Teinipoika 13 vee puvussa kesäjuhliin?
Suostuuko teidän teinit? Onko tapana / urpoa? Tuttava antoi pari vuotta sitten hienot ja siistit mustat puvut joista eka alkaa nyt sopia. Mietin että ryhdynkö juhlien tullessa taisteluun vaiko enkö? Oishan se juhlallista...
Kommentit (31)
Kesäjuhliin varhaisteinille musta puku? Ei oikein sovi.
Meillä on tosi harvoin ollut kesäjuhlia, joissa edes aikuisilla olisi tumma puku. Hautajaisiin kehoittaisin lasta laittamaan tumman puvun jos sellainen on sekä lähisukulaisten "hienoihin" häihin. Mihinkään perus naapurin likan rippijuhliin en tummaa pukua laittaisi.
Ihan normaalia. Meillä on miespuolisilla ollut puvut kouluikäisestä lähtien. Pukeutuminen etiketin mukaan kuuluu tapakasvatukseen ja en halua kasvattaa lapsistani juntteja.
Suvussa on yksi perhe joiden 12-vuotiaalla pojalla on edelleen jotkut farkut rippijuhlissa ja häissä ja kyllä ollaan sitä vähän ihmetelty.
Puku on naurettava tuon ikäisellä kersalla.
Aika lailla kiinni siitä, mihin sosiaaliluokkaan katsot kuuluvasi. Ns. ylemmissä sosiaaliluokissa tumma puku on juhlissa ihan normaali asia, wt-porukassa ollaan sitä mieltä, että pieruverkkarit kelpaa kyllä joka paikkaan. Onhan näitä rippijuhliakin, joissa suvun aikuisilla miehillä on farkut ja bändipaita ja rohkeutta nauraa sille, että kirkossa näkevät muuta juhlaväkeä puvuissaan. Omituisen usein pukeutuminen heijastaa muutakin käyttäytymistä.
Minulle tulee kesäjuhla-sanasta mieleen suvullemme tyypilliset kesäjuhlat (sukutapaaminen), joissa uimashortsit on osuvampi asu kuin puku. Lapset ja nuoret kun juoksevat järven ja trampan välillä suuren osan ajasta.
Musta hiostava puku teinille kesäjuhliin? Menetkö itse kesäjuhliin turkki päällä?
Riippunee hieman juhlan laadusta. Omia lapsia ei vielä ole mutta muistaakseni silloin kun itse olin lapsi niin veljelläni oli kyllä aina puvunhousut ja kauluspaita kesäisissä juhlissa (mahdollisesti myös kravatti ja takki eli koko hela hoito) ja itselläni vähintäänkin se hame jollei mekkoa.
Tuli mieleeni että mieheni osti ensimmäisen pukunsa 27-vuotiaana kun alkoi minun kanssani seurustelemaan ja päätyi meidän suvun juhlatilaisuuksiin (mummoni hautajaiset, siskoni ylppärit, serkkujeni häät..). Ihmettelin miten hänellä ei sellaista aiemmin ollut mutta tajusin tämän siinä vaiheessa kun tätinsä tuli sortsit jalassa meidän häihin.
Mikäs siinä, kukin tyylillään enkä paheksu kasvotusten näitä vähän rennommin pukeutuvia. Mutta itse en alentuisi vastaavalle tasolle.
Eipä muuten miehen suvussa ollut tapana lähettää kiitoskorttejakaan esim rippijuhlien jälkeen ja saimme kuulla jälkikäteen hääjuhlamme olleen "pröystäilevä" kun ruokajuomat sekä muut juomat tarjoiltiin laseista eikä suoraan Virosta tuodusta tölkistä...
Palstamammojen pakkomielle mustaa pukua kohtaan on oikeastaan jo koomisen puolella.
Mitään muuta vaihtoehtoa ei koskaan ole, ja se musta ahdistava, hiostava puku on pakko olla jokaisen miehen päällä joka juhlassa, muuten on wt.
Miehet ja teinit, päättäkää itse vaatteistanne, enkä nyt tarkoita sitä, että juhliin mennään hupparissa tai linttaan astutuissa lenkkareissa. Pitäkää päänne.
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia. Meillä on miespuolisilla ollut puvut kouluikäisestä lähtien. Pukeutuminen etiketin mukaan kuuluu tapakasvatukseen ja en halua kasvattaa lapsistani juntteja.
Suvussa on yksi perhe joiden 12-vuotiaalla pojalla on edelleen jotkut farkut rippijuhlissa ja häissä ja kyllä ollaan sitä vähän ihmetelty.
Sitten kun vielä olisi jokin perustelu tälle etiketille ja tapakasvatukselle, muukin kuin "nokun näin se nyt vaan on.".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia. Meillä on miespuolisilla ollut puvut kouluikäisestä lähtien. Pukeutuminen etiketin mukaan kuuluu tapakasvatukseen ja en halua kasvattaa lapsistani juntteja.
Suvussa on yksi perhe joiden 12-vuotiaalla pojalla on edelleen jotkut farkut rippijuhlissa ja häissä ja kyllä ollaan sitä vähän ihmetelty.
Sitten kun vielä olisi jokin perustelu tälle etiketille ja tapakasvatukselle, muukin kuin "nokun näin se nyt vaan on.".
