Ensimmäinen erokesä. Kamalaa kun ei ole ketään jonka kanssa lomailla.
Kommentit (19)
eikös naisilla ole paremmat loma yksinään kuin äijää perässä raahatessa?
Loma-ajat vaan riidellään,koita muistaa se,niin ei tule yksinäinen olo.
Eikö sulla oo kavereita joiden kanssa käydä vaikka reissussa?
Jos olisin ihan yksin, varaisin lennon jonnekin, missä aina olisin halunnut käydä. En koe, että miehen kuuluisi olla mikään viihdytysjärjestelmäni.
Täällä sama. Pitkä parisuhde takana. Tosin olen onnellinen että pääsin väkivaltaisesta suhteesta pois. Itse taas olen jo pikkuhiljaa sopeutunut uuteen tilanteeseen ja odotan jopa kesää. Itse olen etsinyt uusia harrastuksia ja sitä kautta uutta sisältöä ja ystäviä elämään. Voisiko uudesta harrastuksesta olla sinulle apua tähän tilanteeseen?
Niin, exähän se onkin ainoa ihminen maailmassa jonka kanssa voisi lomailla...
Vierailija kirjoitti:
Tätäkö tämä nyt on loppuelämä.. Yksinäistä. 😔
Wääwää. Mulla ei edellisessä suhteessa ollut ketään kenen kanssa lomailla koska puolisoa ei kiinnostanut. Yksin ollessa on sentään vapaus lähteä extempore just sinne minne huvittaa. Sinkkuudessa on monia hyviä puolia joita vaan toisen ihmisen varassa ollut ihminen ei heti heti huomaa.
Jatka vaan ihan rauhassa pessimistinä, sellaiset ei seuraa saa. Jos sä olet noin varma että olet loppuelämäsi yksin, luultavasti asia on näin.
Asennemuutoksella positiivisempaan päin olet viehättävämpi ja vetovoimaisempi. Nähty on.
Siksi en anna sääliä enkä taputa päätä. Itse päätät.
Vierailija kirjoitti:
Loma-ajat vaan riidellään,koita muistaa se,niin ei tule yksinäinen olo.
Oon kuullut tästä, mutta myös toisinpäin voi olla. Mies rentoutuu aina lomilla, kun lopettaa stressaamasta tekemättömistä töistä ja saa nukkua niin myöhään kun haluaa. Meillä lomat onnistuu... arki saakin sitten välillä huokaamaan kun stressi hänellä huipussaan... luotan siihen, että kyllä kai hänkin taas normalisoituu kun talo on valmis ja työ jutut alkaa luistaa.
Lähde vaikka Gambiaan. Gigolot iskevät kiinni kuin siat limppuun. Eikä ole edes ulkonäköpaineita, niille kelpaa kaikki. Ota siis ilo irti tilanteesta!
20. yhteinen kesäloma tulossa ja nyt jo ahdistaa ja pelottaa. Viimeiset vuodet kaikki yhteinen aika ja lomat menneet riidellessä. Mies katsoo kotona telkkaria,lukee, ja kodin ulkopuolella viihtyy omien vanhempiensa kesämökillä, jonne koko hänen puolen suku: sisarukset perheineen, sedät,tädit,serkut ym. Kokoontuu omille samassa niemessä oleville mökeilleen. Minä olen myös siellä, mutta jään myös välillä kaupunkiin lasten kanssa, ulkoillaan leikkipuistoissa, pyöräillään,käydään uimassa ja piknikillä, torilla jäätelöllä- sellaista tavallista. Mies viettää lomat sisarustensa ja oman sukunsa kanssa kokonaan. Tuntuu , että huojentuu, kun sanon, että menen nyt välillä itse lasten kanssa kotiin. Ovat aina jännittyneitä, kun me tullaan .
Naisten yksinäinen matkailu ei vieläkään ole itsestään selvää, koska jo teatterissa ja elokuvissa on sääntö, että naisella on aina ainakin yksi ystävä mukanaan. Mikä siinä on, että se vieressä olija pitää olla joka paikassa? Olen aloittajan puolella ehdottomasti koska Suomessa naisilla ei ole ollut jostain syystä helppoa ja hyväksyttyäkään olla yksinään eri riennoissa ja paikoissa. Suoranainen yksinäisyys on ollut häpeä. Mutta ei minullakaan ole yhtään hyvää ystävää, vaikka haluaisin käydä vaikka missä. Olen käynyt sitten kulttuuririennoissa yksinäni. Työkavereita en pyydä , koska eivät ole samoista asioisa kiinnostuneet ja mieluummin olen yksin, kuin sellaisen kanssa, joka ei arvosta yhtään samaa kuin minä. Lähde siis rohkeasti vaikka ryhmämatkoille, joissa on valtavasti valinnanvaraa esim kiertomatkoja kulttuurikohteisiin ja monilla ammattijärjestöillä on lomatarjontaa ja matkoja samanhenkisten kanssa. Siellä on yksinään naisiakin.
