Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Otanko miehen takaisin vai en

Vierailija
30.05.2017 |

Meidän suhde on ollut yhtä vuoristorataa viime syksystä asti, kun lähdin reissaamaan ulkomaille. Olimme seurustelleet siinä vaiheessa vasta muutaman kk ja reissu oli jo päätetty ennen kuin tapasin miehen. Mies oli hurjan mustasukkainen ajastani siellä ja samoin mina, kun hän vietti opiskelijaelämää kotona. Ikää meillä on 25v ja 24v, mutta asettumaan kumpikaan ei ole valmis.

Jouluna tulin kotiin ja miehen aika oli lähteä vaihtoon. Sain kuulla, että hän oli syksyllä päätynyt barista kotiin naisen kanssa, mies ei kuitenkaa tätä edelleenkää myönnä. Hän lähti vaihtoon ja päätimme erota, sillä luottamusta ei enää ollut. Minun oli määrä lähteä vaihtoon hänen mukana, mutta jäin kotiin, kun luottamus oli mennyt ja mies oli muutenkin jouluna todella etäinen, ja päädyimmekin sitten eroamaan. Mieskään ei halunnut minua mukaan ulkomaille enää, tai oikeastaan vitkutteli koko ajan "tulet ehkä sitten myöhemmin" oli kuulluin lause. Ikinä ei kuitenkaan se myöhemmin tullut. Hän kuitenkin koko ajan puhui että ehkä jatkamme. Sain myöhemmin keväällä kuulla, että hän oli tapaillut toista naista vaihdossa. Tämän mies myöntää, mutta kuulemma vain siksi kun oli niin rikki meidän erosta.

Nyt olemme totisesti vähentäneet yhteydenpitoa ja raja erolle tehtiin huhtikuussa, päätettiin että se on nyt siinä lopullisesti. Mies halusi ensin jatkaa, mutta kun piti tehdä päätös lopullisesti, että menenkö esim. miehen luokse, niin hän perui sanansa, sillä ei halunnut minua sinne. Kuulemma liian epävarma tilanne että olisin sinne mennyt.. liekö joku vaihtarityttöystävä ketä ei saanut tietää minusta :) Siitä lähtien hän on ollut kylmä ja törkeä. Juhlinut joka vkl siellä ja elänyt sitä sinkkuelämää. Oikeastaan hän on tehnyt sitä jo joulusta asti kun sinne lähti. Kuulemma ei ole kenenkään kanssa harrastanut seksiä, mutta en usko sitä yhtään.

Nyt hän tulee pian Suomeen ja pyytää että jatkaisimme. Minä olen liian katkera. Katkera siitä, että hän on tapaillut muita, katkera siitä, että hän viime syksynä petti minua, vaikka ei sitä myönnä. Katkera siitä, että hän ei halunnut minua mukaan ulkomaille. Katkera siitä, että hän halusi olla sinkku ja vapaa vaihdossa ja nyt mina kelpaisin taas. Miten ikinä voisin vain unohtaa kaikki ne asiat, mitä keväällä on saattanut siellä tapahtua. Kun mies ei suostu kertomaan mitään. Kuulemma ei ole ollut ketään paitsi se yksi jota tapaili, mutta ei ollut seksiä. Miten voisin unohtaa sen, että minut hylättiin ja lähdettiin ulkomaille ja niin monet kerrat olen miettinyt mitä mies puuhailee, kun vkl lähtee yökerhoihin ja juhlii aamuun asti. Miten voin unohtaa sen kylmän ja törkeänkin käytöksen minua kohtaan, kun ei olla suostuttu vastaamaan viesteihin vaan on juhlittu kavereiden kanssa ja käsketty minua painumaan *ittuun.

