Kuinka kestää pitkävihaista nuorta?

Eiköhän se nuori itse itseään vahingoita sillä mykkäkoulullaan, jos muut perheenjäsenet jatkavat elämää normaalisti. jos kiinnitätte huomiota asiaan ja maanittelette teiniä puhumaan, niin vahvistatte teinin valtaa ja hän oppii, että mykkäkoulu on tehokas keino saada muut taipumaan tahtoonsa.

Ehkä voisi ajatella jotain perheneuvolaa vai mitä niitä nyt onkaan teidän paikkakunnalla? Vaikea sanoa tuon kummempaa ilman taustatietoja. Meidän Asperger-poika on uskomattoman sinnikäs, kuulunee "taudinkuvaan", mutta onhan tuo myös ihan tavallinen temperamenttipiirre. Kaiken a ja o olisi varmaan kiinnostua nuoren asioista ja osoittaa, että hän on rakas ihminen, lähestyä häntä hänen kiinnostuksenkohteidensa kautta, ei niin, että mietitään vain, miten hän toimii väärin/hankalasti tms. negatiivista. Kyllä minusta se toimiva vuorovaikutus on kaikkein tärkeintä ja siitä seuraa moni muu asia. (Aspergerin kanssa kontaktia saa hakemalla hakea välillä ja teini-iässä se voi olla muutenkin vaikeaa.) Tsemppiä!

Niin no, kaikki teinit eivät ole vanhempiensa ohjailtavissa olevia lampaita. Hyvää päättäväisyyttä teiniltä.

2 vielä. Niin, noista muista viesteistä tuli mieleeni, että pointtini oli siis se, että kannattaa ehkä purkaa sitä ajattelutapaa, että kuka pitää valtaa ja kuka tottelee, kuka alistuu. Toki vanhempi tekee monia päätöksiä ja omaa valtaa, mutta tuntuu kuin lasten ja nuorten kanssa kaikki lopulta kiteytyy siihen kauhukuvaan, että lapsesta joku tulee tyranni, jos hän saa jotakin extraa. Ei se niin minusta mene. Kyse on ennen kaikkea ihmissuhteesta ja aika harva aikuinen pitäisi rakastavana sellaista suhdetta, jossa toinen yrittää jatkuvasti ja korostetusti pitää sinut ruodussa ilman, että jaksaa kiinnostua sinusta ihmisenä. En tarkoita, että lasten pitäisi saada hillua ihan vapaasti, mutta jos se PAINOPISTE siirrettäisiin pois valtakuvioiden kyttäämisestä ihan tavalliseen, rakastavaan vuorovaikutukseen. Ei se nuori ole mikään monsteri, vaan rakas lapsesi.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se nuori itse itseään vahingoita sillä mykkäkoulullaan, jos muut perheenjäsenet jatkavat elämää normaalisti. jos kiinnitätte huomiota asiaan ja maanittelette teiniä puhumaan, niin vahvistatte teinin valtaa ja hän oppii, että mykkäkoulu on tehokas keino saada muut taipumaan tahtoonsa.

Kyllä se häiritsee kaikkia, kun kaksi perheen jäsentä eivät puhu toisilleen yhtään ja teini mulkoilee. Sisarukset ovat itse sanoneet tämän häiritsevän.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Ehkä voisi ajatella jotain perheneuvolaa vai mitä niitä nyt onkaan teidän paikkakunnalla? Vaikea sanoa tuon kummempaa ilman taustatietoja. Meidän Asperger-poika on uskomattoman sinnikäs, kuulunee "taudinkuvaan", mutta onhan tuo myös ihan tavallinen temperamenttipiirre. Kaiken a ja o olisi varmaan kiinnostua nuoren asioista ja osoittaa, että hän on rakas ihminen, lähestyä häntä hänen kiinnostuksenkohteidensa kautta, ei niin, että mietitään vain, miten hän toimii väärin/hankalasti tms. negatiivista. Kyllä minusta se toimiva vuorovaikutus on kaikkein tärkeintä ja siitä seuraa moni muu asia. (Aspergerin kanssa kontaktia saa hakemalla hakea välillä ja teini-iässä se voi olla muutenkin vaikeaa.) Tsemppiä!

Hänellä ei ole diagnosoitu mitään ja pitkävihaisuus on ollut vasta pari vuotta. Hänen vastauksensa ammattiavusts on joko:"Pidä kallonkutistajas" tai pitkä tuijotus, jota seuraa hidasta pään pudistelua.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Niin no, kaikki teinit eivät ole vanhempiensa ohjailtavissa olevia lampaita. Hyvää päättäväisyyttä teiniltä.

