70 luvun kerrostalo ja kosteutta kylppärissä

Rakenteet kuuluvat taloyhtiölle, joten jos niissä epäillään vikaa, kuuluu se tietysti taloyhtiölle. Osakashan ei omista oikeastaan muuta kuin oikeuden asua siinä kämpässä. 

mitenhän käytännössä menee- ilmeisesti pintamittarilla ei saada varmaa tulosta. ja jos tehdään lattiaan reikiä, pitää enivei rempata. onko tästä kellään kokemusta? ei viitsisi lätkiä mikrosementtiä päälle, jos alla onkin kosteusongelma

-ap

Vanhoissa kylppäreissä voi olla vesieristyksenä toimiva pikikerros vasta sen betonikerroksen alapuolella, johon kaakelilaatat ovat saumattu kiinni. Tuo koko betonilaatta on siis märkä ja sen kuuluukin olla märkä.

Uudemmassa rakenteessa vesieristys on aina suoraan kaakelilaattojen alla, jolloin alapuolinen betonikerros on kuiva.

Putkiremontin yhteydessä korjataan aina tuohon uudempaan rakenteeseen. 

Vastauksena aloittajalle: Tehkää välittömästi ilmoitus isännöitsijälle, jossa vaaditte kylpyhuoneen kosteusmittauksen ja myös homeselvityksen. Taloyhtiön on tehtävä ne heti eikä ensi vuonna.

Jos jomman kumman tai molempien tulos on positiivinen eli rakenteissa on kosteutta ja/tai hometta, niin taloyhtiön on kustannuksellaan korjattava rakenteet. Se merkitsee kaakeleiden ja lattialla mahdollisesti niiden alla olevan muovimaton purkamista ja rakenteiden kuivattamista. Tämä voi kestää kauan ja sen aikana kylpyhuonetta (pl. kenties wc-pytty) ei voi käyttää. Kuivatuksen jälkeen taloyhtiön velvollisuus on palauttaa kylpyhuonen alkuperäiseen tasoonsa, joka saattaa merkitä muovimattoa lattiaan ja seinien maalausta. 

Kannattaa huomata, ettei 1970-luvun kylpyhuoneissa yleensä ollut seinissä vesieristystä lainkaan ja lattialla vesieristyksen hoiti muovimatto.

Järkevä taloyhtiö hoitaa näissä tilanteissa vesieristyksen nykyisten määräysten mukaiseksi ja  lattiaan ja seiniin kaakelit. Tämä ei kuitenkaan ole pakollista vaan osakasta voidaan vaatia osallistumaan alkuperäistä tasoa paremman ratkaisun kustannuksiin esim. kaakeloinnin osalta.

Kosteusvauriot esim. 1970-luvun kylpyhuoneissa ovat tavallisia eivätkä ne merkitse "pelin menettämistä" vaan ne voidaan hyvin korjata.

24 kirjoitti asiaa. Kannattaa myös selvittää, kuka kylpyhuoneen on nykyiseen asuunsa tehnyt tai remontoinut. Onko sieltä mahdollisesti omin luvin purettu amme ja lätkitty laatat tilalle. Kuka on tehnyt vesieristykset vai onko? Jos ammetta/suihkuallasta ei ole, ja alta puuttuu vesieristykset, mikrosementtien hierominen irtoavien laattojen päälle on pelkkää rahanhukkaa, ja vesi menee edelleen rakenteisiin. Lisäksi lähiaikoina tulevassa putkiremontissa koko kylpyhuone räjäytetään muutenkin.

Tuo ei varmastikaan ole ainoa myynnissä oleva tai myyntiin tuleva asunto. Itse siirtyisin seuraavaan.

Onko putkirempasta mainintaa isännöitsijäntodistuksessa ja korjaussuunnitelmassa? Mitä viimeisimmässä yhtiökokouspaprussa lukee päätöksissä?  Jos on maininta, mitä menetelmää käytetään?

Ostimme itse juuri putkirempatun ison 4 h+k asunnon -73 talosta, putkirempan velkamäärä sukittamalla ja vesiputket pintavetoina oli 40.000 euroa. Vastaavasti vastaavankokoinen asunto naapurikaupunginosasta sai velkaa niskaansa 80.000 euroa kun kämppä revittiin auki. Naapuritalomme ovat käyneet myös putkirempat läpi. Niissä 100 neliön asunnoissa, joissa ei tarvinnut rempata kylppäriä (siis tehty remppa viiden vuoden säteellä isännöitsijän valvonnassa ja varmistettu kuivuus kosteustutkimuksella), huoneistot saivat hyvitystä n. 2500 euroa.

- jos viiden vuoden suunnitelmassa ei ole mainintaa rempasta,  se tarkoittaa, että putkiremppa tulee noi 7-10 vuoden säteellä.) -> ostoa voi harkita, mutta remppaisinko sen kylppärin? Siitä on syytä tehdä homemittaukset ja löytää osaava remppafirma. Homeen voi tuollaisesta tilasta yleensä tuhota  repimällä kaiken auki eikä asuntoon kannata muuttaa, ennenkuin se on tehty - betonin kuivatus vie myös muutaman viikon. Myrkkyjä kyllä homeenpoistoon löytyy. Mutta mistä vesi pääsee lattialaattojen alle, viemäristäkö? Falskaako se? Rempasta tulee todella iso, ja vaikka kylppärin remppaaminen alkuperäistä vastaavaan tasoon on taloyhtiön vastuulla, taloyhtiöstä ei voi mennä sanomaan, meneekö se remppa niinkuin oikeasti pitää. Hallituksessa istuu yleensä rakentamisesta mitään tajuamattomia toopeja, joille halvalla on kaikkein tärkein sana, tai ne ei ota vastuuta. Melkein kiertäisin taloyhtiön siinä tilanteessa kaukaa ja maksaisin kaikki viulut itse, että voin vaatiakin jotakin. Isännöitsijä valvoo. Hyvällä tuurilla taloyhtiö maksaa kosteuseristyksen.

Kannattaa harkita aika tarkkaan kokonaiskuluja. Asunnon arvo tippuu putkirempan myötä kymmeniä tuhansia, yhtiölaina syö sitä.

kiitos vastauksista! putkiremppa tulossa 10v sisään, mutta jos kosteutta havaitaan, en haluaisi että se muuttuu homeeksi. eli pakkohan se olisi jollain tasolla hoitaa. 

yksi ongelma onkin tuo, jota kysyttiin. eli kuka on rempannut kylppärin. ei nykyinen asukas, eikä mainintaa isännöitsijäntodistuksella. rempattu varmaan joskus 90-luvulla. nykyinen on asunut noin 5v huoneistossa. kenellä on tällöin vastuu? jos remontti on tehty ilmoittamatta ja vaikkapa väärin?

tämä yhä siis vaan yhtenä vaihtoehtona, jos saisimme asunnon tarpeeksi halvalla. yhden putkirempan jo läpikäyneenä.... mutta kalliita ne pirulaiset tosiaan on. pitänee varautua 1000-1200e/m2, eikö?