Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miksi sanaa kaveri ei saa käyttää suomen kielessä?

Vierailija
30.05.2017 |

90- ja 00-luvuilla äidinkielessä opetettiin jokaisella asteella (ala- ja yläaste + lukio) ettei äidinkielen aineessa saa käyttää sanaa kaveri, vaan se on korvattava joko ystävällä tai toverilla. Kaveri ei muka ollut suomea?

Miksi näin oli ja onko sama sääntö edelleen voimassa?

Kommentit (33)

Vierailija
21/33 |
31.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika huolestuttavaa, että moni ei kyseenalaista peruskoulussa ja lukiossa opittua. Tällaiset opettajien säännöt voivat perustua opettajien henkilökohtaiseen mielipiteeseen tai jonkun toisen mielipiteeseen, esimerkiksi opettajakoulutuksen aikana joku proffa on lausahtanut näin, ja se on jäänyt elämään. Oikeakielisyydessä äidinkielenopettajia parempi lähde on kielitoimisto. Kannattaa tutustua Suomen koulutus- ja kielipoliittiseen historiaan, niin ymmärtää miksi nämä säännöt ovat niin häilyviä ja jatkuvasssa muutoksessa.

Tämä ei koske pelkästään äidinkieltä, vaan myös muita aineita. Opettajat siirtävät asenteitan ja mielipiteitään helposti oppilaille, jotka eivät välttämättä osaa kyseenalaistaa niitä.

Vierailija
22/33 |
31.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen 80/90-luvuilla kouluni käynyt, eikä meitä kylläkään koskaan kielletty käyttämästä kaveri -sanaa. Sehän on hieman eri asia kuin ystävä. Minullakin on paljon kavereita, mutta ei montaakaan todellista ystävää. Toveri taas on kyllä tosiaan vähän "venäjävetoinen" eikä oikein istu luontevasti suomenkieleen vaikka ihan toki oikea sana onkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/33 |
31.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos kaveri on kiellettyjen listalla, niin miten läheisyyden asteet ilmaistaan. Tuttava

Vierailija
24/33 |
31.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jaa, en tiedä. Meidän opettaja sanoi, että panostaa-sanaa ei saa käyttää. Hän sanoi, että on paljon parempiakin sanoja, mutta koskaan en keksinyt yhtään parempaa. Ainoa, mikä tarkoittaisi täsmälleen samaa olisi satsata, mikä taas on svetisismi.

eikö panostaminen liity jollain tavalla dynamiittien räjäyttelyyn?

Vierailija
25/33 |
31.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aika huolestuttavaa, että moni ei kyseenalaista peruskoulussa ja lukiossa opittua. Tällaiset opettajien säännöt voivat perustua opettajien henkilökohtaiseen mielipiteeseen tai jonkun toisen mielipiteeseen, esimerkiksi opettajakoulutuksen aikana joku proffa on lausahtanut näin, ja se on jäänyt elämään. Oikeakielisyydessä äidinkielenopettajia parempi lähde on kielitoimisto. Kannattaa tutustua Suomen koulutus- ja kielipoliittiseen historiaan, niin ymmärtää miksi nämä säännöt ovat niin häilyviä ja jatkuvasssa muutoksessa.

Tämä ei koske pelkästään äidinkieltä, vaan myös muita aineita. Opettajat siirtävät asenteitan ja mielipiteitään helposti oppilaille, jotka eivät välttämättä osaa kyseenalaistaa niitä.

Jatkan vielä, että luokkahuoneissa opetettu suomen kieli ei välttämättä ole ajantasaista, yleisesti hyväksyttyä suomen kieltä, vaan perustuu vanhaan, puristiseen kielinäkemykseen. Siksi opettajien tiukat säännöt eivät aina päde ns. "oikeassa elämässä", koska sääntöjä uudistetaan jatkuvasti.

Jos tutustuu Suomen kielipoliittiseen historiaan, niin siellä on paljon esimerkkejä oppineiden väittelyistä ja riitelyistä eri kielisäännöistä. Tunteet kävivät kuumina jo silloin. Yllättävän viihdyttävää luettavaa. :D

Vierailija
26/33 |
31.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaveri katsotaan edelleen puhekieleksi. Kun kirjoitetaan kirjakieltä, käytetään kirjakielen sanastoa. Siellä eriasteisia ystävyyssuhteita ovat ystävä, toveri, tuttava, tuttu. Toveri-sana on ihan kelpo esimerkiksi luokkatoveri-

ja työtoveri-yhteyksissä.