Vanhempasi haluavat sinulle parastasi.

-ap

Vierailija kirjoitti:

2 vielä. Niin, noista muista viesteistä tuli mieleeni, että pointtini oli siis se, että kannattaa ehkä purkaa sitä ajattelutapaa, että kuka pitää valtaa ja kuka tottelee, kuka alistuu. Toki vanhempi tekee monia päätöksiä ja omaa valtaa, mutta tuntuu kuin lasten ja nuorten kanssa kaikki lopulta kiteytyy siihen kauhukuvaan, että lapsesta joku tulee tyranni, jos hän saa jotakin extraa. Ei se niin minusta mene. Kyse on ennen kaikkea ihmissuhteesta ja aika harva aikuinen pitäisi rakastavana sellaista suhdetta, jossa toinen yrittää jatkuvasti ja korostetusti pitää sinut ruodussa ilman, että jaksaa kiinnostua sinusta ihmisenä. En tarkoita, että lasten pitäisi saada hillua ihan vapaasti, mutta jos se PAINOPISTE siirrettäisiin pois valtakuvioiden kyttäämisestä ihan tavalliseen, rakastavaan vuorovaikutukseen. Ei se nuori ole mikään monsteri, vaan rakas lapsesi.

Tässä ei ole kiinni jäätelö tuutista, vaan ihan 13-vuotiaan sääntöjen rikkomusesta, kuten esimerkiksi hänellä oli parikymmentä pulloa viina bileiden jäljiltä, kun tulimme aikaisin.

-ap

Lasu ja huostaanotto. Eiköhän suu taas aukea ja päänpuistelut lopu.

Vierailija kirjoitti:

Lasu ja huostaanotto. Eiköhän suu taas aukea ja päänpuistelut lopu.

Ei nyt ylireagoida. Mitä keinoja lastensuojelu käyttää?

-ap

Katsomalla asioita joskus teinin kannalta. Jokainen on kuitenkin joskus ollut itsekkin teini. Olin itse sekä helppo että vaikea. Tilanteen mukaan nuo hommat menee. Siinä mielessä mulla oli helppoa että jos oli pakko niin sain milloin tahansa tulla taksilla kotiin. Vanhemmat maksoi ja selittää sai kun oli selvinnyt. Käytin sitä kaksi kertaa kun ei muuta kyytiä saatu. Siinä tuli siis kavereita mukana.

Saman teen omille. Missä kunnossa vain saa tulla kotiin. En halua että juovat, eivät ainakaan vielä ole. Kuitenkin saattavat juoda omin luvin ja sitten jos niin käy pitää koittaa suhtautua siihen järkevästi. Kunhan saa teinit kotiin niin katsoo sitten kuristaako vai halaako?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasu ja huostaanotto. Eiköhän suu taas aukea ja päänpuistelut lopu.

Ei nyt ylireagoida. Mitä keinoja lastensuojelu käyttää?

-ap

Keinovalikoiva on hämmentävän yksipuolinen. Melkein kaikkiin ongelmiin suositellaan huostaanottoa. Silti samalla jää vakavia tapauksia ilman huomiota. Pelkästään kiusanteko lasut ovat todellinen ongelma. Jos tietäisin kuka teki vääriä ilmoituksia niin se tyyppi saisi selitellä poliiseille. Eksästä joku tehtaili ilmoituksia. Sanoin sosiaali-ihmisille että jos ei ex tee kohta rikosilmoitusta niin minä teen. Joku laki siinäkin täytyy olla että mitä tapahtuu jos tahallaan tekee aiheettomia lasuja.

Mä olen huomannut että meillä teinillä on oikeasti paha mieli jostain muusta minkä purkaa perheeseen. Usein olen kiertäen ja kaartaen saanut tuon selville viimeistään nukkumaan mennessä joten kun olemme keskustelleet asiasta, on teinikin saanut kiven harteiltaan ja pystyy levollisin mielin käymään nukkumaan. Seuraavana päivänä on taas oma itsensä eli juttelu on auttanut.

En siis missään nimessä jätä lasta yksin huolensa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin no, kaikki teinit eivät ole vanhempiensa ohjailtavissa olevia lampaita. Hyvää päättäväisyyttä teiniltä.

Vanhempasi haluavat sinulle parastasi.

-ap

Vanhempani ovat jo kuolleet, joten syvä hiljaisuus vallitsee joka tapauksessa. Muistan silti edelleen teinivuodet.

