Paritalo omistusasuntona. Kannattaako?

Rivarissa tai paritaloyhtiössä, missä useampi paritalo, yleensä järjen ääni voittaa. Niihinkin osuu aina yksi tai useampi hankalampi osakas mutta silti enemmistön ääni päättää.

Paritalossa se on tuurista kiinni millainen naapuri sattuu olemaan. Silti joudutte yhdessä päättämään talon kunnossapidosta ja molemmilla puolilla on se yksi ääni. Mitä jos on pakko tehdä isompi remontti ja toinen pistää vastaan. Siinä seuraat vierestä kun omaisuutesi hajoaa käsiin. Mitään kattoremonttia ei voi tehdä puolikkaalle talolle.

Vierailija kirjoitti:

Rivarissa tai paritaloyhtiössä, missä useampi paritalo, yleensä järjen ääni voittaa. Niihinkin osuu aina yksi tai useampi hankalampi osakas mutta silti enemmistön ääni päättää.

Paritalossa se on tuurista kiinni millainen naapuri sattuu olemaan. Silti joudutte yhdessä päättämään talon kunnossapidosta ja molemmilla puolilla on se yksi ääni. Mitä jos on pakko tehdä isompi remontti ja toinen pistää vastaan. Siinä seuraat vierestä kun omaisuutesi hajoaa käsiin. Mitään kattoremonttia ei voi tehdä puolikkaalle talolle.

Ei kaikilla ole yhteistä kattoa.

Ja muutenkin kannattaa katsoa minkä mörskän ostaa, kuten aiemmin todettu; kunhan on uusi ja suht arvokas niin ei kenenkään intressinä ole antaa investoinnin lahota käsiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paritaloissa riitatilanteet ovat hankalat, kun on vain kaksi äänestäjää. Juuri nuo isot remontit, katot sun muut. Rivareissa ja kerrostaloissa taloyhtiöt ja useampi asukas varmistavat ettei yksi pysty määräämään sääntöjä.

Ei kaikki paritalot ole yhtiömuotoisia joten ei tarvitse äänestää yhtikäs mistään.

Yhtiömuodosta riippumatta pitää isoista remointeista sopia yhdessä naapurin kanssa. Esim. katto- tai julkisivuremonttia ei tehdä puolikkaalle talolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paritaloissa riitatilanteet ovat hankalat, kun on vain kaksi äänestäjää. Juuri nuo isot remontit, katot sun muut. Rivareissa ja kerrostaloissa taloyhtiöt ja useampi asukas varmistavat ettei yksi pysty määräämään sääntöjä.

Ei kaikki paritalot ole yhtiömuotoisia joten ei tarvitse äänestää yhtikäs mistään.

Yhtiömuodosta riippumatta pitää isoista remointeista sopia yhdessä naapurin kanssa. Esim. katto- tai julkisivuremonttia ei tehdä puolikkaalle talolle.

Ja vielä kerran: kannattaa ostaa uusi niin ei tule sitä kattoremppaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rivarissa tai paritaloyhtiössä, missä useampi paritalo, yleensä järjen ääni voittaa. Niihinkin osuu aina yksi tai useampi hankalampi osakas mutta silti enemmistön ääni päättää.

Paritalossa se on tuurista kiinni millainen naapuri sattuu olemaan. Silti joudutte yhdessä päättämään talon kunnossapidosta ja molemmilla puolilla on se yksi ääni. Mitä jos on pakko tehdä isompi remontti ja toinen pistää vastaan. Siinä seuraat vierestä kun omaisuutesi hajoaa käsiin. Mitään kattoremonttia ei voi tehdä puolikkaalle talolle.

Ei kaikilla ole yhteistä kattoa.

Ja muutenkin kannattaa katsoa minkä mörskän ostaa, kuten aiemmin todettu; kunhan on uusi ja suht arvokas niin ei kenenkään intressinä ole antaa investoinnin lahota käsiin.

Jos paritalosta puhutaan niin runko ja julkisivut ovat ainakin yhdessä. Muuten kyseessä on erillistalo.

