Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Oma tokaluokan pian päättävä haluais olla oikeasti koko koulun ja nukkumaanmenon välisen ajan kavereiden kanssa. Toki läksyt hutaisee ja syömässä käy, mut ne on 10min tuokioita. Sitten taas mentäis. Tai joku kaveri on aina meillä. Sen ruokailun ajankin odottavat sohvalla.
Ei mua muuten asia häiritsisi, kiva kun on kavereita...mutta se puhelimen tuijotus. Ne tekis vaan sitä. Meillä en anna koko aikaa, komennan ne välillä ulos vaikka jalista pelaamaan. Mut sit ne onkin pian siirtymässä nikolle/atelle/jontulle, eli jonnekin missä saavat taas rauhassa tuijottaa luurejaan...ja katsoa sieltä ihan sopimattomia. Omalla on nyt youtube poistettu ja ikärajat asetettu puhelimeen ettei voi ladata mitään k-12 tai ylempiä pelejä. Mut kaverit voi, ja tiedän että käyttää sitä hyväkseen. Ja sit iltaisin on ahdistusta ja pelkoja.
Tekis mieli kieltää ollenkaan menemästä minnekään kotoa, mut enhän mä niin voi tehdä. Ja puhuminen ei tuon ikäiselle auta, on täysin houkutusten vietävissä. (Siis varmasti jonkun murulle auttaa, mut meidän lapselle ei, on ongelmia itsesäätelyssä...mut ei tehdä siitä nyt asian pääjuonnetta.)
Kysyn nyt sitä, mikä on kohtuullista. Etten liian "julma" olisi. Onko joka päivä pakko tuon ikäinen laskea kotoa muualle kuin kouluun? 2xvk, esim max 2h? En minä toki häntä eristää tahdo, kaverit on tärkeitä. Ja kaverit saa kyllä olla meillä, mutta silloin minä kerron säännöt. Kavereiden vanhemmillekaan hankala puhua ja luoda sääntöjä kun muut ovat niin paljon yksin kotona tai vanhemmat ei vaan välitä mitä ne tekee.

  • ylös 2
  • alas 2

Kommentit (11)

Vierailija

Mä rajoittaisin enemmän sitä puhelinta kuin kavereita. Voisitko jutella suoraan kavereiden vanhempien kanssa?

Jos lapsi ei itse keksi muuta tekemistä kuin puhelimen niin voisitteko tehdä niitä muita asioita yhdessä perheenä? Pyöräretkiä, uimassa käyntiä, iltarasteja, kirjastossa käyntejä, lautapeli-iltoja, kalassa käyntiä, grilli-iltoja. Yhteistä tekemistä jossa pääasia ei ole puhelin, mutta ei olisi mikään ongelma että kaverikin osallistuu.
Sosiaaliset taidot, toimivat kaverisuhteet on pojalle valtti tulevaisuudessa.

Vierailija

No yritänkin, mutta tää 9-v ei haluais. Jäis mieluummin pois kaikesta ja menis vaikka sakun tai jaken luo.
Meillä on myös 2v ja 6v sisarukset ja oon yksin heidän kaa arkipäivät, ei hirveästi aina tuota isointa nappaa meidän puuhat. Ku joka pv ei minnekään superparkkiin voida mennä vaan yhteinen puuha on hänestä tylsää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Ja ei auta jutella kaverien vanhempien kaa. Osa ei välitä, pojat on poikia, ja monet eivät oo kotona esim ennen kuutta vaan lapset on keskenään. Lapsellani on paljon kavereita, tuntuu aina löytävän jonkun missä ei kukaan valvo just silloin.

Vierailija

Ainoa ongelma tässä on pojan kavereiden vanhemmissa. Et voi tehdä mitään, jos heitä ei kiinnosta. 

Vierailija

Auttaisko jos siihen yhteiseen puuhaan saisi ottaa kaverin mukaan? Ja en nyt tarkoita mitään huvipuistoa vaan ihan kirjastokäyntiä.

Onko teillä päin kesäisin ohjattua toimintaa koululaisille lekkipuistoissa?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ja ei auta jutella kaverien vanhempien kaa. Osa ei välitä, pojat on poikia, ja monet eivät oo kotona esim ennen kuutta vaan lapset on keskenään. Lapsellani on paljon kavereita, tuntuu aina löytävän jonkun missä ei kukaan valvo just silloin.

Tuota, oletko sä oikeasti jutellut kavereiden vanhempien kanssa vai vaan päättänyt etteivät ne välitä lapsistaan jos ovat iltapäivisin töissä?

Se on ihan luonnollista että lapset etsivät paikan jossa saavat pelata rauhassa, eikä vanhemmat eikä pienemmät sisarukset häiritse.

Oletko jutellut oman poikasi kanssa avoimesti asiasta?

