Mies haluaa että ostetaan auto puoliksi

Jos ap menee 2 kertaa kuussa eli 24 kertaa vuodessa prismaan taksilla, niin se maksaa hänelle 960 euroa vuodessa olettaen että edestakaiset reissut on yhteensä 40 euroa taksilla (kulkee arkena päiväsaikaan, prisma suht lähellä). Auton vakuutukset, huollot, rengas- ja varaosakulut, pesukulut ja auton vuotuinen arvon alenema yhteenlaskettuna vuodessa on huomattavasti suurempi summa kuin tuo taksikustannus. Ap:n ei kannata hankkia autoa vaan kulkea taksilla :) .

Vierailija kirjoitti:

Pidä varasi, jos ero tulee ja auto on miehessi nimissä, sinä et saa mitään ja menetät osuutesi!

Missä ap kertoi, että heillä olisi avioehto?

Mutta näin muuten minusta olisi kohtuullista, että ap osallistuu autoon suunnilleen sillä osuudella, miten hänen osuutensa (myös kyydissä olemiset) ovat auton koko käytöstä, esimerkiksi kymmenesosalla hinnasta.

Taisit kirjoittaa tästä aiemminkin. Etkö ole vieläkään saanut sanottua miehelle, ettei onnistu? Jos et saa autoon enää kyytiinkään tulla, niin käykää Prismassa vuorotellen, menet pari kertaa kuussa taksilla (itse tosin miettisin, haluaisinko tuollaista suhdetta jatkaakaan, jossa toinen yrittää kiristää).

Hommaa itsellesi joku 3000 auto, niin mies voi ostaa oman. Vakuutukset ja verot maksaa noin 700 vuodessa, remontit ehkä 500 vanhaan autoon.

Miksi ap miehellesi ei riitä sellainen 8000 euron auto?

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap miehellesi ei riitä sellainen 8000 euron auto?

Se unelmoi kuulemma audista. Minulle riittäisi vallan hyvin tuo nykyinen auto, varsinkin jos yritän kesällä hiukan treenata ajamistakin, mieluummin ajan epävarmasti halpisautolla kuin jollain audilla.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Voisitko keskustella aiheesta miehen kanssa?

Mies uhkaa että sitten en saa tulla auton kyytiin jos en maksa, eli minä menen vaikka bussilla ja mies menee autolla. Ja eilen sitten sanoin miehelle että "sähän sillä kuitenkin ajaisit 99% ja menisit sillä aina töihin", ja se sanoi että minä voin mennä sillä autolla töihin. Ja sitten kysyin että milläs sä sitten meet ja meni hiljaiseksi... naurattaa ajatellakin miestä menossa bussilla töihin, ei se ikinä suostuis sellaseen.

Kannattaako noin tyhmän kanssa edes olla? Hän on tyhmä myös kun luulee, että sinä et huomaa kun hän haluaa hyödyntää sinua. Jos kieltäydyt eikä tuo kunnioita päätöstäsi niin outoa sekin.

Yhteisillä rahoillahan sitä hankinnat tupataan tekemään. Ei vaimokaan uutta sisustusta omilla rahoilla maksanut. Minulle olisi kelvannut vanhakin sohva.

Se ostaa ja maksaa, joka tahtoo. Yksinkertaista. 

Ihan mielenkiinnosta, ostaisitteko auton käteisellä vaiko velaksi? 

Meillä on auto, joka on ostettu yhteisillä rahoilla, mutta vain minä ajan, koska mies ei ole koskaan hankkinut ajokorttia; on asunut aina kaupungin keskustassa eikä ole tarvinnut työn puolesta.

Olemme vanha pari, naimisissa yli 40-vuotta ja meillä on aina ollut yhteiset rahat. Autolla hoidetaan kauppareissut ja asiointi pääosin ja aikuiset lapset ovat saaneet tarvitessaan lainata autoa. Pitkään, yli kymmenen vuotta ajoin isältäni perimälläni autolla. Kun se oli pakko vaihtaa ostimme kohtuuhintaisen (n. 16 000€) pienikulutuksisen auton. Nyt viime vuoden aikana kun olen ollut eläkkeellä autolla on ajettu alle 2000 km. Kun laskee autovakuutuksen, autoveron, huollot, renkaidenvaihdot kahdesti vuodessa niin halvemmaksi taitaisi tulla ajaa taksilla, mutta pidän auton antamasta vapaudesta aikataulujen suhteen.