Rakastan hanta kuitenkin niin paljon. Onko vain niin, että on tapahtunut liikaa asioita, jotka varjostaisivat meidän suhdetta. Katkeruus on myrkkyä ja mina olen katkera. Tuntuu, kuin mies olisi vain halunnut heittää minut pois vaihdon ajaksi, elää vaihdon vapaasti ja nyt kotiin tultua ottaa takaisin. Tuntuu, että se on väärin minua kohtaan ja mies ei ansaitse saada minua takaisin. Kertokaa mielipiteitä ja kokemuksia yhteenpaluusta, kun eron aikaisia asioita on vaikea unohtaa. Ja onhan tässä sekin vielä, että syksyllä olimme vielä suhteessa ja mies jäi kiinni valheista. Luottoa ei löydy, eikä se tule takaisin vaikka hän nyt hokeekin kuinka ei valehtele enää ja haluaa muuttua jne.

Kommentit (45)

Vierailija
21/45 |
30.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

rakastat? mitä sinä hänessä rakastat? 

taidat rakastaa ajatusta hänestä, et miestä itseään. pikaisen lukemisen perusteella itsekäs kylmäsieluinen hölmö. taitaa olla rumakin, 

Vierailija
22/45 |
30.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

En varmasti näe totuutta, kun olen murtunut ja rikki ja pelkään olla yksin. Hänen kanssaan on ihanaa ja meidän koko paketti on hyvä, kun laskee mukaan yhteiset ystävät ja perheet. Tuntuu kamalalta luopua siitä kaikesta, vain sen takia, että hän oli epäluotettava ja loukkasi minua ja valitsi villin vaihdon parisuhteen sijaan. Mutta ehkä se kuuluu nuoruuteen? Nyt kun se on koettu, niin olisiko hän valmis sitoutumaan. Jospa se ruoho ei ollutkaan vihreämpää.

Olette oikeassa tiedän. Olisin toivonut sisimmässäni kuulevan tarinan jostain samankaltaisesti ja kuinka se taistelulla ja työllä saatiin toimimaan ja mies kasvoi ja aikuistui myös. Ja kuinka luottamus saadaan takaisin. Sitä surullisena ja ikävissään vaan ei halua luopua :( Etenkään kun toinen pyytää mahdollisuutta.

AP

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/45 |
30.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap on haihattelija ja liian lälly onneen, onni otetaan eikä olla ehkä sitten joskus jos mies kasvaa ja kehittyy. Eiköhän mennään mistä aita on matala kun silmä välttää tyypit pysy samana luonteeltaan. En ehkä ostaisi käytettyä autoa ap:n mieheltä..

Vierailija
24/45 |
30.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Anna jo olla ja mene eteenpäin. Mies saattaa muuttua, tai ehkä ei, tai vaikka muuttuisi niin kenties eri suuntaan kun sinä haluat. Liian vaikea tilanne lähteä eteenpäin.

Miten neuvoisit kaveriasi, jos hän kertoisi tuon tarinan sinulle?

Vierailija
25/45 |
30.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap on todella rehellinen tunteistaan ja kuvailustaan miestä kohtaan, arvostan tuota ominaisuutta todella paljon.

En osaa neuvoa sinua. voin vain kehottaa sinua pitämään huolta itsestäsi. Tuo mies ei takuulla ymmärrä kuinka arvokas olet.

Vierailija
26/45 |
30.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei mitään järkeä jatkaa yhdessä! Et edes tiedä mitä on rakkaus!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/45 |
30.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tiedän, että mies on ollut kamala eikä minun kuuluisi ottaa takaisin. Etenkään, kun hän on tehnyt tätä ennenkin, että vitkuttelee eron kanssa ja pitää minua ns. hollilla. Tai lupaa muuttua ja sitten kun olen taas uskonut kaiken, niin vetääkin maton jalkojen alta. Samalla mietin kuitenkin, että ihmiset antaa anteeksi esim. vuosia kestäneet salasuhteet jne. Toki meidän tilanteessa raastavaa on, että mies ei myönnä juurikaan mitään. On vaikea rakentaa luottamusta, kun toinen ei myönnä tekojaan ja valehtelee silmät kirkkaina. Enhän voi tietää mikä on valetta, vai onko mikään. Mutta esim tuosta keväisestä tapailusuhteestaan valehteli ensin ihan silmät kirkkaina ja vannoi, että ei ole ketään naista, kunnes nainen itse otti minuun yhteyttä ja kysyi kuka olen. Ja mies jäi kiinni.Olimme kylläkin eronneet jo silloin, joten en kai voi syyttää..