Vierailija kirjoitti:

Katsomalla asioita joskus teinin kannalta. Jokainen on kuitenkin joskus ollut itsekkin teini. Olin itse sekä helppo että vaikea. Tilanteen mukaan nuo hommat menee. Siinä mielessä mulla oli helppoa että jos oli pakko niin sain milloin tahansa tulla taksilla kotiin. Vanhemmat maksoi ja selittää sai kun oli selvinnyt. Käytin sitä kaksi kertaa kun ei muuta kyytiä saatu. Siinä tuli siis kavereita mukana.

Saman teen omille. Missä kunnossa vain saa tulla kotiin. En halua että juovat, eivät ainakaan vielä ole. Kuitenkin saattavat juoda omin luvin ja sitten jos niin käy pitää koittaa suhtautua siihen järkevästi. Kunhan saa teinit kotiin niin katsoo sitten kuristaako vai halaako?

Itsekin nuorena uhkailin vanhempiani, mutta kyräily ei kestänyt viikkoa ja parin kerran jälkeen huomasin sen olevan noloa ja lopetin. Kotiin saa tulla, mutta hän suuttui juomien pois kaatamisesta ja siitä tämä alkoi. Joka päivä kuulen jotain kuittailus ja tällä hetkellä se on viime riidasta olevien päivien määrä. Tänäänkin hän sanoi:"38 päivää" ja jatkui mitä oli tekemässä ja olen siis saanut kuulla joka päi vä bileiden jälkeen päivien määrän.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasu ja huostaanotto. Eiköhän suu taas aukea ja päänpuistelut lopu.

Ei nyt ylireagoida. Mitä keinoja lastensuojelu käyttää?

-ap

Keinovalikoiva on hämmentävän yksipuolinen. Melkein kaikkiin ongelmiin suositellaan huostaanottoa. Silti samalla jää vakavia tapauksia ilman huomiota. Pelkästään kiusanteko lasut ovat todellinen ongelma. Jos tietäisin kuka teki vääriä ilmoituksia niin se tyyppi saisi selitellä poliiseille. Eksästä joku tehtaili ilmoituksia. Sanoin sosiaali-ihmisille että jos ei ex tee kohta rikosilmoitusta niin minä teen. Joku laki siinäkin täytyy olla että mitä tapahtuu jos tahallaan tekee aiheettomia lasuja.

Palstalla huostaanotosta on tullut vitsi, joten sitä ehdotetaan kaikkien perheiden ongelmiin.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Mä olen huomannut että meillä teinillä on oikeasti paha mieli jostain muusta minkä purkaa perheeseen. Usein olen kiertäen ja kaartaen saanut tuon selville viimeistään nukkumaan mennessä joten kun olemme keskustelleet asiasta, on teinikin saanut kiven harteiltaan ja pystyy levollisin mielin käymään nukkumaan. Seuraavana päivänä on taas oma itsensä eli juttelu on auttanut.

En siis missään nimessä jätä lasta yksin huolensa kanssa.

Ei tämä etene. Jos saisin tämän selville nukkumaan mennessä en olisi kirjoittanut.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin no, kaikki teinit eivät ole vanhempiensa ohjailtavissa olevia lampaita. Hyvää päättäväisyyttä teiniltä.

Vanhempasi haluavat sinulle parastasi.

-ap

Vanhempani ovat jo kuolleet, joten syvä hiljaisuus vallitsee joka tapauksessa. Muistan silti edelleen teinivuodet.

Luulin, että olet nuori viestin perusteella. Rajat on rakkautta.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

2 vielä. Niin, noista muista viesteistä tuli mieleeni, että pointtini oli siis se, että kannattaa ehkä purkaa sitä ajattelutapaa, että kuka pitää valtaa ja kuka tottelee, kuka alistuu. Toki vanhempi tekee monia päätöksiä ja omaa valtaa, mutta tuntuu kuin lasten ja nuorten kanssa kaikki lopulta kiteytyy siihen kauhukuvaan, että lapsesta joku tulee tyranni, jos hän saa jotakin extraa. Ei se niin minusta mene. Kyse on ennen kaikkea ihmissuhteesta ja aika harva aikuinen pitäisi rakastavana sellaista suhdetta, jossa toinen yrittää jatkuvasti ja korostetusti pitää sinut ruodussa ilman, että jaksaa kiinnostua sinusta ihmisenä. En tarkoita, että lasten pitäisi saada hillua ihan vapaasti, mutta jos se PAINOPISTE siirrettäisiin pois valtakuvioiden kyttäämisestä ihan tavalliseen, rakastavaan vuorovaikutukseen. Ei se nuori ole mikään monsteri, vaan rakas lapsesi.