Ap:n tapauksessa jos perheen rahat eivät ole yhteisiä suostuisin maksamaan puolet halvemmasta käyttöautosta, jos nykyinen auto olisi pakko vaihtaa. Vakuutukset yhteisistä rahoista, kuten kotivakuutus ja matkavakuutukset. Missään tapauksessa en maksaisi kallista autoa, joka olisi vain egon jatke miehelle. 12 500€ on keskituloiselle n. 4-5 kuukauden nettotulo. Suistuisiko mies maksamaan vastaavan summan vaikka remontista, jossa vain kaunistettaisiin kotia, jos ap tahtoo, vaikka todellista remontin tarvetta ei ole?

No et tietenkään osallistu auton ostoon. Miten voit edes miettiä sellaista?

Meillä auto on minun. Maksoin sen kokonaan, maksan myös verot, vakuutukset, katsastuksen ja huollot. Koska auton on minun ja minä päätän ensisijaisesti sen käytöstä. Jos mies haluaa lainata autoa, on lupa kysyttävä minulta.

Ainut mikä maksetaan puoliksi on bensa. Koska kuljemme autolla todella paljon yhdessä, tämä on mielestäni reilua. Eli hyödyn toki hieman rahallisesti tästä, mutta enemmän rahaa menee silti kaikkeen muuhun autoon liittyvään ja ne maksan kokonaan itse.

Mielestäni auton maksaa se, jolle se tulee omistukseen ja sillä eniten ajaa. Toki kyyti varmasti sinullekin kelpaa niin eikö silloin voi osallistua juokseviin kuluihin enemmän? Vaikkapa maksaa hieman isompi osa ruokalaskua, jos miehen maksamalla autolla ne ostokset kuljetetaan.

Missään nimessä ei sinun pidä maksaa autosta puolta ellet saa myös 50% omistajuutta siihen.

M28

Joku viikottainen Prisma-reissu on kyllä aivan umpisurkea perustelu 25 000e hassaamisesta autoon. Prisma kiikuttaa ostokset kotiovelle alle kympillä ja taksillakin selvinnee mennen tullen muutamalla kympillä.

Tuo auto sen sijaan esim. 5v pidettynä menettää puolet arvostaan, joten pelkästään arvon alenemisesta maksaa 200e kuussa, puhumattakaan varsinaisista käyttökuluista.

Vierailija kirjoitti:

Aika kalliit prismareissut. 2-3 kertaa kuukaudessa autossa istumista ehkä max 40 minuuttia kerta. 

No mahtoikohan ap ihan kaikkia ajoja tuohon edes listata. Kun näissä naisten elämäntarinoissa tuntuu olevan enemmänkin sääntö, että niissä liioitellaan tai vähätellään aina omaksi eduksi.

Vierailija kirjoitti:

Pidä varasi, jos ero tulee ja auto on miehessi nimissä, sinä et saa mitään ja menetät osuutesi!

Minulle kävi juuri näin.

Autolaina maksettiin sentilleen puoliksi, vakuutusmaksut myös,

vaihdettiinkin pari kertaa uudempaan autoon,

ja kun ero tuli, sen otti itselleen mies.

Minä kuljen nyt linja-autolla tai uuden miesystävän kyydissä hänen autollaan. Naisilla harvemmin on varaa autoon.

Jos vielä ostan jonkun kanssa auton, niin naisystävän kanssa.

Naisystävät ovat ja pysyvät läpi koko elämän, miehet tulevat ja menevät ja vievät mennessään kaiken arvokkaan.

Miehet ovat kuin harakoita: kaiken kiiltävän perässä.

Meillä käytön määrä on suunnilleen samassa suhteessa. Mies osti auton ja maksaa kaikki kulut. Minä kustannan muutaman tankillisen polttoainetta vuodessa. Olemme molemmat tyytyväisiä järjestelyyn.