Vierailija

Tämä on tosi vaikea ongelma. Etenkin tuntuu poikien keskuudessa nousseen monessa perheessä ongelmaksi ja juuri tuo, että poikien on vaikea säädellä itse sopivaa peliaikaa tai lopettaa pelaamista. Tytöllä ei ole meillä ollut samaa ongelmaa. 

Meillä saman ikäinen poika (2lk?). Meilla on ollut tuota samaa ongelmaa. Meillä on muutama kikka toiminut eli lapsella on peliaikaa vain vkl:isin. Viikolla ei saa pelata muuten kuin poikkeustapauksissa. Tätä tosin on vähän ollut vaikea varmistaa. Välillä mies tekee "pistokokeita" eli katsoo pöytäkoneelta, onko lapsen kännykällä pelattu koulun jälkeen. Jos on niin silloin ollaan käyty keskustelu, miten tärkeää on luottamus jne. Ei olla tämän suhteen haluttu olla mitenkään erityisen ankaria, koska jos suurin ongelma on, että lapsi pelaa silloin tällöin ilman lupaa, niin ihan hyvin menee. Lisäksi ollaan palkittu hyvästä käyttäytymisestä antamalla välillä vkl:na lisää peliaikaa. Peliajat on kuitenkin pakko olla. Olen kokeillut erilaisia malleja, mutta tämä on ollut toistaiseksi paras, missä peliaika on keskitetty viikonloppuun. Nyt lapsi tietää tarkalleen, ettei viikolla ole pelaamista. 

Meillä ei lapsella ole myöskään nettiä kuin kotona eli ei voi pelata kaikkia pelejä kavereillaan. Lisäksi tottakai rajattu epäsopivat sivustot pois. Youtubeen pääsee. 

Jos olen kotona, en anna kavereiden pelata meillä, koska ei ole peliaikaa. Ongelmana on just tuo, että siirrytään seuraavalle, missä peliaikoja ei ole. Paljon keskutellaan lapsen kanssa siitä, että kodeissa on eri sääntöjä, mutta hänen kuuluu noudattaa meidän perheen ohjeita. Lisäksi on hyvä opetella sanomaan, ettei ei tai että itse ei saa tehdä jotakin, koska vanhemmat ovat kieltäneet (esim k-12 -pelit). 

Voitte yhdessä vähän lapsen kanssa pohtia, että mitä seuraa jos ei noudata teidän ohjeita. Olen aika usein sopinut lapsen kanssa niin, että jos ei tilanne jatkossa muutu, siitä seuraa jotakin, minkä lapsi on itse etukäteen miettinyt. 

Voit myös sanoa, että jos et pysty luottamaan lapseen, teidän täytyy rajoittaa kaverien luona olemista. Yksi hyvä keino on ollut se, että soittelen aika usein lapselle ja kyselen, mitä teette jne. Meillä lapsi ei valehtele, mutta saattaa kyllä jättää kertomatta jos ei kysy suoraan. 

Vierailija

Mun mielestä ei tarvi joka päivä päästä kulkemaan kavereille. Tai jos menee joka päivä, niin ajoissa kotiin. Pitäähän ehtiä perheenkin kanssa olla. Harrastuksia iltoihin, ohjatun tekemisen pariin. Ulos ilman kännykkää. Ja kavereille sisään vain, jos kaverin vanhemmat kotona. Muulloin tavataan pihalla. Vaikeaa mutta niin tarpeellista vetää rajoja...

Vierailija

Oon mä sen nyt kesäksi ilmoittanut pesikseen 2x/vk. Mut ei koulua, pesis kestää tunnin. Aika paljon jää aikaa muuhun.
Itse oon siis töissä kotona 16.30 asti. Kotona kuitenki että tiedän about missä mennään, mut töissä eli en voi ohjelmatoimisto olla.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ainoa ongelma tässä on pojan kavereiden vanhemmissa. Et voi tehdä mitään, jos heitä ei kiinnosta. 

Ajattelen toisella lailla. Tänne mahtuu kasapäin ihmisiä, jotka toimivat ja kasvattavat lapsensa ihan eri tavalla kuin minä. Minun velvollisuuteni vanhemapana on pyrkiä kasvattamaan lapsista itsenäisiä ajattelijoita, jotka eivät tee jotain vain siksi, että kaveri saa tehdä niin. 

Vierailija

Meillä ei ole tietokone lapsen käytössä siis, salasanalla suojattu. Eikä auta vaikka ei ois omaa nettiyhteyttä, kavereilta löytyy wlan. Ja on yritetty puhua muiden vanhemmille, mut ei tulosta. Kukaan muu ei oo huolissaan. Muiden lapset tekee ehkä järkevääkin. Meidän lapsi vaan kiertää pelitunnista toiseen sinne kenen luota mahdollisuus löytyy, hänellä on tosiaan paljon kavereita.
Kysymys onkin siis siinä että kuinka paljon on kohtuullista pakottaa se olemaan kotona?

Sisältö jatkuu mainoksen alla