Entä sitten jos naapurille tulee raha-, alkoholi- tai mielenterveysongelmia. Rahaa tai kiinnostusta kunnossapitoon ei vaan löydy. Miten alat silloin pakottamaan? Tämä on se pahin skenaario paritaloissa. Kaikkia kiinteistöjä pitää huoltaa ennemmin tai myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rivarissa tai paritaloyhtiössä, missä useampi paritalo, yleensä järjen ääni voittaa. Niihinkin osuu aina yksi tai useampi hankalampi osakas mutta silti enemmistön ääni päättää.

Paritalossa se on tuurista kiinni millainen naapuri sattuu olemaan. Silti joudutte yhdessä päättämään talon kunnossapidosta ja molemmilla puolilla on se yksi ääni. Mitä jos on pakko tehdä isompi remontti ja toinen pistää vastaan. Siinä seuraat vierestä kun omaisuutesi hajoaa käsiin. Mitään kattoremonttia ei voi tehdä puolikkaalle talolle.

Ei kaikilla ole yhteistä kattoa.

Ja muutenkin kannattaa katsoa minkä mörskän ostaa, kuten aiemmin todettu; kunhan on uusi ja suht arvokas niin ei kenenkään intressinä ole antaa investoinnin lahota käsiin.

Jos paritalosta puhutaan niin runko ja julkisivut ovat ainakin yhdessä. Muuten kyseessä on erillistalo.

Entä sitten jos naapurille tulee raha-, alkoholi- tai mielenterveysongelmia. Rahaa tai kiinnostusta kunnossapitoon ei vaan löydy. Miten alat silloin pakottamaan? Tämä on se pahin skenaario paritaloissa. Kaikkia kiinteistöjä pitää huoltaa ennemmin tai myöhemmin.

Kyllä on paritalo vaikka olisi vain autokatokset kiinni toisissaan.

Yhdessä paritalossa asuneena sanoisin, että ei ikinä enää. Kaikki meni hyvin ekojen naapureiden kanssa, mutta sitten se perhe muutti toiselle paikkakunnalle ja myi asuntonsa. Saatiin sellainen päsmäri naapuriin, että ei mitään rajaa.

Toki naapureita on jokaisella, mutta tuo asumismuoto edellyttää hyvää yhteistyökykyä ja selviä pelisääntöjä. Riidan saa aikaan, jos sillä naapurilla on vähemmän realistiset näkemykset esimerkiksi remontointitarpeista ja siitä, mistä kaikesta se yhtiö vastaa. (Ei mennyt jakeluun esimerkiksi se, että yhtiö olemme me ja siellä pankkitilillä on sen verran yhtiövastikkeista koottua rahaa, että saadaan vuosittaiset normikulut maksettua. Ja että meillä ei ole palkkalistoilla huoltomiestä, vaikka onkin yhtiö).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paritaloissa riitatilanteet ovat hankalat, kun on vain kaksi äänestäjää. Juuri nuo isot remontit, katot sun muut. Rivareissa ja kerrostaloissa taloyhtiöt ja useampi asukas varmistavat ettei yksi pysty määräämään sääntöjä.

Ei kaikki paritalot ole yhtiömuotoisia joten ei tarvitse äänestää yhtikäs mistään.

Yhtiömuodosta riippumatta pitää isoista remointeista sopia yhdessä naapurin kanssa. Esim. katto- tai julkisivuremonttia ei tehdä puolikkaalle talolle.

Ja vielä kerran: kannattaa ostaa uusi niin ei tule sitä kattoremppaa.

Taidat asua paritalossa kun niin kovasti olet puolustuskannalla. Kaikissa taloissa alkaa tulemaan korjaustarpeita viimeistään 10 vuoden asumisen jälkeen, se on sitä normaalia kiinteistöjen ylläpitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paritaloissa riitatilanteet ovat hankalat, kun on vain kaksi äänestäjää. Juuri nuo isot remontit, katot sun muut. Rivareissa ja kerrostaloissa taloyhtiöt ja useampi asukas varmistavat ettei yksi pysty määräämään sääntöjä.