Vierailija kirjoitti:

Miehellä on tällä hetkellä joku halpisauto, n. 8000e arvoinen. Haluaa ostaa jonkun n. 25000e arvoisen auton,ja haluaa että maksan siitä puolet ja että vakuutuksetkin maksetaan puoliksi. Mua ahdistaa se rahanmeno. Itse kun en aja koskaan autoa ja mies tulisi ajamaan 99% ajasta autoa. Toki joskus ehkä kerran 2 viikossa käydään yhdessä prismassa autolla, jolloin minäkin istun auton kyydissä.. Bensat mies sanoi maksavansa yksin. Mutta tuo on siis se miten minä "käytän" autoa, istun kyydissä. ja toki voin yrittää treenata ajamista että voisin itsekin joskus ajaa meidät sinne prismaan, mutta ajaminen ei vaan oikeen oo mun juttu.

Ahdistaa vaan se rahanmeno asiasta jota en itse erityisemmin halua.

AP, mä kiellän sua maksamasta puolta autosta joka

a) tulee miehen nimiin

b) miehen käyttöön

c)  ja jonka  kulut, huollot yms. joudut sitten maksamaan puoliksi  vaikket autoa käytä

d) ja  jonka mies voi rauhassa mällätä ja myydä pitäen rahat itsellään koska sun  nimeä ei papereissa näy.

Sanot EI. Vaikka se uhkais jättämisellä.Jos jättää siksi ettet suostu maksumieheksi, ei ole sun arvoinen mies.

Vierailija kirjoitti:

Taisit kirjoittaa tästä aiemminkin. Etkö ole vieläkään saanut sanottua miehelle, ettei onnistu? Jos et saa autoon enää kyytiinkään tulla, niin käykää Prismassa vuorotellen, menet pari kertaa kuussa taksilla (itse tosin miettisin, haluaisinko tuollaista suhdetta jatkaakaan, jossa toinen yrittää kiristää).

Itse ilmoittaisin että muutan mieluummin Prisman naapuriin kun maksan 50% autosta jota en tosiasiassa edes sais käyttää.

Mulla ja miehellä  on kummallakin omat autot mutta kuskataan silti  toisiamme jos on tarvis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidä varasi, jos ero tulee ja auto on miehessi nimissä, sinä et saa mitään ja menetät osuutesi!

Minulle kävi juuri näin.

Autolaina maksettiin sentilleen puoliksi, vakuutusmaksut myös,

vaihdettiinkin pari kertaa uudempaan autoon,

ja kun ero tuli, sen otti itselleen mies.

Minä kuljen nyt linja-autolla tai uuden miesystävän kyydissä hänen autollaan. Naisilla harvemmin on varaa autoon.

Jos vielä ostan jonkun kanssa auton, niin naisystävän kanssa.

Naisystävät ovat ja pysyvät läpi koko elämän, miehet tulevat ja menevät ja vievät mennessään kaiken arvokkaan.

Miehet ovat kuin harakoita: kaiken kiiltävän perässä.

Oma vikasi. Itsepähän annoit miehen viedä auton. Itse kun erosin, selvitin auton sen hetkisen arvon, maksoin exälle puolet siitä, ja pidin auton itselläni.

Nykyinen auto on yhdessä valittu ja maksettu puolison kanssa puoliksi, mutta auto on minun nimissäni, ja minä sillä lähinnä ajan. Näin siksi koska mieheni ei tykkää ajaa, eikä halunnut autoa nimiinsä. Hän istuu vaan tyytyväisenä kyydissä. Vakuutukset, verot, varaosat ja katsastukset "minä maksan" useimmiten, bensoja maksetaan miten sattuu. Lainausmerkit siksi koska vaikka meillä on omat tilit, rahat ovat käytännössä yhteiset. Maksetaan ylipäänsä kaikki niin että se kummalla on enemmän rahaa tai kumpaa huvittaa maksaa. Pääsääntöisesti menee niin että minä maksan auton kulut ja mies vuokran, muut kuten edellä mainitsin.

Ap:n tilanteessa en todellakaan suostuisi maksamaan puolia noin kalliista autosta. Varsinkin kun se menisi käytännössä kokonaan miehen käyttöön. Voisin maksaa prismareissujen bensat kokonaan, niin osallistuisin oman bensaosuuteni lisäksi näihin reissuihin menevältä osalta auton muihin kuluihin. Tai sitten kävisin taksilla/bussilla siellä Prismassa.

Luultavasti kyllä heivaisin noin idiootin ukon kokonaan, joka alkaa kiristää saadakseen jonkun egonjatkeen. Yksi vaihtoehto on tuo että vaadit että auto on joka toinen päivä sinulle varattu ja mies kulkekoon näinä päivinä bussilla, jos sinä joudut puolet maksamaankin.