Vierailija

Esim jos mies ei enää seksuaalisesti tyydytä, lapseton voi saman tien vaihtaa tyydyttämämpään eikä saa osakseen moraalista tuomiota.

  • ylös 5
  • alas 42

Sivut

Kommentit (41)

Vierailija

Kyllä todellakin tajutaan ja siksi ei tulisi mieleenkään hankkia lapsia.. Täysin tietoinen päätös.

  • ylös 113
  • alas 3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Saman tien vaihtaa? Mulla meni 10v, että löysin musta kiinnostuneen naisen. Ei tässä niin vain vaihdeta :D

  • ylös 44
  • alas 0
Vierailija

Varmasti tajuavat. Melkein jokaisella on kokemuksia lapsettomana olosta aikuisiällä.
t. kohta kolmen äiti.

  • ylös 30
  • alas 3
Vierailija

Mites paljon tiedät ihmisten vaikeuksista noin ylipäätään...?

Ps. Harvinaisen huono otsikko verrattuna muuhun sisältöön

  • ylös 24
  • alas 3
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Esim jos mies ei enää seksuaalisesti tyydytä, lapseton voi saman tien vaihtaa tyydyttämämpään eikä saa osakseen moraalista tuomiota.

Jos mä lähden luettelemaan tietämiäni lapsettomuuden hyviä puolia, puolison helppo vaihtomahdollisuus tulee ehkä jossain sijalla 60+.

  • ylös 51
  • alas 0
Vierailija

Helpommalla pääsevät monessa suhteessa mutta paljosta jäävät paitsi! Ihmiset haluaa elämältä eri asioita. Mä en vois kuvitellakaan elämää ilman lapsia.

  • ylös 5
  • alas 33
Vierailija

En kyllä tajua, miten jonkun sosiaalisen paineen annetaan vaikuttaa omiin eropäätöksiin. Jos on noin herkkä muiden mielipiteille niin ehkä ei olisi kannattanut tehdä lapsia ollenkaan, vai onko nekin sitten pyöräytetty siksi että oma elämä vastaisi yhteiskunnan odotuksia. Lapsen edun pitäisi aina mennä jonkun oman häpeäntunteen edelle. Jos on onneton suhde niin sitten kannattaa erota, lapsia tai ei. Paljon hirveämpää on se, että lapset oppivat kasvaessaan kylmän ja rakkaudettoman parisuhteen mallin.

Lapsetonhan voi sinänsä kärvistellä huonossakin suhteessa vaikka miten pitkään, koska on itse se pääasiallinen kärsijä siinä.

  • ylös 20
  • alas 5
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Esim jos mies ei enää seksuaalisesti tyydytä, lapseton voi saman tien vaihtaa tyydyttämämpään eikä saa osakseen moraalista tuomiota.

Mitä sä oikein selität? Etkö tajua, että ihmiset ajattelevat siinä lapsia, miksi siinä sinua pitäisi ajatella lastesi yli?

Vierailija

Sitten tajuavat 35 vuotiaina etteivät haluakaan vanheta ja kuolla yksinäisyydessä ja yrittävät epätoivoisesti vielä lasta

  • ylös 3
  • alas 43
Vierailija

Juu, helpolla olen päässyt koska olen lapseton. Mitä nyt ravannut vuosikaudet tutkituttamassa milloin mitäkin osaa lisääntymiselimistäni, ehdottanut/suostutellut/tukenut mieheni tekemään samaa, liittoa paikkailtu sitten näiden asioiden vuoksi, itkenyt ja rypenyt niin paljon että masennuskin on välillä iskenyt. Puhumattakaan siitä että joka helvetin ylioppilas-, rippi-, hää- ja syntymäpäiväjuhlassa (joita on suvussamme muutamat joka kesä ollut viimeiset pari kymmentä vuotta) pääsee vastaamaan samoihin uteleviin tai suoriin kysymyksiin että missäs meidän lapsi on kun ei kuuluu. Bonuksena viime vuosina olen saanut kuulla olevani myös itsekäs ihminen kun lapsia "en ole hankkinut", tämä siis suoraan kasvotusten eikä vain tällä palstalla.

Mutta kyllä on elämäni tietysti helppoa kun saa seksiä harrastaa miten päin vaan! (Not.)

  • ylös 17
  • alas 1
Vierailija

Nää on näitä ikuisuus kysymyksiä. Pääsee sekin helpommalla, jolla ei koiraakaan ole.

  • ylös 19
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
En kyllä tajua, miten jonkun sosiaalisen paineen annetaan vaikuttaa omiin eropäätöksiin. Jos on noin herkkä muiden mielipiteille niin ehkä ei olisi kannattanut tehdä lapsia ollenkaan, vai onko nekin sitten pyöräytetty siksi että oma elämä vastaisi yhteiskunnan odotuksia. Lapsen edun pitäisi aina mennä jonkun oman häpeäntunteen edelle. Jos on onneton suhde niin sitten kannattaa erota, lapsia tai ei. Paljon hirveämpää on se, että lapset oppivat kasvaessaan kylmän ja rakkaudettoman parisuhteen mallin.

Lapsetonhan voi sinänsä kärvistellä huonossakin suhteessa vaikka miten pitkään, koska on itse se pääasiallinen kärsijä siinä.


Entäpä jos sosiaalinen arvostelu ei estä eroa, mutta aiheuttaisi sen, että erottua tulisi huudettua lapsille enemmän, kuin ilman sosiaalista painetta koska tuntisi itsensä niin epäonnistuneeksi paskaksi eron takia? Tai paettua heitä, koska sosiaalisen paineen mukaanhan olen jokatapauksessa äitinä ihan kelvoton ja paska? Mitä ne lapset minulla tekee?

Vierailija

Aika paljon minulta olisi jäänyt elämättä ja kokematta ilman lapsia. Onhan heistä vaivaakin, mutta se palkitsee monin verroin.

Vierailija

Lasentekohan on vapaaehtoista. Mitä ihmettä sä oikein selität?
t.äiti, joka on sinänsä samaa mieltä, mutta ei ymmärrä pointtiasi

  • ylös 10
  • alas 0

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla