Asuuko palstalaisista kukaan ruotsinkielisellä Pohjanmaalla/Österbottenissa? Millaista siellä on asua?
Olen turkulainen ja pyörittelen päässäni ajatusta Österbotteniin muuttamisesta. Ensimmäisen lapsen yrittäminen alkaa olla ajankohtaista ja sen myötä olen alkanut miettiä, millaisessa ympäristössä toivoisin jälkikasvuni kasvavan. Mieheni muutti aikoinaan seudulle lapsena, oppi nopeasti ruotsin kielen ja on nyt identiteetiltään suomenruotsalainen, vaikka ruotsi ei ole ollut hänellä kotikielenä. Olen ymmärtänyt, että pienillä ruotsinkielisillä paikkakunnilla elo on hyvin yhteisöllistä ja "talkoohenkistä". Se viehättää minua, sillä olen alkanut kyllästyä yksin pärjäämisen eetokseen, joka on tullut turkulaisena hyvinkin tutuksi. :) Millaisia kokemuksia palstalaisilla on Österbottenista? Olen käynyt silloin tällöin anoppilassa lomalla, mutten ole päässyt vielä sen syvemmin tutustumaan paikalliseen elämänmenoon. Toki sen tiedän, että ihmiset ovat keskimäärin melko yrittäjähenkisiä ja uskovaisia.
Kommentit (40)
Hmmm. Täällä on omat hyvät juttunsa. Mutta pienet piirit. Sisäänpäinlämpiävä kulttuuri. Opiskelijaksi tänne muuttaneet huomaavat sen helpoiten...
Täällä on erittäin sisäänlämpiävä ilmapiiri eikä tänne haluta suomenkielisiä. Siitä kannattaa lähteä. Ei tätä turhaan pampakseksi kutsuta kun olemme niin eristettyinä suomenkielisestä maasta.
Pohjanmaalla ihmiset on aika töykeän oloisia ja tosiaan sisäänpäin lämpiäviä. Hankala saada ystäviä. Pätee ihan etelä-pohjanmaahankin. Erityisesti isommista kaupungeista tulleita halveksitaan avoimesti
Vierailija kirjoitti:
Täällä on erittäin sisäänlämpiävä ilmapiiri eikä tänne haluta suomenkielisiä. Siitä kannattaa lähteä. Ei tätä turhaan pampakseksi kutsuta kun olemme niin eristettyinä suomenkielisestä maasta.
Kiinnostavaa. Ovatko suomenkieliset silloinkin ei-toivottuja, jos opettelevat ruotsin ja puhuvat sitä paikallisten kanssa? Ymmärtääkseni mieheni perhe otettiin aikanaan hyvin vastaan, vaikka heistä kukaan ei ollut ruotsinkielinen entuudestaan. Olen kuullut, että myös maahanmuuttajiin suhtauduttaisiin siellä positiivisesti. - ap
Vierailija kirjoitti:
Pohjanmaalla ihmiset on aika töykeän oloisia ja tosiaan sisäänpäin lämpiäviä. Hankala saada ystäviä. Pätee ihan etelä-pohjanmaahankin. Erityisesti isommista kaupungeista tulleita halveksitaan avoimesti
Ruotsinkielisellä puolella ei olla töykeitä, vaan se on lähinnä seinäjokisten erityisominaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on erittäin sisäänlämpiävä ilmapiiri eikä tänne haluta suomenkielisiä. Siitä kannattaa lähteä. Ei tätä turhaan pampakseksi kutsuta kun olemme niin eristettyinä suomenkielisestä maasta.
Kiinnostavaa. Ovatko suomenkieliset silloinkin ei-toivottuja, jos opettelevat ruotsin ja puhuvat sitä paikallisten kanssa? Ymmärtääkseni mieheni perhe otettiin aikanaan hyvin vastaan, vaikka heistä kukaan ei ollut ruotsinkielinen entuudestaan. Olen kuullut, että myös maahanmuuttajiin suhtauduttaisiin siellä positiivisesti. - ap
Ei riitä, että opettelet ruotsin, vaan sinun pitää opetella myös sen paikkakunnan murre, joka saattaa olla hyvinkin vaikeasti ymmärrettävissä ns. normiruotsin osaajille.
Pikkupaikkakunnat on samanlaisia koko Suomessa, ankeita, sisäänpäinkääntyviä, paljon kyräilyä ja ihmettelyä.
Turkisbisnes ja kasvihuoneet ovat isossa roolissa, Närpiön seudulla kaiketi on paljon kaakkoisaasialaisia.