Kuinka odotankaan pian toteutuvaa eroa - ei tarvitse tehdä enää mitään typeriä naisen mielestä kivoja lomareissuja vaan saa olla kotona jos ei vaan jaksa/huvita lähteä.
Tosin pistin hänet yksinään tänä kesänä tien päälle, kun en vaan "saanut" palkatonta lomaa työpaikan vaihdoksen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
20. yhteinen kesäloma tulossa ja nyt jo ahdistaa ja pelottaa. Viimeiset vuodet kaikki yhteinen aika ja lomat menneet riidellessä. Mies katsoo kotona telkkaria,lukee, ja kodin ulkopuolella viihtyy omien vanhempiensa kesämökillä, jonne koko hänen puolen suku: sisarukset perheineen, sedät,tädit,serkut ym. Kokoontuu omille samassa niemessä oleville mökeilleen. Minä olen myös siellä, mutta jään myös välillä kaupunkiin lasten kanssa, ulkoillaan leikkipuistoissa, pyöräillään,käydään uimassa ja piknikillä, torilla jäätelöllä- sellaista tavallista. Mies viettää lomat sisarustensa ja oman sukunsa kanssa kokonaan. Tuntuu , että huojentuu, kun sanon, että menen nyt välillä itse lasten kanssa kotiin. Ovat aina jännittyneitä, kun me tullaan .
Rouva on hyvä ja varaa kesäloman eri kuulle kuin mies niin ei tule tuollaista ongelmaa.
Minä olen lomaillut lasten kanssa, mutta olihan se vähän tylsää, kun voitin kahden hengen risteilyn ja olisi ollut kiva lähteä ilman lapsia, mutta eipäs ollutkaan ketään toista aikuista. Joo, olisi voinut pyytää kavereita, mutta heillä on omat perheensä, eikä sieltä noin vain lähdetä kokonaiseksi viikonlopuksi lyhyellä varoitusajalla reissuun.
Mutta toisaalta, jos ei olisi lapsia, voisin kyllä lähteä vaikka pidemmällekin reissulle ihan yksin. Se on tässä tilanteessa vähän tyhmää, että jos olisi puoliso, olisi tavallaan hyvä syy lähteä viettämään aikaa kahdestaan, mutta yksikseen lähteminen ilman lapsia kuulostaa jotenkin tyhmältä ja itsekkäältä. Siis omasta mielestäni.
Miksi naisten pitäisi aina matkustaa Gambiaan? En ikinä matkustaisi Afrikkaan.
Kesällä on paljon hienoja kursseja erilaisilla opistoilla yms, sisältävät majoituksen ja täysihoidon. Suosittelen! Sellaisille usein mennään yksin ja sitten tutustutaan muihin kurssilaisiin, yksin osallistuminen ei ole mikään ongelma. Myös ulkomailla, esim Virossa, järjestetään kursseja ruuanlaitosta liikuntaan ja kuvataiteeseen. Saa yhdistettyä matkailun ja mielekkään tekemisen ja uusiin ihmisiin tutustumisen.
Itse olen muutenkin vähän arka matkailija, ahdistun lentämisestä ja pidän enemmän tutusta ja turvallisesta. Lähimatkailu on ok, vähän pääsee pois näistä kuvioista, yksin sekin tylsää, istua itsekseen jossain ruotsinlaivan buffassa. Eikä jonkun mökin vuokraaminen yksin ei tunnu kivalta. Reissukaveriakaan ei oikein ole. No, näillä mennään mitä on annettu. Onneksi on netflix.
Minäkin eroamassa 20 vuoden suhteesta. Koskaan ei ole miehen kanssa lomailtu, kun mies ei halua. Aina samaa arkea ja yksin olen lasten kanssa reissut tehnyt. Enää ei puhutakaan ja ahdistaa. Pääsee tästä kohta.
No itse erosit. Ero on aina epäonnistuminen.