Missä mielessä et mielestäsi elä nykyisten normien mukaista elämää?

Käyn kirkossa sunnuntaisin

Elän normaalia perheenäidin elämää mutta minulla on satunnainen seksisuhde toisen perheellisen naisen kanssa. Ja miehet on kavereita ja luulee että mekin ollaan.

Ollaan joskus matkusteltu yhdessä tai vietetty tyttöjen saunailtaa...ne luulee että jännin mitä me tehdään on että juorutaan.

Jotenkin en koe että ollaan petollisia.

Se mikä on outoa että molemmat tykkää myös miehistään ja kummallakin on toimivaa sukupuolielämää ukkonsa kansa.

En ole somessa. En käy salilla/jumpissa. Olen matkustellut paljon, mutta silti mielestäni paras lomanviettopaikka on suomalainen järvenrantamökki.

Kiinnostavia vastauksia. Saa kyllä mietteliääksi. Itse ainakin laitan aika paljon rahaa asioihin, joita "pitää omistaa" ja joita "pitää tehdä", ihan tarkemmin miettimättä. Elän kai ylipäänsä todella normatiivista elämää ja hämmennyn, jos joku tekee asioita toisin.

MInä olen sairaan kiinnostunut autoista ja moottoripyöristä, kaiken maailman öljyisistä koneista. Korjaan myös kaikki koneet ja huollan autot ja vaihdan renkaat. Ostelen joskus vanhoja kulkupelejä ja kunnostelen. Miehelle se on OK.

Mikä määrittää sanan ''normaali elämä'' mikään ei ole enään 2017 normaalia elämää kukaan ei elä samanlaista normaalia elämää..

Elän avoimessa suhteessa.

En pidä kipakkaa riitelyä merkkinä siitä, että suhde on huono.

Osallistun mielenosoituksiin.

Minulla ei ole mitään lainoja eikä omaisuutta.

Alter egoni on kissa. Sillä on kokonainen persoona ja erilaisia maneereja ja hokemia. Tarvitsen sitä, koska oma luonteeni on liian anteeksipyytelevä.

Olen melkein 60-vuotias nainen ja minulla on rakastaja.

meni tunteisiin kirjoitti:

Mikä määrittää sanan ''normaali elämä'' mikään ei ole enään 2017 normaalia elämää kukaan ei elä samanlaista normaalia elämää..

Kyllä yhteiskunnassamme on paljon sellaista, mikä on normatiivista ja "normaalia" ja johon kaikkea muuta verrataan.

Siinä mielessä ettei ole aikomustakaan työskennellä viralliseen eläkeikään saakka. Etsikää rahoittajat muualta, pärjään omillani.

Minulla ei ole lapsia, enkä asu elämänkumppanini kanssa yhdessä. Asumme samassa kaupungissa ja olemme olleet vakiintunut pari monen monta vuotta.

Olen miesvaltaisella alalla, mutten ole ollenkaan miesmäinen, enkä ymmärrä miehiä ollenkaan.

Olen yh, mutten ole eron jälkeen ollut kenenkään kanssa (erosta 7 vuotta aikaa), enkä halua ollakaan.

Minulla ei ole kavereita. Viihdyn oikein hyvin yksin.

En ole missään tekemisissä sukuni kanssa.

Asun vuokralla hienolla asuinalueella ja maksan vuokraa enemmän kuin moni maksaa asuntolainaa. En halua omistaa asuntoa, minulle se ei ole sijoitus ja ajatus omasta asunnosta ja asuntovelasta ahdistaa. Autoon voisin ottaa vaikka 50 000 euroa lainaa.

Olen naimaton ja lapseton 38-vuotias nainen. En ole ikinä seurustellut. En ole ikinä suudellut tai harrastanut seksiä sellaisen ihmisen kanssa ketä rakastan. Vain kerran olen sanonut "niin mäkin sua", mutta en tarkoittanut sitä.

Siivoan ehkä kerran kuukaudessa ja asunto on melkein aina sotkussa.

Asun vuokralla enkä ole ikinä ottanut lainaa.