Ja toisaalta kuuluuku nämä kevään aikana tapahtuneet tapahtumat edes minulle? Minä itse jouluna aloitin erosta puhumisen. Tähänkin mies aina vetoaa, kun eron idea tuli minulta, että minulla ei ole varaa valittaa esim. siitä etten päässyt mukaan ulkomaille.

Meillä on todella kivaa aina ja yhteiset haaveet. En todellakaan haluaisi olla ilman häntä vaikka samaan aikaan olen niin katkera ja loukattu. Mutta kertokaa te. Voiko loukkaukset ja valheet antaa anteeksi. Ja etenkin, voiko entiseet valehtelijaan luottaa jatkossa. Muuttuuko ihmiset?

AP

Loukkaukset ja valheet voi ehkä antaa anteeksi jos on ollut 30v suhteessa josta puol vuotta on paskaa, ei todellakaan parin kuukauden suhteessa jossa sitä paskaa on ollut pidempään kuin onnea!

Ihmiset kasvaa mutta tekstistäsi vaikuttaa että sinä olet suhteessanne se kasvanut osapuoli, miehesi on edelleen kypsymätön itsekeskeinen idiootti. En todellakaan jäisi itse odottelemaan tuollaisen muuttumista ja jotain onnenmurusia mitä hän hyvinä päivinä alentuisi minulle heittämään.

Lähde pois, onnen löytää helpommallakin!

Vierailija
28/45 |
30.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En varmasti näe totuutta, kun olen murtunut ja rikki ja pelkään olla yksin. Hänen kanssaan on ihanaa ja meidän koko paketti on hyvä, kun laskee mukaan yhteiset ystävät ja perheet. Tuntuu kamalalta luopua siitä kaikesta, vain sen takia, että hän oli epäluotettava ja loukkasi minua ja valitsi villin vaihdon parisuhteen sijaan. Mutta ehkä se kuuluu nuoruuteen? Nyt kun se on koettu, niin olisiko hän valmis sitoutumaan. Jospa se ruoho ei ollutkaan vihreämpää.

Olette oikeassa tiedän. Olisin toivonut sisimmässäni kuulevan tarinan jostain samankaltaisesti ja kuinka se taistelulla ja työllä saatiin toimimaan ja mies kasvoi ja aikuistui myös. Ja kuinka luottamus saadaan takaisin. Sitä surullisena ja ikävissään vaan ei halua luopua :( Etenkään kun toinen pyytää mahdollisuutta.

AP

Nyt paistaa tarinastasi halu olla sinisilmäinen ja uskoa ihmisen muutokseen. Minä olen lapsesta saakka oppinut yhden asian: juoppo voi raitistua, mutta omaksi edukseen valehtelijasta ja pettäjästä ei tule rehellistä. Olen siinä asiassa ehdoton ja aina se on osoittautunut paikkansa pitäväksi. 

Ihmisellä on tietynlainen perusluonne, ja sinun miesystäväsi näytti sen jo. Jos otat takaisin, sinusta tulee kynnysmatto hänelle, jonka anteeksiantoon hän voi aina luottaa. Lisäksi hän oppii entistä varovaisemmaksi, että ei jää muista naisista kiinni. En huolisi itse takaisin pitkällä tikullakaan! Menkööt muualle parkumaan tekojaan. Huomaatko miten yrittää vielä kääntää tekonsa sinun syyksi? Eli vastuuta ei ota. Millään tavoin. Onko sellainen sinusta hyvä aviomieskandidaatti tai mahdollinen isäkandidaatti? Lapsia kai haluat joskus? Pääset paljon vähemmällä, kun ymmärrät luopua. Sun iässäsi vapaita hyviä miehiä on vielä!

