Tytärpuolen suru

Miksei tyttö voisi sinulle kertoa sinulle mukavista muistosta? Missä tytön isä on? Eikö hänellä ainakin olisi paljon mukavia muistoja tytön äidistä, vaikka ensitapaaminen ja aika ennen alkoholismia?

Sinä ymmärrät. Kuuntele, ole läsnä. Pyydä muistelemaan, kertomaan sinulle.

Isällä ei ole valitetavasti enää kauhean paljon hyviä muistoja. Liian kauan mahdollisti äidin juomisen. ei itseään hautaan hetkessä juoda. Isän muistot on sellaisia kun poliisi toi tätä nimenomasita tyttöä 3 vuotiaana kotiin ja äiti vietiin juoppoputkaa, ei niitä lapsille kerrota. Ammattlaisenkin mielestä tytön pitäisi saada jutella sellaisen kanssa joka oikeasti muistelee hyvällä. Tytönkin pasras muisto on kun äiti otti baariin mukaa, mutta ei sitä voi vesittää. toki kuuntelen mutta en minä k.o henkilöä tuntenut.

Miksi olet nimennyt itsesi "ilkeäksi äitipuoleksi"? Huono vitsi tässä tilanteessa.

Eikö isä voisi kaivaa muistoistaan jotain hyvää tytön äidistä. Kai jotain positiivistakin on ollut, kun on hankkinut kaksi lasta naisen kanssa. On hyvin mahdollista, että ne aikuisten sisarusten käsitys on samanlainrn kuin veljen. Sinä taas voisit vaan kuunnella tytön muistoja, mitä hän muistaa äidistään. Alkoholismi on sairaus.

Ps. Tuskin auttoi tyttöä, että kukaan muu ei ollut kiinnostunut äidin hautaamisesta :(

Kyllä isän pitäisi olla aikuinen tilanteessa, antaa tukea ja ymmärrystä ja koittaa löytää edes jotakin hyviä asioita kerrottavaksi.

Onneksi sinäkin voit välittää tytön suruun ymmärrystä.

Tämä on sama jankkaaja joka jankutti viimeksi sivutolkulla siitä, että tytär halusi pitää äitinsä muistotilaisuuden kotona. Ei ihan täysillä kierroksilla käy tämäkään äitipuoli. Levittelee alaikäisen asioita pitkin nettiä tunnistettavasti ja solvaa tämän kuollutta äitiä.

Normaalisti surraan yhdessä vanhemman kanssa, joten isä on nyt hyvä ja kantaa vastuunsa.

Suru kestää normaalinakin aika pahana vuodenkin ja vasta puolentoista vuoden jälkeen pitää tosissaan huolestua, jos ei ala helpottaa. Eli älkää ylidramatisoiko ja tyttö voi kertoa muistoja sinulle ja sinä kerrot, että olipa mukava juttu. Ja jos olet menettänyt oman äitisi (veikkaan ettet ole), voit kertoa, miltäse tuntui ja miten suru aikanaan helpotti. Seurakunnilla tms. On vertaistukiryhmiä, sururyhmiä.

Vierailija kirjoitti:

Normaalisti surraan yhdessä vanhemman kanssa, joten isä on nyt hyvä ja kantaa vastuunsa.

Voi olla vaikeaa, jos vihaa eksäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi olet nimennyt itsesi "ilkeäksi äitipuoleksi"? Huono vitsi tässä tilanteessa.

No eikös varsinkin tällä palstalla äitipuoli ole yleisen mielipiteen mukaan aina se ilkeä ja kamala uusperheen osapuoli, teki hän mitä tahansa..... ;)

-ohis

Tyttö suree myös äitinsä elämää, ei vain kuolemaa.

Maksakirroosi... eli kuoli mitä todennäköisimmin alkoholismin johdosta. Enpä tuntisi sääliä tuollaisen kohtalon valinneen vuoksi.

tässä on tapahtunut aika paljon pa...aa puolisoitten välillä puolin ja toisin taloudellisesti ja henkisesti ja fyysisesti, että niitä onnellisia muistoja ei ole juuri jakaa ja tosiaan on jo pelkästään se vaara että jos mies alkaa purkamaan tytön kanssa tämän onnelisia muistoja niin nekin saavat aika ikävän kaiun... ja tosiaan ihan psykologilta sain neuvon että tytön pitäisi päästä juttelemaan ihmisen kanssa jolla on lämpimiä muistoja.

joi itsensä hautaan, kyllä. mutta silti oli ko tytön äiti.eikä ollut viimeisinä vuosinaan mitenkään erityisen paljon kiinnostunut äitinä olemisesta mutta silti... ja lähinnä minua häiritsee se että äidin puolen jäljellä olevat aikuiset ei ole kiinnostuneita pätkääkään tytön voinnista.

Oleellista on sinun ja lapsen isän käsittää, että suru voi olla ihan lamaannuttava ja järkyttävä ensimmäiset kuukaudet ja siitä silti toipuu ihan normaalissa järjestyksessä. Ei ole asiallista yrittää jouduttaa surua vaan antaa hänen viettää suruaikaansa rauhassa (yleensä vuosi hautajaisista alkaa helpompi vaihe). Eli älkää painostako tyttöä lopettamaan suremista, koska suru on psykofyysinen reaktio ja voi aiheuttaa terveysongelmia, jos hän joutuu alkaa esittämään teille urheaa.

Miksi teille olisi tärkeää, että tytön elämä palautuisi normaaliksi pian hautajaisten jälkeen, kun ei se muillakaan niin tee?

Omituista, ettei edes mummulla ole mitään mukavaa muistoa tytön äidistä. Tai siskolla. Ei oikeastaan ihmetytä, miksi nainen oli alkoholisti. Lienee kotona ollut jotain tunneongelmaa? Kyllä ainakin vanhemmat muistaa pahimpien murhamiestenkin lapsuutta lämmöllä, näkee lapsessaan kauniita asioita ja hyviä muistoja.

koulusta oltiin huolissaan ja sitä kautta hankittiin ammattiapua. kyllä me tajuttiin täällä että homma ei mene hetkessä ohi, mutta koulussa oltiin huolissaan. oltiin jo silloin kun äiti vielä eli ja tytär oireili ,

näinpä minäkin olen kuvitellut ja ammattilainen myös. mutta jostain syystä äidin suku ei pidä tyttöön mitään yhteyttä

Olet tästä tilanteesta hautajaiset etc aika paljon täällä puhunut. En usko, että tyttären äidinpuolen suvusta saatte apua/tukea. Se on suuri harmi! Mutta aikalailla realismia.

Löytyisikö joku kauemmin sukulainen vaikka serkku? Joka voisi muistella äidin lapsuutta?

Yritä sinä kuunnella. Olet ilmeisesti kuitenkin lapselle " äiti", vaikka et tätä virallista nimitystä ilmeisesti (vielä) saa.

Kovasti voimia sinulle. Olet paljon tytön eteen tehnyt!!