En käy töissä. Enkä saunassa.

En harrasta mitään.

En millään mutooa kuvittele olevani näiden takia uniikki mutta nämä nyt tuli mieleen.

-kasvisvoittoinen ruokavalio, liharuokaa syön 0-2 kertaa viikossa. En myöskään käytä tofua, soijarouhetta tms. Syön suomalaisittain "väärin", 2-4 kertaa päivässä (yleensä 3) ja iltaruoka vasta noin klo 19.30 jonka jälkeen en syö.

-ei korviksia (olen nainen)

-ei ajokorttia tai tarvetta autolle sillä asun kaupungissa, kuljen jalan, pyörällä ja julkisilla

-en värjää hiuksia tai käy kampaajalla, ainoa hiusten muotoilu mitä harrastan on suoristaminen ehkä 2 kertaa kuussa. Kosmetologilla en ole käynyt koskaan, enkä myöskään harrasta ripsenpidennyksiä, tekokynsiä tms.

-ei whatsappia tai messengeriä

-en käytä nettiä kännykässä kuin poikkeustapauksissa, tyyliin katson missä joku kauppa on jos se onkin muuttanut

-ei ohjattuja tai aikataulutettuja harrastuksia

-en juurikaan shoppaile. Kerran kuussa käyn kirppiksellä ja ostan yleensä pari DVDtä tai kirjaa ja jotain pientä mikä milloinkin on tarpeen (tyyliin lasipurkkeja ruuan säilytykseen, vetoketju käsityöprojektiin, säilytyskori) jos sattuu sopiva kohdalle. Vaatteita ostan vaan tarpeeseen, eli lähinnä hajonneiden tilalle. Pyrin suosimaan eettistä tuotantoa (ympäristö, työntekijöiden kohtelu jne) joten ketjuliikkeissä asioin harvoin ja suosin 2nd hand-ostoksia jos voin.

-Meikkaan vaan vähän. En omista ripsentaivuttimia, silmänrajauskyniä, poskipunaa, valovoiteita, aurinkopuuteria, kulmakyniä tms. Minulla on 3 huulimeikkiä, 3 luomiväriä, ripsiväri, peitevoide, sävytetty päivävoide ja puuteri, monella on varmasti vähemmän :) Kosteutan ihoa öljyillä ja aloe vera-geelillä ja suosin luonnonkosmetiikkaa.

-meditoin monta kertaa viikossa

-kaukomatkailu ei kiinnosta, ulkomailla käyn ehkä kerran 3-5 vuodessa, tyypillisesti kaupunkilomalla 4-5 päivää. Rantalomalla en ole koskaan ollut enkä myöskään missään all inclusive paikassa.

-haaveilen vaatimattomasta elämästä, en luksuksesta

-en omista telkkaria, mutta netin kautta katson joitain sarjoja (Doctor Who, Game of Thrones, Miss Fisher yms), luontodokumentteja ja elokuvia. Kyse enemmän siitä etten halua tv-alttaria kotiin, kun yleensä tuntuu ettei sieltä tule kuin pari katsomisen arvoista ohjelmaa viikossa

En tiedä, kun en tiedä mitä ne nykyiset normit ovat.

Nykyisin kaikenlainen yleinen sekoilu sallitaan, se on hyväksyttävää ja siitä ollaan jopa ylpeitä. Olen onnellinen konservatiivi ilman häpeää. Ja avoimesti ylpeä siitä.

Minulla on ollut sama mies jo 30 vuotta ja olen 47 vuotias. Rakastamme edelleen toisiamme.

En hoidata hampaitani esim. valkaisemalla, laittamalla implantteja puuttuvien tilalle jne.

Jos hammas vaivaa, veks vaan. Tulen olemaan lähivuosina hampaaton, mutta en ole ennenkään välittänyt muiden mielipiteistä ja olen itse täysin sinut asian kanssa. :)

t. 30-vuotias

Oon kotona/kotiäiti, vaikka kuopus eskarissa.

Lisäksi vielä kuopuksen ekan kouluvuoden ajan tulen olemaan kotona.