Ei kaikki paritalot ole yhtiömuotoisia joten ei tarvitse äänestää yhtikäs mistään.

Yhtiömuodosta riippumatta pitää isoista remointeista sopia yhdessä naapurin kanssa. Esim. katto- tai julkisivuremonttia ei tehdä puolikkaalle talolle.

On niitä näkynyt myynti-ilmoituksissa sellaisiakin paritaloja, joista toisen puolen julkisivu on alkuperäiskunnossa ja toinen remontoitu :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paritaloissa riitatilanteet ovat hankalat, kun on vain kaksi äänestäjää. Juuri nuo isot remontit, katot sun muut. Rivareissa ja kerrostaloissa taloyhtiöt ja useampi asukas varmistavat ettei yksi pysty määräämään sääntöjä.

Ei kaikki paritalot ole yhtiömuotoisia joten ei tarvitse äänestää yhtikäs mistään.

Yhtiömuodosta riippumatta pitää isoista remointeista sopia yhdessä naapurin kanssa. Esim. katto- tai julkisivuremonttia ei tehdä puolikkaalle talolle.

Ja vielä kerran: kannattaa ostaa uusi niin ei tule sitä kattoremppaa.

Taidat asua paritalossa kun niin kovasti olet puolustuskannalla. Kaikissa taloissa alkaa tulemaan korjaustarpeita viimeistään 10 vuoden asumisen jälkeen, se on sitä normaalia kiinteistöjen ylläpitoa.

Näytä minulle talo johon pitää tehdä kattoremppaa viimeistään10 vuoden asumisen jälkeen?

Paritaloa voi olla vaikeampi myydä kuin rivitaloasuntoa tai omakotitaloa, koska moni ei paritaloa periaatteesta osta.

Kunhan katsot että ei ole yhtiömuotoinen niin tuskin mitään ongelmaa.

Onnea uuteen kotiin :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paritaloissa riitatilanteet ovat hankalat, kun on vain kaksi äänestäjää. Juuri nuo isot remontit, katot sun muut. Rivareissa ja kerrostaloissa taloyhtiöt ja useampi asukas varmistavat ettei yksi pysty määräämään sääntöjä.

Ei kaikki paritalot ole yhtiömuotoisia joten ei tarvitse äänestää yhtikäs mistään.

Yhtiömuodosta riippumatta pitää isoista remointeista sopia yhdessä naapurin kanssa. Esim. katto- tai julkisivuremonttia ei tehdä puolikkaalle talolle.

Ja vielä kerran: kannattaa ostaa uusi niin ei tule sitä kattoremppaa.

Taidat asua paritalossa kun niin kovasti olet puolustuskannalla. Kaikissa taloissa alkaa tulemaan korjaustarpeita viimeistään 10 vuoden asumisen jälkeen, se on sitä normaalia kiinteistöjen ylläpitoa.

Näytä minulle talo johon pitää tehdä kattoremppaa viimeistään10 vuoden asumisen jälkeen?

Entäs julkisivuremontit, maalaus ynm? Ehkä ei 10 vuoden sisään, mutta 15 vuoden sisään varmasti. Lisäksi jos ostaa uuden (niin kuin tässäkin ketjussa kehotetaan), niin on ihan arpapeliä miten talo on rakennettu. Siinä voi hyvinkin tulla monenlaista eristys/salaoja/ikkunan tiivistys ynm. remppaa (ja jos joku sanoo että rakennusfirmalle kuuluu rakennusvirheiden korjaaminen, niin sille nauran päin naamaa. Eivät korjaa ilman pitkää oikeustaistelua ja sitten kun viimein sen häviävät, niin firmaa vetää itsensä velkasaneeraukseen, eikä korvaa penniäkään, kokemusta on.) Vanhassa talossa viat sentään näkyy, tai ainakin voi etukäteen päätellä, mihin saa varautua. Mutta juuri tuon remonttiriskin takia paritalo on vihoviimeinen asumismuoto. Joku isompi taloyhtiö, joka koostuu useammasta paritalosta, voisi vielä menetellä, mutta ei kyllä sellainen, jossa on vain se yksi naapuri, jonka kanssa kaikki päätökset täytyy tehdä yhdessä.   

