Onko liian aikaista laittaa vauvalle vaatteet lipastoon odottamaan kun viikkoja on vasta 27.....

Jos lapsesi menehtyy, onko vika sitten viikatuissa vaatteissa, mitä?

Taikauskollakin rajansa.

MNS!

että kaikki menee hyvin. Miksi aina pitäisi ajatella pahinta? Jos ystäväsi haluaa laittaa asioita valmiiksi, nyt kun jaksaa? Pahat asiat tapahtuu, jos on tapahtuakseen. Ei ne loppupeliin niistä lipastossa olevista vaatteista johdu ;).

olisi varmaan lipastossa, mutta en ole vielä hommannut sellaista, kun ei ole löytynyt mieleistä!

Nämä kasasivat pinnasängynkin makkariin jo rv23....



ap

Sitten voi muka yllättyä iloisesti kun kaikki meneekin synnytyksessä hyvin ja sairaalasta tullessa ajaa vauvanvaatekaupan kautta kotiin.



Kaikki muut toimintamallit ovat pahasta odottavalle äidille ja sitä kautta vauvalle.

En minä ihan noin aikaisin edes jaksanut ajatella mitään hankintoja, mutta toiset ne jaksaa touhottaa jo hyvissä ajoin :)

Ei niitä lapsia nyt kuitenkaan joka toiselta kuole. Ja milloin sitten on sopivaa laittaa. Vaikka laitat vasta viikolla 37, voi se lapsi kuolla aivan yhtä hyvin synnytyksessä kuin siltä joka laittoi viikolla 27. Mitkä sitten olisivat turvalliset viikot? Vai pitäisikö ostaa vaunut ja kaukalot ja kaikki vasta synnytyksen jälkeen? Silloin kun onkin sitä aikaa...



Eiköhän jokainen tervejärkinen äiti valmistaudu etukäteen.

Jos haluat laittaa vaatteet lipastoon ja kasata pinnasängyn, tee niin!



Jos et halua, älä tee niin!

että joutuu sairaalaan vuodelepoon viimeisiks viikoiks, ni hyvähän se on laittaa tavarat paikoilleen kun vielä jaksaa. Kaikki eivät muutenkaan jaksa ison vatsan kanssa sitten häärätä viimeisiä viikkoja.

johtuu pelkästään siitä, kun viikkasi vaatteita!

Onko ap ajatellut, että meteoriittikin voi pudota päähän kauppareissulla?

on kiva käyttää välillä aikaa ihan vauvaa varten, kun muuten perhetouhujen ja työkiireiden kanssa tahtoo jäädä vauva-ajatukset taka-alalle. Rv 5 ostin jo ekat bodyt ja pinnasänky tuli sisälle rv 25. jos jotain menee pieleen, ei se johdu hankinnoista tai minun innokkuudesta. toisaalta, jos menee pieleen, on jotain konkreettista puuhaa surun keskelle, kun vie pois vauvalle hankitut tarvikkeet ja vaatteet. nyt olen rv 30+ ja kaikki alkaa olla valmiina ja äitiysloman alun aion viettää esikoisen kanssa.



todennäköisyydet esim. rv 20 jälkeen tapahtuviin onnettomiin loppuihin on kuitenkin niin pienet, että turhaan hankintoja panttaavia pidän lähinnä pessimistisinä hölmöinä, jotka eivät uskalla elää ja nauttia odotuksesta. eri asia on sitten, jos on ongelmia raskauden kanssa eli on syytä pelätä pahinta.

Meillä mentiin niin villeiksi esikoisen tulosta kuullessamme, että vaunutkin ostettiin jo rv 12 kun oli hyvä tarjous meneillään!

viikkoja 35 :)

vauvalle, ja oikeasti, ne viimeiset viikot voi sitten ottaa rennosti, jos tuleekin aikainen lähtö. Kotiin tullessa on ihanaa ottaa valmiista pinoista vaatteet käyttöön.



Ja jos niitä surunaiheita tulee niin tulee, eikai se turha valmistelu ole siinä se pahin asia. Sitten voi sitä suruaan käsitellä vaikka tyhjentämällä niitä hyllyjä.

niin laita ihmeessä lipasto valmiiksi. Saa sitten vauvakin osansa sinun endorfiineistasi :)

Vaatteita en ihan vielä pääse laittamaan lipastoon, kun on lastenhuoneen remppa vielä inan kesken, mutta vaatteet on kuitenkin jo pesty ja silitystä ( jos jaksan... ) vaille valmiit lipastoon laitettaviksi, jonka muuten senkin pääsen kasaamaan ensiviikolla, kun tuon huoneen pitäs olla ready.



Juu ja ihan hyvin muuten olen näin pitkälle päässy raskaudessani, vaikka mä olen jo muutaman vuoden keräilly kaikkia vauvanvaatteita varastoon, joten tuo taikauskojuttu on ainakin mun osalta ollu toistaiseksi roskaa... Olen asennoitunut niin, että se toisiaan on sitten jostain muusta kiinni, kuin noiden tavaroiden laittamisesta, jos tässä nyt vielä jotain pahaa tapahtuu.



Ja miksi laitan kaikki hyvissä ajoin valmiiksi... Ihan kuule siksi, että jos sattuukin loppuraskaudessa tulemaan jotain " komplikaatioita" ja joutuu vaikka sairaalaan kuukaudeks makaamaan, niin kukas niitä täällä kotona sit olis sillä aikaa laittanut valmiiks? Enkä mä usko edes jaksavani ihan viimeisilläni vielä ison vatsan kanssa lyllerrellä ympäri kämppää touhuten mitään ylimäärästä...

suotakoon uusille tuleville vanhemmille se hössötys. Sehän on just sitä ihana odotuksen aikaa, kun ei vielä tiedä oikein, mitä tuleman pitää :)



Musta ainakin oli ekan kohdalla ihana tutkiskella ja silitellä vauvanvaatteita ja kuvitella, että nitä käyttää kohta joku pieni.



Nuorimmaisen kohdalla (tosin syntyi 3,5 viikkoa etuajassa) ei ollut MITÄÄN valmiina, joten mies sitten penkoi varastosta vaatteita, että olisi edes jotain saatu pienelle sairaalasta lähtiessä päälle.