Ihmiset ovat Pohjanmaalla todella epäystävällisiä ja kateellisia. Näin siellä kasvaneen suusta. En suosittele. Ihanaa oli muuttaa sieltä umpimielisten junttien keskuudesta pois.
Mitä ihmeen höpölöpöä täällä jauhetaan? Riippuu ihan naapurustosta mihin satut muuttamaan, monet on todella ystävällisiä ja toiset taas kulkee jatkuvasti tikku takapuolessa.
Selvennyksenä vielä, meinaatko siis muuttaa selkeästi ruotsinkieliseen kuntaan vai kaksikieliseen? Siinäkin on eroa, kaksikielisessä ei usein edes ole ruotsille tarvetta että tulet ymmärretyksi tavallisessa kanssakäymisessä. Palvelualalla jos on töissä niin pitää kyllä osata edes vähän, mutta muuten en ole kohdannut mitään nirppanokkailua siitä että joku ei ruotsia (tai suomea) osaisi.
T: Pohjalainen kaksikielisestä kunnasta.
Siellä on halpaa asua ja jos saat hyvän työpaikan niin voihan sitä aina koittaa. Ihmiset ei lisäänny joten paikalliset kukkahattutädit on rahdanneet sinne tuhansia mamuja joiden ainoa vaihtoehto on pistää pystyyn ravintoloita elääkseen. Kaikki tuntee lähes kaikki ja suurkaupunkiin verrattuna kyräily voi tulla yllätyksenä. Kieliryhmät on erillään toisistaan paitsi jos olet menevän näköinen nainen miehet todennäköisesti hyväksyvät ystäväkseen vaikka puhuisit bantua. Yleisesti siellä on turvallista ja lasten hyvä elää. Nuoriso yleensä muuttaa Ruotsiin tai pk alueelle opiskeluiden perässä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen höpölöpöä täällä jauhetaan? Riippuu ihan naapurustosta mihin satut muuttamaan, monet on todella ystävällisiä ja toiset taas kulkee jatkuvasti tikku takapuolessa.
Selvennyksenä vielä, meinaatko siis muuttaa selkeästi ruotsinkieliseen kuntaan vai kaksikieliseen? Siinäkin on eroa, kaksikielisessä ei usein edes ole ruotsille tarvetta että tulet ymmärretyksi tavallisessa kanssakäymisessä. Palvelualalla jos on töissä niin pitää kyllä osata edes vähän, mutta muuten en ole kohdannut mitään nirppanokkailua siitä että joku ei ruotsia (tai suomea) osaisi.
T: Pohjalainen kaksikielisestä kunnasta.
Kuulostaa ehkä hassulta, mutta haluaisin ensisijaisesti paikkakunnalle, jossa on selkeä enemmistö ruotsinkielisiä. Näin siksi, että kaksikielisellä paikkakunnalla jää ainakin minun kokemukseni mukaan helposti pyörimään vain sen oman kieliryhmän kanssa. Synnyinpaikkakunnallani (Varsinais-Suomessa) suomenkieliset (n. 40 %) ja ruotsinkieliset (n. 60 %) elivät erillään toisistaan ja myös jossain määrin kyräilivät toisiaan, koska kilpailu paikkakunnan "herruudesta" oli jatkuvaa. Jos muuttaisin ruotsinkieliselle paikkakunnalle, lähtisin ilman muuta siitä, että itse sopeutuisin ja käyttäisin kodin ulkopuolella ruotsin kieltä. Vastineeksi toivoisin ajan myötä integroituvani yhteisöön ja lapseni oppivan sitä paljon puhuttua talkoohenkeä. Mieheni pääsi siitä osalliseksi lapsena ja se on tehnyt hänelle todella hyvää.
Mitä tulee työllistymiseen, en usko miltään pieneltä paikkakunnalta löytyvän meille oman alan töitä (olemme aika erikoistuneita tietylle akateemiselle alalle). Jos muuttaisimme Österbotteniin, tekisimme todennäköisesti tutkijan töitä tai muuta kirjoitustyötä etänä. Ammatillisessa mielessä kielen täydellinen hallitseminen ei ole ainakaan alkuvaiheessa siis välttämätöntä minulle.
Kaikki tuntemani österbottenilaiset ovat sydämellisiä ihmisiä.
Eri paikkakuntien välillä esiintyy jonkinsortin "knutpatriotism" mutta sekin on käsittääkseni loppujen lopuksi hyväntahtoista.
Etenkin ruotsinkieliset miehet ovat leppoisia, mutta vastaavasti se kärttyisyys kasaantuu sitten naispuolisiin. Joskus tuntuu että se on ihan pakollinen vastavoima pariskunnilla. Mitä lie.