Kun puhutte tai kirjoitatte muuta kuin virallista tekstiä, käyttäkää kaikin mokomin kaveri-sanaa.

Äidinkielen opettajat seuraavat kyllä tarkasti kieliuudistuksia ja sääntömuutoksia, jotta eivät opeta väärin. Säännöt perustellaan aina Kotuksen päätöksillä, ja epävarmoissa tilanteissa opettajat tarkistavat asiat sieltä. Kaveri-sanan kohdalla tilanteeseen ei ole tullut muutoksia.

t. äikän ope

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/33 |
31.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Haluan myös tietää, miksi sanaa "ruveta" "rupeaisi" ei saanut käyttää ala-asteella ja ylä-asteella, mutta lukiossa sai!

Ruveta ja alkaa ovat synonyymeja mutta niitä käytetään eri lailla:

Ruveta tekemään - alkaa tehdä

Verbi siis taivutetaan eri lailla :) "Rupean tehdä" tai "alan tekemään" ovat kieliopillisesti väärin.

Vierailija
28/33 |
31.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kieleen on selkeästi tarvittu kaveri-sanaa silloin kun se on käyttöön tullut.  Oli alkuperä mikä tahansa.  Se on eri sävyinen kuin ystävä.  "Kaveria ei jätetä" on ihan eri asia kuin "ystävää ei jätetä".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/33 |
31.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan myös tietää, miksi sanaa "ruveta" "rupeaisi" ei saanut käyttää ala-asteella ja ylä-asteella, mutta lukiossa sai!

Ruveta ja alkaa ovat synonyymeja mutta niitä käytetään eri lailla:

Ruveta tekemään - alkaa tehdä

Verbi siis taivutetaan eri lailla :) "Rupean tehdä" tai "alan tekemään" ovat kieliopillisesti väärin.

Viimeisimmän muutoksen mukaan voi jo virallisestikin sanoa "alan tekemään". "Rupean tehdä" on edelleen väärin. Siis vaihtoehdot ovat

- alan tehdä

- alan tekemään

- rupean tekemään

t. äikän ope

Vierailija
30/33 |
31.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kieleen on selkeästi tarvittu kaveri-sanaa silloin kun se on käyttöön tullut.  Oli alkuperä mikä tahansa.  Se on eri sävyinen kuin ystävä.  "Kaveria ei jätetä" on ihan eri asia kuin "ystävää ei jätetä".

Kaveri-sanalla on useita merkityksiä. Puhekielessä se tarkoittaa melko läheistä ystävää, mutta sillä on myös ylipäänsä samaan porukkaan kuulumisen merkitys, vähän kuin "tyyppi" tai "sälli" tai "jeppe", mitä näitä nyt puhekielessä vilisee. "Kaveria ei jätetä" ei viittaa siihen, että ystävät pelastetaan mutta ne kusipäiset joukkuelaiset jätetään kitumaan, vaan siihen, että kaikki "meihin" kuuluvat pelastetaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/33 |
31.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tietenkin sanaa "kaveri" voi käyttää suomen kielessä. Sen sijaan huoliteltuun, kirjakieliseen ilmaisuun se ei kuulu. Puhekieleen tai epämuodolliseen viestintään kaveri sopii oikein mainiosti. Puhekieli ja kirjakieli ovat molemmat oikeaa suomen kieltä, eri rekistereitä vain.

Vierailija
32/33 |
08.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/33 |
08.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mielenkiintoinen tuo kaveri-sanan jiddishinkielinen alkuperä! Sanan käyttö suomessa on lisääntynyt ja merkitys hiukan muuttunut muutaman vuosikymmenen aikana. Ennen sitä on käytetty lähinnä miehistä ja pojista. Pelkkä 'kaveri' oli nuoren miehen synonyymi puhekielessä. ’Poikakaveri’ oli yhtä kuin ’poikaystävä’ nykyään. Nuoret naisetkin puhuvat nykyään ’kavereistaan’, jotka voivat olla niin naisia kuin miehiä. Ennen kai sanottiin ’ystävät’, nykyään se sana tarkoittaa suppeampaa lähimpien ’kavereiden’ piiriä. Vielä aikaisemmin, ehkä 1930-50 -luvuilla, puhuttiin ihan vakavasti ’tovereista’ ilman poliittista sävyä. Kouluissa oli toverikunnat jne. 60-luku teki toveri-sanasta täysin poliittisen. Nykyään se on pelkkä vitsi. Kyllä kaverista kohta tulee ihan hyväksytty yleiskielen sana.