Jos toisesta oikeasti välittää, niin vaihtovuonna haluaa tätä tavata ja ikävöi, eikä vietä bailuelämää vieraine naisineen. Jos toisesta oikeasti ja aikuisen oikeasti on kiinnostunut ja rakastunut, ei toiset naiset/miehet todellakaan kiinnosta. Miksi ottaisit takaisin miehen, joka ei välitä sinusta niin syvästi? Itse olin 22-veenä vuoden opiskelemassa naapurimaassa ja puhuimme puhelimessa joka ilta, plus että mies lensi tai junaili luokseni, kun rahat salli.  Minä odottelin miehen armeija-ajat enkä bailannut. Mieheni kaveri odotteli tyttöystäväänsä jenkkilästä aupairvuodesta, eikä bailannut, mitä nyt meillä joskus kaljaa kittasivat, sauna-iltaa pitivät, jauhoivat urheilusta ja kättä väänsivät :).

25 vuotias on aikuinen mies, eikä mikään teini. Tuo mies ei taida aikuiseksi vastuuntuntoiseksi ikinä kasvaakaan. Kyllä se moraali ja vastuuntunto tungetaan päähän idulle jo nuorena.

N47 v, useita lapsia, nuorin 5 v.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/45 |
30.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Et ota takaisin. Et ikinä.

Vierailija
30/45 |
30.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oletko ap läheisriippuvainen, kun siedät tuollaista todella törkeää kohtelua?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/45 |
30.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Älä rupea vakipanoksi. (siksi se haluaa jatkaa että p....n saanti varmistuu)

Rakkautta tuo ei miehen puolelta ole.

Mustasukkaisuutta, kostamista (baaripanot ihan selkeästi tätä), muita naisia iso määrä.

EI EI EI.

Tyhmä saa olla, mutta älä nyt ole umpihullu.

.

Olet rakastunut unelmaan (unelmamies), jota ei edes ole. Olet rakastunut siihen kuvitelmaan, mitä kuvittelit miehen olevan  -  rakastunut rakastumiseen.

Vierailija
32/45 |
30.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tiedän, että mies on ollut kamala eikä minun kuuluisi ottaa takaisin. Etenkään, kun hän on tehnyt tätä ennenkin, että vitkuttelee eron kanssa ja pitää minua ns. hollilla. Tai lupaa muuttua ja sitten kun olen taas uskonut kaiken, niin vetääkin maton jalkojen alta. Samalla mietin kuitenkin, että ihmiset antaa anteeksi esim. vuosia kestäneet salasuhteet jne. Toki meidän tilanteessa raastavaa on, että mies ei myönnä juurikaan mitään. On vaikea rakentaa luottamusta, kun toinen ei myönnä tekojaan ja valehtelee silmät kirkkaina. Enhän voi tietää mikä on valetta, vai onko mikään. Mutta esim tuosta keväisestä tapailusuhteestaan valehteli ensin ihan silmät kirkkaina ja vannoi, että ei ole ketään naista, kunnes nainen itse otti minuun yhteyttä ja kysyi kuka olen. Ja mies jäi kiinni.Olimme kylläkin eronneet jo silloin, joten en kai voi syyttää..

Ja toisaalta kuuluuku nämä kevään aikana tapahtuneet tapahtumat edes minulle? Minä itse jouluna aloitin erosta puhumisen. Tähänkin mies aina vetoaa, kun eron idea tuli minulta, että minulla ei ole varaa valittaa esim. siitä etten päässyt mukaan ulkomaille.

Meillä on todella kivaa aina ja yhteiset haaveet. En todellakaan haluaisi olla ilman häntä vaikka samaan aikaan olen niin katkera ja loukattu. Mutta kertokaa te. Voiko loukkaukset ja valheet antaa anteeksi. Ja etenkin, voiko entiseet valehtelijaan luottaa jatkossa. Muuttuuko ihmiset?

AP

Suurin osa ihmistä ei muutu.

Haluatko olla joku Hilla H-a, jonka miehellä on 8 vuoden sivusuhde ja lapsi toisen kanssa?

Siis kyllähän jotkut kärsii tuollaista avioliittoa, mutta minusta siihen ei nyt pidä lähteä  - kun mies siis tässä vaiheessa ja pettää, valehtelee, on mustasukkainen, kostaa (iskee baarista pi_lua kun olet poissa).