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paritaloissa riitatilanteet ovat hankalat, kun on vain kaksi äänestäjää. Juuri nuo isot remontit, katot sun muut. Rivareissa ja kerrostaloissa taloyhtiöt ja useampi asukas varmistavat ettei yksi pysty määräämään sääntöjä.

Ei kaikki paritalot ole yhtiömuotoisia joten ei tarvitse äänestää yhtikäs mistään.

Yhtiömuodosta riippumatta pitää isoista remointeista sopia yhdessä naapurin kanssa. Esim. katto- tai julkisivuremonttia ei tehdä puolikkaalle talolle.

Ja vielä kerran: kannattaa ostaa uusi niin ei tule sitä kattoremppaa.

Taidat asua paritalossa kun niin kovasti olet puolustuskannalla. Kaikissa taloissa alkaa tulemaan korjaustarpeita viimeistään 10 vuoden asumisen jälkeen, se on sitä normaalia kiinteistöjen ylläpitoa.

Näytä minulle talo johon pitää tehdä kattoremppaa viimeistään10 vuoden asumisen jälkeen?

Entäs julkisivuremontit, maalaus ynm? Ehkä ei 10 vuoden sisään, mutta 15 vuoden sisään varmasti. Lisäksi jos ostaa uuden (niin kuin tässäkin ketjussa kehotetaan), niin on ihan arpapeliä miten talo on rakennettu. Siinä voi hyvinkin tulla monenlaista eristys/salaoja/ikkunan tiivistys ynm. remppaa (ja jos joku sanoo että rakennusfirmalle kuuluu rakennusvirheiden korjaaminen, niin sille nauran päin naamaa. Eivät korjaa ilman pitkää oikeustaistelua ja sitten kun viimein sen häviävät, niin firmaa vetää itsensä velkasaneeraukseen, eikä korvaa penniäkään, kokemusta on.) Vanhassa talossa viat sentään näkyy, tai ainakin voi etukäteen päätellä, mihin saa varautua. Mutta juuri tuon remonttiriskin takia paritalo on vihoviimeinen asumismuoto. Joku isompi taloyhtiö, joka koostuu useammasta paritalosta, voisi vielä menetellä, mutta ei kyllä sellainen, jossa on vain se yksi naapuri, jonka kanssa kaikki päätökset täytyy tehdä yhdessä.   

No sitten se naapuri maalaa seinänsä, hänhän sen omistaa. Mitä riitelemistä siinä on?

Vierailija kirjoitti:

Paritaloa voi olla vaikeampi myydä kuin rivitaloasuntoa tai omakotitaloa, koska moni ei paritaloa periaatteesta osta.

Aika moni vierastaa kertostaloakin, mutta käsittääkseni jotkut niistäkin ostavat osakkeita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paritaloissa riitatilanteet ovat hankalat, kun on vain kaksi äänestäjää. Juuri nuo isot remontit, katot sun muut. Rivareissa ja kerrostaloissa taloyhtiöt ja useampi asukas varmistavat ettei yksi pysty määräämään sääntöjä.

Ei kaikki paritalot ole yhtiömuotoisia joten ei tarvitse äänestää yhtikäs mistään.

Yhtiömuodosta riippumatta pitää isoista remointeista sopia yhdessä naapurin kanssa. Esim. katto- tai julkisivuremonttia ei tehdä puolikkaalle talolle.

On niitä näkynyt myynti-ilmoituksissa sellaisiakin paritaloja, joista toisen puolen julkisivu on alkuperäiskunnossa ja toinen remontoitu :D

Miten paljon arvelet hinnan nousevan tai laskevan sen perusteella, miltä patitalon toinenpuoli näyttää...?

