin ollut vallalla ja täälläkin siitä oon kertonut.

Ihanaa vaan nauttia pulppuavasta hyvästä olosta.

Eikä tää eka kerta oo.

Ap

Bipo? Kauan kaudet kestää?

Ei ole bipoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öööö. siis mä heräsin valehtelematta tänä aamuna samaan tunteeseen ja se on kestänyt melkein koko päivän! Eikä munkaan elämässä ole tapahtunut mitään erityistä. Hieman hämmentävää, mutta samalla tosi ihanaa. Oon kokenut yhtä puhdasta rakkauden tunnetta ehkä viimeksi joskus lapsena.

Nyt kyllä hämmentää vielä enemmän, jos joku muu kokenut samaa samaan aikaan?? Onks meitä enemmänkin? Mistä tää kertoo?

Hienoa. En muista onko mulla ollut tää olo koko päivän. Ehkä. Oli niin paljon touhua tänään.

Ihanaa tämä sisäinen rauha.

Ap

Niin on.

Mulla tää alkoi tosiaan huomiotaherättävän voimakkaana heti aamulla. Yleensä herätessä ensimmäinen tunne on kyllästyminen tai jonkinasteinen kyynisyys liittyen siihen, että on yksi päivä edessä kulutettavana, mutta nyt tuntuu kuin rinnassa olisi lähde, josta pulppuaa onnen tunnetta. Rutiineihin keskittyessä olo saattaa hetken olla neutraali, mutta heti kun on edes pienen hetken suorittamatta mitään, se sama selittämätön onnen tunne valtaa koko kehon ja mielen.

En oikeasti keksi tälle mitään järjellistä selitystä. Sää on ollut kamala, en ole mainittavasti innoissani kesän tulosta, ei ole ollut vähään aikaan mitään varsinaisia onnistumisia elämässä jne. Tekisi mieli vain suukotella kaikkia läheisiä, jakaa tätä rakkautta ja ottaa varauksetta vastaan se kaikki rakkaus, mitä heillä on annettavana. Elämä on rajallinen ja meillä voi olla vain tämä hetki aikaa rakastaa ja olla läsnä.

Joku ehdotti valaistumista. Jokin sellainen tunne mulla on, että olen maailmassa oikealla paikallani. Eilen mua myös puhutteli poikkeuksellisen paljon palstalla mainittu lause "sulla on koko maailma avoinna, mutta silmät kiinni", mutta ei sekään ainakaan mitään tietoista "valaistumista" tuottanut. Tiedä sitten.

t. 3

Löysit tiedostamatta sen, mihin tietoisen läsnäolon harjoituksilla pyritään. Onnen ainekset ovat loppujen lopuksi hyvin yksinkertaisia, mutta ne on helppo kadottaa kaiken turhan alle. Sieltä ne löytyvät, ihmisen sisältä.

Mitä jos ei saa elämässään mitään, mitä halusi? Ja saa sairauden joka aiheuttaa kipua ja rappiota? Te ilman syytä seesteiset olette vähän samaa porukkaa kuin rikkaat, joiden mielestä raha on vain rahaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öööö. siis mä heräsin valehtelematta tänä aamuna samaan tunteeseen ja se on kestänyt melkein koko päivän! Eikä munkaan elämässä ole tapahtunut mitään erityistä. Hieman hämmentävää, mutta samalla tosi ihanaa. Oon kokenut yhtä puhdasta rakkauden tunnetta ehkä viimeksi joskus lapsena.

Nyt kyllä hämmentää vielä enemmän, jos joku muu kokenut samaa samaan aikaan?? Onks meitä enemmänkin? Mistä tää kertoo?

Hienoa. En muista onko mulla ollut tää olo koko päivän. Ehkä. Oli niin paljon touhua tänään.

Ihanaa tämä sisäinen rauha.

Ap

Niin on.

Mulla tää alkoi tosiaan huomiotaherättävän voimakkaana heti aamulla. Yleensä herätessä ensimmäinen tunne on kyllästyminen tai jonkinasteinen kyynisyys liittyen siihen, että on yksi päivä edessä kulutettavana, mutta nyt tuntuu kuin rinnassa olisi lähde, josta pulppuaa onnen tunnetta. Rutiineihin keskittyessä olo saattaa hetken olla neutraali, mutta heti kun on edes pienen hetken suorittamatta mitään, se sama selittämätön onnen tunne valtaa koko kehon ja mielen.

En oikeasti keksi tälle mitään järjellistä selitystä. Sää on ollut kamala, en ole mainittavasti innoissani kesän tulosta, ei ole ollut vähään aikaan mitään varsinaisia onnistumisia elämässä jne. Tekisi mieli vain suukotella kaikkia läheisiä, jakaa tätä rakkautta ja ottaa varauksetta vastaan se kaikki rakkaus, mitä heillä on annettavana. Elämä on rajallinen ja meillä voi olla vain tämä hetki aikaa rakastaa ja olla läsnä.

Joku ehdotti valaistumista. Jokin sellainen tunne mulla on, että olen maailmassa oikealla paikallani. Eilen mua myös puhutteli poikkeuksellisen paljon palstalla mainittu lause "sulla on koko maailma avoinna, mutta silmät kiinni", mutta ei sekään ainakaan mitään tietoista "valaistumista" tuottanut. Tiedä sitten.

t. 3

Löysit tiedostamatta sen, mihin tietoisen läsnäolon harjoituksilla pyritään. Onnen ainekset ovat loppujen lopuksi hyvin yksinkertaisia, mutta ne on helppo kadottaa kaiken turhan alle. Sieltä ne löytyvät, ihmisen sisältä.

Ihme lässyttämistä kadottamisesta, kun ei nääkään edes tienneet, mistä olo tuli, niin joo, me kaikki vain hukataan se, koska teemme mieluummin kaikkea turhaa. Just. Eli syyllistetään oikeasti ihmistä omasta pahoinvoinnistaan.

Ei hyvinvointia tai rakkautta kukaan ole valinnut menettää eikä hukannut. Kaikki ei vain saa tai löydä niitä, vaikka miten hitosti etsisivät. Eivät ainakaan silloin kun ois tarvis jo saada. Ehkä joskus myöhemmin saa, jos ei ikinä luovuta, ehkä, mutta usko itseensä ja siihen, että se tulee, on lahjaa, ei omaa ansiotamme.

Vierailija kirjoitti:

Oletko valaistunut? (Tai käyttänyt ekstaasia?)

Onnea, olet löytänyt sisäisen rauhan - kun on sovussa itsensä kanssa, voi olla sovussa muun maailman kanssa :)

Kun vastaa itse itselleen saa juuri sellaisen vastauksen minkä haluaa :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellakin joskus on voimakas ahdistuskin ollut vallalla ja täälläkin siitä oon kertonut.

Ihanaa vaan nauttia pulppuavasta hyvästä olosta.

Eikä tää eka kerta oo.

Ap

Bipo? Kauan kaudet kestää?

Ei ole bipoa.

Taitaa olla puhkeamassa. Minkä ikäinen olet?

Olen itse aina uskonut, että kaksisuuntainenen olisi minun sairauteni. Ei ole vielä tullut. Mutta koen selvästi mielialojen muutokset.

Joskus olen ollut käsittämättömän onnellinen ilman syytä. Ihan kuten aloittaja. Joskus taas masennus (ahdistus) on päällimmäinen