Toki saat valita tällaisen elämän, mutta muista: valitsit sen itse eli älä kitise ja valita sitten. Onnellinen et utle olemaan: olet tasan yhtä katkera, epäilevä (luottamus pois), itkevä, epävarma ym. edelleen. Saat pelätä sukupuolitauteja (teetätä muuten testit miehellä jos meinaat panna sen kanssa ... tiedä mitä tauteja on saanut matkoillaan).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/45 |
30.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ole kaveri itsellesi. "Kaverisi" Hilla tulee kertomaan sinulle aloituksen kertomuksen: kannustaisitko ottamaan tämän "Jussin"?

Vierailija
34/45 |
30.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä ajatuksia heräsi, ap? Kiinnostaa tilanteesi kun itsellä oli vähän samantapainen juttu, mutta se oli kuitenkin niin erilainen että en ala kertomasn. Luottamukseen liittyi kuitenkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/45 |
30.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se haluaa yhteen nyt siksi ettei sillä ole nyt ketään muuta kotimaassa. Et ala tuollaiseen.

Vierailija
36/45 |
30.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä se olisi parempi olla ilman miestä. Ja Nimenomaa tuo, että rakastan ajatusta miehestä. Se taitaa olla totta. Rakastan sitä mitä meillä ihan aluksi oli. Sitä haavetta ja ajatusta, jonka kerkesimme päähänne luomaan. Sitä koko pakettia ja ympäröivää elämää miehen kanssa. Koko sosiaalista kuvioita. Ajatusta meistä kauniina parina. Vaikka paketti olisi kunnossa ja elämä täynnä ihania ihmisiä miehen myötä, niin ei liene uhrata itseään ja itsetuntoaan sen vuoksi?

Vaikkakin näinä yksinäisinä iltoina tuntuu, että voisi olla minkä valehtelijan kanssa vain, jos vain olisi kiva ja hauska elämä.

Mieskin tosin on taas tapansa mukaan alkanut vetämään sanojaan takaisin. Hän tekee sen aina: vakuuttelee ja haluaa takaisin, kun saa vähän otetta minusta niin vetäytyy pois. Mikäköhän tässäkin on. Ymmärrän että se tehdään kerran eron jälkeen paniikissa. Itsekin olen tehnyt. Mutta että kevään aikana ainakin 20 kertaa tehnyt tämän. Häneen ei voi luottaa tässäkään asiassa.

Silti minä haluaisin jossai syvällä vain olla hänen kanssa.. naurakaa vain.

AP

Vierailija
37/45 |
31.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

No aika turhaa teit tämän aiheen. Täällä kaikki sanoo, että älä ota takaisin, mutta silti otat hänet takaisin.

Vierailija
38/45 |
04.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä missään nimessä jatka, pääset paljon helpommalla jos itket itkut vain yhden kerran(tai tässä tapaukseasa kaksi, olet jo itkenyt paljon) ja jatkat elämääsi.

T on/offduhteessa pahasti vaurioitinut

Vierailija
39/45 |
04.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei tuota jaksa edes lukea, mutta jätä se mies.

Vierailija
40/45 |
04.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Loukkasit pahasti miehen egoa lähtemälle vaihtoon vastoin hänen toivomustaan. Mies kosti sinulle säätämällä muiden naisten kanssa. Luottamus on teidän väliltänne mennyt ja vaikuttaa siltä, että mies pitää sinua nyt varalla muiden seikkailuiden välissä.

Ikävä sanoa, mutta anna miehen mennä. Teit kohtalokkaan virheen lähtemällä vaihtoon suhteen ollessa niin nuori, eikä sitä voi enää millään korjata. Mies käyttää nyt syyllisyyden tunteitasi hyväkseen. Ette ole kumpikaan velkaa toisillenne eikä teillä ole yhteisiä lapsia, joten lähtekään eri suuntiin. Olet vielä nuori ja sinulla mahdollisuus löytää parempi parisuhde.