Lue keskustelun säännöt.
Miten vihaa voi hallita?
31.05.2017 |
Kun olen vihainen, henkeä ahdistaa, itken, huudan ja olen paniikissa. Tämän saattaa aiheuttaa puolison katsoma bussireitti, jolloin bussia ei tule. Tai liian pitkä jonotusaika kaupungilla. Olen silloin aivan paniikissa, en pysty rauhoittumaan, suututtaa, joskus heitän tai potkin jotain esineitä, jne.
Halun tavasta eroon mutta miten :( kohtalontoverit jakakaa neuvoja. Ei ooe helppoa päästä omista käyttäytymismalleista eroon.
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin hallitsen vihaani viiltelemällä ranteitani.
Olin tosissani. Tapani on kamala, epäreilu puolisoa kohtaan ja huonoa käytöstä. Tiedostan tämän, mutta silti teen näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa niin yliampuvalta käytökseltä että kävisin lääkärissä. takana voi olla joku neurologinen erilaisuus, adhd, asperger tms.
Johtuuko vihasi lapsuudestasi/vanhemmistani? Minulla johtui ja siihen auttoi:
1. Kuntonyrkkeily
2. En ollut enää juurikaan tekemisissä vanhempien kanssa (toinen alkkis toinen masokisti).
joku vetää sua kerran turpaan kunnolla, niin kyllä sä sitä kontrollia löydät yllättävän nopeasti.
Ei tuollaiseen kannata tältä palstalta etsiä neuvoja. Mene puhumaan lääkärille. Hän ohjaa sinut joko neurologille tai terapeutille. Jokatapauksessa saat ammattiapua. Ensimmäisen askeleen olet tehnytkin, eli tajunnut, että reaktiosi ei ole toiselle reilu (eikä todennäköisesti edes johdu hänestä, vaikka "trigger" löytyykin hänen tekemisistään). Toivon, että haet ja saat tarvitsemaasi apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Johtuuko vihasi lapsuudestasi/vanhemmistani? Minulla johtui ja siihen auttoi:
1. Kuntonyrkkeily
2. En ollut enää juurikaan tekemisissä vanhempien kanssa (toinen alkkis toinen masokisti).
Vanhempani ovat myös lyhytpinnaisia ja molemmat silti menestyneitä... ja mitä turpaan vetämisellä tulee, niin ei se asiakaspalvelija oikein sellaista voi tehdä.
Ja koulussa ja yliopistolla olin menestyvä opiskelija, eli sillä saralla ei mitenkään keskittymisvaikeuksia.
Minullakin oli lapsena ja nuorena tuollaisia vihakohtauksia. En oikein osaa kuvailla niitä. Joka tapauksessa minä sellaisia vihakohtauksia kokeneena pidän kaiken maailman vihanhallinapuhetta lööperinä. Todella voimakas viha kaipaa aggressiivista purkautumista niin rajusti, että hallinta ei onnistu. Itse rähjäsin, huusin ja särjin esineitä.
Iän myötä nuo raivokohtaukset ovat vähentyneet. En edes muista, koska olen viimeksi saanut sellaisen. Ehkä masennukseni hoito on auttanut asiaa. Samoin avioliittoni rauhoittuminen.
Näkemykseni on, että jotkut tarvitsevat lääkitystä, ettei noita kohtuuttomia raivokohtauksia tule. Lievempiin kiukkuihin voi sitten ehkä auttaa jokin vihanhallintakurssi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tuollaiseen kannata tältä palstalta etsiä neuvoja. Mene puhumaan lääkärille. Hän ohjaa sinut joko neurologille tai terapeutille. Jokatapauksessa saat ammattiapua. Ensimmäisen askeleen olet tehnytkin, eli tajunnut, että reaktiosi ei ole toiselle reilu (eikä todennäköisesti edes johdu hänestä, vaikka "trigger" löytyykin hänen tekemisistään). Toivon, että haet ja saat tarvitsemaasi apua.
Hei, kiitos sinulle, yritän tehdä näin. Ja ei todellakaan ole hänen vikansa. Tämä vaan unohtuu kun suutun.
Jospa huomenna varaat ajan lääkäriin ja kerrot kaiken. Parasta sinulle olisi kuulla ammattilaiselta, että mennäänkö vielä normaalin rajoissa, vai olisiko jostain hoitomuodosta (esim. kerran viikossa käynti terapiassa) sinulle apua. Turha tuollaisesta on kärsiä ja antaa läheisten kärsiä, kun yksi elämä vain elettävänä ja tuskin ainakaan helpottaa iän myötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samanlainen olen minäkin. Ja kotoa opittu mallihan se on, sillä äitini ja lähin isähahmoni ovat myös samanlaisia. Kuitenkin akateemisesti koulutettuja ihmisiä kummatkin, kuten minäkin.
Kuulostaa kyllä joltain johon löytyy diagnoosi... jokin persoonallisuushäiriö ja mahdollisesti jotain sekamuotoista bipolaarisuutta.
Lääkärin puheille asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuollaiseen kannata tältä palstalta etsiä neuvoja. Mene puhumaan lääkärille. Hän ohjaa sinut joko neurologille tai terapeutille. Jokatapauksessa saat ammattiapua. Ensimmäisen askeleen olet tehnytkin, eli tajunnut, että reaktiosi ei ole toiselle reilu (eikä todennäköisesti edes johdu hänestä, vaikka "trigger" löytyykin hänen tekemisistään). Toivon, että haet ja saat tarvitsemaasi apua.
Hei, kiitos sinulle, yritän tehdä näin. Ja ei todellakaan ole hänen vikansa. Tämä vaan unohtuu kun suutun.
Se, että ymmärrät sen, että on jo iso askel, ja tarkoittaa, että sinulla on mahdollisuus parantua! Toivotan onnea siihen, että saat apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuuko vihasi lapsuudestasi/vanhemmistani? Minulla johtui ja siihen auttoi:
1. Kuntonyrkkeily
2. En ollut enää juurikaan tekemisissä vanhempien kanssa (toinen alkkis toinen masokisti).Vanhempani ovat myös lyhytpinnaisia ja molemmat silti menestyneitä... ja mitä turpaan vetämisellä tulee, niin ei se asiakaspalvelija oikein sellaista voi tehdä.
Ja koulussa ja yliopistolla olin menestyvä opiskelija, eli sillä saralla ei mitenkään keskittymisvaikeuksia.
Että mitä että? Miten vastaus liittyi edelliseen?
Minä ainakin hallitsen vihaani viiltelemällä ranteitani.