Tässä ei ole kiinni jäätelö tuutista, vaan ihan 13-vuotiaan sääntöjen rikkomusesta, kuten esimerkiksi hänellä oli parikymmentä pulloa viina bileiden jäljiltä, kun tulimme aikaisin.

-ap

Jos 13-vuotias heiluu humalassa, ei se nyt ehkä ihan tavatonta ole, mutta kyllä minusta selvästi vakavampaa kuin pitkävihaisuus. Voithan ottaa perheneuvolaan tms. yhteyttä ilman, että raahaat teiniä sinne. Kyllä meilläkin tuon Aspergerin kanssa käynnit lääkäreillä ym. ovat pääasiassa sitä, että minä puhun ja nuori murjottaa. Mutta jotain apua tarvitset nyt tuohon, ettei teini luisu ihan huonoille teille ja että saatte vuorovaikutuksen toimimaan. Ei teiniä enää saa varmaan toimimaan asiallisesti ihan sillä, että uhkailee erilaisia rangaistuksilla vaan sillä, että alkaa käyttää omaakin järkeään. Monet lapset ja nuoret nyt vaan ovat sellaisia, että sitä enemmän uhmaavat (kolmevuotiaana heittävät äksät kaupan lattialle, teininä vetävät kännit), mitä enemmän vanhempi koettaa kontrolloida ja kiristää ruuvia. Jotain myönteistäkin kaivataan joskus. Mutta olen kyllä itsekin huomannut tietysti, että pienet lapset pienet murheet, kyllä nuo kuviot teinin kanssa ovat vaan vaikeampia. Jotain tukea ja apua nyt tarvitset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

2 vielä. Niin, noista muista viesteistä tuli mieleeni, että pointtini oli siis se, että kannattaa ehkä purkaa sitä ajattelutapaa, että kuka pitää valtaa ja kuka tottelee, kuka alistuu. Toki vanhempi tekee monia päätöksiä ja omaa valtaa, mutta tuntuu kuin lasten ja nuorten kanssa kaikki lopulta kiteytyy siihen kauhukuvaan, että lapsesta joku tulee tyranni, jos hän saa jotakin extraa. Ei se niin minusta mene. Kyse on ennen kaikkea ihmissuhteesta ja aika harva aikuinen pitäisi rakastavana sellaista suhdetta, jossa toinen yrittää jatkuvasti ja korostetusti pitää sinut ruodussa ilman, että jaksaa kiinnostua sinusta ihmisenä. En tarkoita, että lasten pitäisi saada hillua ihan vapaasti, mutta jos se PAINOPISTE siirrettäisiin pois valtakuvioiden kyttäämisestä ihan tavalliseen, rakastavaan vuorovaikutukseen. Ei se nuori ole mikään monsteri, vaan rakas lapsesi.

Tässä ei ole kiinni jäätelö tuutista, vaan ihan 13-vuotiaan sääntöjen rikkomusesta, kuten esimerkiksi hänellä oli parikymmentä pulloa viina bileiden jäljiltä, kun tulimme aikaisin.

-ap

Jos 13-vuotias heiluu humalassa, ei se nyt ehkä ihan tavatonta ole, mutta kyllä minusta selvästi vakavampaa kuin pitkävihaisuus. Voithan ottaa perheneuvolaan tms. yhteyttä ilman, että raahaat teiniä sinne. Kyllä meilläkin tuon Aspergerin kanssa käynnit lääkäreillä ym. ovat pääasiassa sitä, että minä puhun ja nuori murjottaa. Mutta jotain apua tarvitset nyt tuohon, ettei teini luisu ihan huonoille teille ja että saatte vuorovaikutuksen toimimaan. Ei teiniä enää saa varmaan toimimaan asiallisesti ihan sillä, että uhkailee erilaisia rangaistuksilla vaan sillä, että alkaa käyttää omaakin järkeään. Monet lapset ja nuoret nyt vaan ovat sellaisia, että sitä enemmän uhmaavat (kolmevuotiaana heittävät äksät kaupan lattialle, teininä vetävät kännit), mitä enemmän vanhempi koettaa kontrolloida ja kiristää ruuvia. Jotain myönteistäkin kaivataan joskus. Mutta olen kyllä itsekin huomannut tietysti, että pienet lapset pienet murheet, kyllä nuo kuviot teinin kanssa ovat vaan vaikeampia. Jotain tukea ja apua nyt tarvitset.

Miten perheneuvola toimii käytännössä?

-ap