Voinko vaatia hinnan alennusta siksi, että talosta osan jakaa henkilö, joka haluaa säilyttää pihallaan tavaroitaan pitkin poikin, eikä ole tehnyt pihallaan arviolta viimeiseen kymmeneen vuoteen pihatöitä, saati että olisi huoehtinut talonpuolikkansa julkisivusta? - Tai nostaako vastaavasti "alkuperäiskunnossa" olevan arvoa se, että toinen puoli talosta on remontoitu ja  "päivitetty"  ja ylipäätään on siistimmän ja huolletumman oloinen.    

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paritaloa voi olla vaikeampi myydä kuin rivitaloasuntoa tai omakotitaloa, koska moni ei paritaloa periaatteesta osta.

Aika moni vierastaa kertostaloakin, mutta käsittääkseni jotkut niistäkin ostavat osakkeita.

- Ehkä on viisampikin ostaa kerrostalosta osake, jos ei ole (ai) aikaa, (b) halua pitää taloa pystyssä. On toisaalta käsittämätöntä kuinka vähän kerrostaloissa, tai ylipäätään isommista yhtiömuotoisita asumismuodoista asunnon hankkivat ottavat osaa talosta huolehtimiseen, esimerkiksi niin että ottaisivat osaa talon yhtiökokouskeen, jossa päätetään taloa koskevista asioista.

Ei tämä muuten ihmetyttäisi, mutta hyvin monelle asunto (tai asuntoon oikeuttavat osakkeet) on elämän aikana tapahtuvista hankinnoista yksi suurimmista, ellei suurin. Isommassa yhtiössä voit toki toivoa, että osakkeiden omistajista löytyy joku viisaampi ja osaavampi naapuri, joka melkeinpä vahingossa tulee edustaneeksi sinuakin talon asioista päätettäessä.

Mutta entä jollei tuollaista naapuria ole?  

Hieman kärjistäen tämän näkee niissä taloissa, joissa on lähinnä ja etupäässä vuokralaisa. - Kun kenelläkään asukkaalla ole varsinaisesti pakkoa ylläpitää taloa, tai sen pihaa niin toisinaan talo saattaa joutua aika pahaankin kuntoon, koska myöskään talon osakkeet omistavilla, jotka päättävät talon hoidosta ja yllpidosta ei halua tehdä kuin vain pakolliset toimet, eikä aina niitäkään kunnolla.    

Jos taas ostat omakotitalon niin yleinen olettama on, että olet todennäköisesti yksin vastuussa koko talosta ja siitä koskevista huolloista ja muusta huolenpidosta. - Osa osaa ja jopa nauttiikin siitä, ettei tarvitse katsella ja kestää naapureiden "toilailuja". Mutta toisaalta yksin kaikesta vastuun kantaminen on tai voi olla myös "vähän" rankkaa....    

Ihan kiva on asua uudessa paritalossa. Pihan hoitaa huoltoyhtiö, jätekatos yhteinen muiden samaa pihaa asuttavien kanssa. Remppaa ei tarvitse vielä vuosikymmeniin.

Me asumme kiinteistömuotoisessa paritalossa ja on iso onni että naapurit on mitä parhaimmat. Yhdessä on tehty aitaa, ollaan ostettu yhteinen terassipesuri jne. Mutta olishan tää ihan painajaismainen asumismuoto jos seinän takana asuisi m*** kuja. Kuitenkin jäteasiat, vesi jne hoidetaan yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Me asumme kiinteistömuotoisessa paritalossa ja on iso onni että naapurit on mitä parhaimmat. Yhdessä on tehty aitaa, ollaan ostettu yhteinen terassipesuri jne. Mutta olishan tää ihan painajaismainen asumismuoto jos seinän takana asuisi m*** kuja. Kuitenkin jäteasiat, vesi jne hoidetaan yhdessä.

No nuo on ihan valintoja. Meillä myös Kiinteistömuotoinen paritalo eikä naapurin kanssa ole oikeastaan muuta yhteistä kuin pensasaita.

Hallinnanjakosopimus tehty niin ei tarvi neuvotella asioista sen enempää kuin toisella puolella asuvan okt-asukkaan kanssa.