Kannattaako tällaisen ihmisen karpata?
Olen ketokarpannut viikon ja tässä tämän hetkiset plussat ja miinukset.
.
+ hieman kevyempi olo, enemmän energiaa liikkumiseen (joka päivä tekee mieli lenkille kirmaamaan huonosta kunnosta huolimatta)
+ vältän kiusaukset kun en halua katkaista ketoosia ja joutua aloittamaan alusta, muilla laihdutuskuureilla on ollut helpompi lipsahtaa "no kyllä yhden herkkuillan voi pitää..."
.
- olen lukenut paljon juttuja ja kokemuksia, kuinka karpatessa painonpudotus on jumiutunut jopa kuukausiksi tai ei laihdu ollenkaan, minulle on kuitenkin tärkeää saada paino putoamaan eikä pelkkä kevyempi fiilis riitä
- tekee jatkuvasti mieli herkkuja (tiedän että karppaaminen poistaa pitkällä tähtäimellä makeanhimon mutta sillä ei ole mitään väliä minulle kun en muutenkaan pidä makeasta; minun herkkuni ovat rasvaisia ja suolaisia kuten sipsit ja roskaruoka)
.
Suurin ongelma on tuo jumituksen ja lihomisen pelko. Mietin kannattaisiko minun vain siirtyä "normaaliin" vähäkaloriseen laihdutuskuuriin. Se ainakin toimisi takuuvarmasti, vaikka itsekurini joutuisikin enemmän koetukselle.
Jos voisin olla varma että karppaaminen auttaa minua laihtumaan suht nopeasti, jatkaisin sitä paljon kevyemmin mielin.
Onko karppaamisessa jotain sellaista parempaa verrattuna normaaliin laihdutuskuuriin, että minun kannattaisi vaan jatkaa karppaamista?
Kommentit (9)
Ketokarppaus on paras tapa laihtua. Harvalla tulee jumi painon kanssa, useimmilla paino putoaa hyvin. Jos tulee jumi, niin siihen on olemassa juminpoistokeinot. Turha sitä jumia on pelätä. Karppauksella tulee nopeimmat tulokset.
Sipsiä et saa syödä, mutta muita rasvaisia ja suolaisia herkkuja saat paljonkin. Paahda pekonia sipsimäiseksi uunissa. Tee kovasta juustosta sellaisia juustosipsejä, joissa ei ole hiilaria yhtään. Jne.
Pituus, paino, paljonko viikossa lähtenyt?
Vierailija kirjoitti:
Ketokarppaus on paras tapa laihtua. Harvalla tulee jumi painon kanssa, useimmilla paino putoaa hyvin. Jos tulee jumi, niin siihen on olemassa juminpoistokeinot. Turha sitä jumia on pelätä. Karppauksella tulee nopeimmat tulokset.
Sipsiä et saa syödä, mutta muita rasvaisia ja suolaisia herkkuja saat paljonkin. Paahda pekonia sipsimäiseksi uunissa. Tee kovasta juustosta sellaisia juustosipsejä, joissa ei ole hiilaria yhtään. Jne.
No, kai tätä sitten täytyy jatkaa.
Kysyisin (sinulta tai keneltä tahansa joka tietää): meneekö karppaaminen pilalle, jos ketokarppaa suurimman osan ajasta, mutta joskus saa esim 70 g hh päivässä? "Joskus" tarkoittaa pari kertaa kuussa. Kuinka paljon tuo pilaa ketoosia, kokonaanko?
Vierailija kirjoitti:
Pituus, paino, paljonko viikossa lähtenyt?
En tiedä painoja koska vaa'assa ei ole ollut toimivia paristoja enää aikoihin enkä uskaltanut hankkia uusia, pelkäsin että masentuisin. Kieltämättä nyt niille paristoille olisi käyttöä, täytynee käydä huomenna ostamassa.
Arvioisin painoindeksini olevan noin 30, uskon että osuu aika oikeaan.
Kysymykseesi: tuollainen 70 g hh päivä potkaisee kehosi pois ketoosista, eli käytännössä joudut aloittamaan kärvistelyt taas alusta. Keho palaa ketoosiin noin kolmessa päivässä. Minkä vuoksi on tarve vetää.joinain päivinä noin paljon hiilaria? Kaiken saa tehtynä karpisti, kermakakut, pizzat, sipsitkin.
Kirjoittaja 5 on siis itse laihtunut karppaamalla yli 20 kg alkuvuoden aikana. On tullut tehtyä tosi hyviä herkkuja juustokakuista ja korvapuusteista alkaen, mutta vaan hiilaritietoisesti (ketoversioita). Pidän itse hiilarit alle 20g päivässä.
Ei kannata, et siihen pysty kuitenkaan.
Mikä on se ketoosin hh-raja? Monessa lähteessä on mainittu 20 g hiilihydraattia per päivä, mutta onko joku onnistunut isommallakin määrällä pysymään ketoosissa?
Kannattaa karpata. Mutta kannattaako ketokarpata, sitä miettisin. Itse en voi ketokarpata, koska en voi hyvin ketoosissa. Minulta menee unirytmi pilalle, valvoisin vaikka pikkutunneille, mutta kun töihin pitää herätä klo 5 niin pitemmän päälle tulee ongelmia sen kanssa. Saan myös ikäviä tykytyksiä ja hikoilukohtauksia, tuntuu pahalle. Minulta menee myös kokonaan ruokahalu eikä sekään ole hyvä asia, kyllä pitää ihmisen syödä edes joskus.
Mitäs jos kokeilisit alakarppausta, eli niin vähän hiilaria, että saat karppauksen hyödyt, mutta kuitenkin niin paljon hiilaria, että et ole ketoosissa? 70g hh on aika hurja määrä, sehän on jo oikeastaan hyväkarppia. Hyväkarppina monelle tulee sitten niitä lipsahduksia tyhmiin hiilareihin, mutta alakarppina ei.
Mulla on nyt tässä vakiintunut tapa syödä kaksi kertaa päivässä reilu ateria hiilareineen, proteiineineen ja rasvoineen. Lisäksi kaksi syömätöntä kahvihetkeä.
Eli, aamulla voi-kermakahvi, lounas, päivällä voi-kermakahvi, päivällinen. Jos meinaa ketoosi painaa päälle, eli illalla tuntuu liian vilkkaalta, syön vielä bulgarianjugurtin hillosilmällä. Alakarppina olo on tosi hyvä, ei ole hiilarihimoja, nälkä pysyy kurissa mutta toisaalta ruoka maistuu, uni tulee illalla, iho on hyvä, nivelet ei kiukuttele ja paino liukuu maltillisesti alaspäin pikkuhiljaa. Jos tulee jumi, niin mitä sitten. Ootellaan, säädellään, kuulostellaan oloa ja korjataan jos jotain korjattavaa on.
20g on aika monella se ketoosiraja, mutta se voi toki olla isompikin. Kokeilemalla selviää.
No uppaan vielä lisäkysymyksellä: kumpi laihtuminen on nopeampaa ja ennen kaikkea VARMEMPAA? Molempiin sisältyy samanlaiset liikunnat.
1. (Keto)karppaus
2. Vähäkalorinen ruokavalio, jossa hiilihydraatteja on karsittu runsaalla kädellä (muttei yletä kuitenkaan ketokarppaamisen tasolle + välillä saa syödä hyvällä omatunnolla sämpylän tai sipsiä eli "kunnolla" hiilaria)
t. ap