Vaikka muuttaisitte kaksikieliseen kuntaan, voittehan laittaa lapset ruotsinkieliseen hoitoon/kouluun/joukkueisiin ja hakeutua itsekin ruotsinkielisiin harrastusryhmiin. Sieltä ne arjen kontaktit kuitenkin tulevat, eivätkä maitokaupasta.
Omat lapset ovat olleet sekä ruotsin- että suomenkielisissä harrastuksissa ja kyllä tuo on ihan totta että talkoomeininki on ruotsinkielisellä puolella voimissaan ja paljon yhteisöllisempi olo kaikissa heidän tapahtumissaan. Me suomenkieliset ollaan täällä sukupuolesta riippumatta kyräilevämpiä ja hitaammin lämpiäviä, tuntuu että hitaampia ihan fyysisestikin.
Onneksi on mistä valita, tervetuloa vaan Pohjanmaalle :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on erittäin sisäänlämpiävä ilmapiiri eikä tänne haluta suomenkielisiä. Siitä kannattaa lähteä. Ei tätä turhaan pampakseksi kutsuta kun olemme niin eristettyinä suomenkielisestä maasta.
Kiinnostavaa. Ovatko suomenkieliset silloinkin ei-toivottuja, jos opettelevat ruotsin ja puhuvat sitä paikallisten kanssa? Ymmärtääkseni mieheni perhe otettiin aikanaan hyvin vastaan, vaikka heistä kukaan ei ollut ruotsinkielinen entuudestaan. Olen kuullut, että myös maahanmuuttajiin suhtauduttaisiin siellä positiivisesti. - ap
Aivan niin. Suomenkieliset hyväksytään vain jos he rupeavat ruotsinkisiksi. Omana itsenään suomalaiset eivät saa hyväksyntää.
Älä muuta mihinkään sellaiseen kuntaan, jossa RKP on hallitsevassa asemassa valtuustossa.
Vierailija kirjoitti:
Älä muuta mihinkään sellaiseen kuntaan, jossa RKP on hallitsevassa asemassa valtuustossa.
Tällaisissa kunnissa ruotsinkieliset koulut on viimeisen päälle laitettu, mutta suomalaisten koulujen annetaan homehtua ja lahota.
Vöyriläiset on kivoja. Pietarsaarelaiset ovat bättre folkia. Täällä Vaasassa pärjää, suurin osa puhuu Suomea, mutta sisäpiirit on kyllä tosi klikkiytyneet, oli kieli mikä hyvänsä.
Kaksikielisessä kaupungissa se vähemmistö kuuluu aina niihin b-luokan kansalaisiin. Suomenkielisten olot ovat yleensä huonommat kuin ruotsinkielisten. Terveyskeskuksen lääkäri ei välttämättä osaa suomea - saat siis hoitajan tulkiksi mukaan tutkimushuoneeseen. Tämä on vain yksi esimerkki, mutta tervetuloa vain.
Vierailija kirjoitti:
Kaksikielisessä kaupungissa se vähemmistö kuuluu aina niihin b-luokan kansalaisiin. Suomenkielisten olot ovat yleensä huonommat kuin ruotsinkielisten. Terveyskeskuksen lääkäri ei välttämättä osaa suomea - saat siis hoitajan tulkiksi mukaan tutkimushuoneeseen. Tämä on vain yksi esimerkki, mutta tervetuloa vain.
Tämän ongelman aiheuttaa se, että suomenkielisten äänet jakautuvat tasaisesti normaaleille puolueille (demarit, keskusta, kokoomus jne), mutta kaikki ruotsinkieliset äänestää RKP:tä. Näin ollen RKP on suurin puolue, vaikka ruotsinkielisiä ei edes olisi enemmistöä asukkaista. Ja tästä seuraa se, että suomenkieliset on tällöin aina b-luokkaa.
Minä, suomenkielinen, olen asunut Vaasassa pitkään ja koskaan ei ole ollut kielen suhteen ongelmia.
Heh, KAJ on loistava yhtye. :D Kävin kerran heidän keikallaan ja ymmärsin jotain 75% esityksen sisällöstä. Uskoisin, että ahkeralla treenillä oppisin myös österbottenilaisen asuinpaikkakuntani murteen riittävän hyvin. Olen kotoisin kaksikieliseltä paikkakunnalta Varsinais-Suomesta, joten minulla on jonkinlaista pohjaa ruotsin kielestä, vaikka kielitaitoni on kouluaikojen jälkeen jäänyt aika passiiviseksi. - ap