Kulttuuriperimän arvostaminen, hyvät tavat saavat ihmiset näyttämään hyvältä myös muiden silmissä (menisitkö toisille treffeille mielummin mässyttäjän kanssa vai sen kanssa joka sinulle avasin myös oven? Palkkaisitko yritykseesi hänet joka osasi olla puhumatta päälle vai hänet joka kiroili haastattelussa?), elämä on helpompaa kun toistaa samaa toimivaa kaavaa joka juhlassa eikä tarvi joka kerta tehdä aaveelle keskustelua pukeutumisesta...
Vierailija kirjoitti:
Palstamammojen pakkomielle mustaa pukua kohtaan on oikeastaan jo koomisen puolella.
Mitään muuta vaihtoehtoa ei koskaan ole, ja se musta ahdistava, hiostava puku on pakko olla jokaisen miehen päällä joka juhlassa, muuten on wt.
Miehet ja teinit, päättäkää itse vaatteistanne, enkä nyt tarkoita sitä, että juhliin mennään hupparissa tai linttaan astutuissa lenkkareissa. Pitäkää päänne.
Mistä keksit, että tumma puku on ahdistava ja hiostava? Ei tarvitse ostaa sitä halpaa keinokuituista pukua, materiaaleja on vaikka millaisia. Vähän sama kuin ajattelisit leningin olevan kamalin mahdollinen vaate vain sillä perusteella, että sinulla itselläsi on kerran ollut yksi liian pieni polyestermekko.
Ei suostunut minkään väriseen pukuun.
Lyhyt hihaiseen kauluspaitaan ja suoriin housuihin. Pari kertaa on käyttänyt rusettia. Kenkinä uudet tennarit, ei mitään mutasia rönttösiä.
Mun mummo jututti mua lapsen vaatteista. Tuumas, että on se kiva, kun pojillakin on nykyään vaihtoehtoja, ettei aina niitä kuumia, tylsiä pukuja.
Sen jälkeen relasin itsekin. Siisti ja juhlava kuitenkin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia. Meillä on miespuolisilla ollut puvut kouluikäisestä lähtien. Pukeutuminen etiketin mukaan kuuluu tapakasvatukseen ja en halua kasvattaa lapsistani juntteja.
Suvussa on yksi perhe joiden 12-vuotiaalla pojalla on edelleen jotkut farkut rippijuhlissa ja häissä ja kyllä ollaan sitä vähän ihmetelty.
Sitten kun vielä olisi jokin perustelu tälle etiketille ja tapakasvatukselle, muukin kuin "nokun näin se nyt vaan on.".
Kulttuuriperimän arvostaminen, hyvät tavat saavat ihmiset näyttämään hyvältä myös muiden silmissä (menisitkö toisille treffeille mielummin mässyttäjän kanssa vai sen kanssa joka sinulle avasin myös oven? Palkkaisitko yritykseesi hänet joka osasi olla puhumatta päälle vai hänet joka kiroili haastattelussa?), elämä on helpompaa kun toistaa samaa toimivaa kaavaa joka juhlassa eikä tarvi joka kerta tehdä aaveelle keskustelua pukeutumisesta...
Hieman eri asioista kyse noissa esimerkeissä.
Ja jos kerran kulttuuriperimästä on kyse, miksei sitten kansallispuku? Siinä sentään olisi väriäkin.
Ja totta, kaavaa toistamalla, mitään kyseenalaistamatta, elämä on helpompaa, mutta samalla tylsää ja tympeää kuin tumma puku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstamammojen pakkomielle mustaa pukua kohtaan on oikeastaan jo koomisen puolella.
Mitään muuta vaihtoehtoa ei koskaan ole, ja se musta ahdistava, hiostava puku on pakko olla jokaisen miehen päällä joka juhlassa, muuten on wt.
Miehet ja teinit, päättäkää itse vaatteistanne, enkä nyt tarkoita sitä, että juhliin mennään hupparissa tai linttaan astutuissa lenkkareissa. Pitäkää päänne.
Mistä keksit, että tumma puku on ahdistava ja hiostava? Ei tarvitse ostaa sitä halpaa keinokuituista pukua, materiaaleja on vaikka millaisia. Vähän sama kuin ajattelisit leningin olevan kamalin mahdollinen vaate vain sillä perusteella, että sinulla itselläsi on kerran ollut yksi liian pieni polyestermekko.
Musta puku ei nimenomaan ole kesäpuku tai -pukeutumista.
Musta puku on hautajaisvaate tai hovimestarin työvaate.
Teininne ovat tasan varmasti ihan itse muotitietoisempia kuin jumiutuneet palstamammat.
Lisäksi opetatte ne poikanne ja miehenne juuri siihen passausmenttaliteettiin , josta joka jumala käänteessä palstalla ulisette.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstamammojen pakkomielle mustaa pukua kohtaan on oikeastaan jo koomisen puolella.
Mitään muuta vaihtoehtoa ei koskaan ole, ja se musta ahdistava, hiostava puku on pakko olla jokaisen miehen päällä joka juhlassa, muuten on wt.
Miehet ja teinit, päättäkää itse vaatteistanne, enkä nyt tarkoita sitä, että juhliin mennään hupparissa tai linttaan astutuissa lenkkareissa. Pitäkää päänne.
Mistä keksit, että tumma puku on ahdistava ja hiostava? Ei tarvitse ostaa sitä halpaa keinokuituista pukua, materiaaleja on vaikka millaisia. Vähän sama kuin ajattelisit leningin olevan kamalin mahdollinen vaate vain sillä perusteella, että sinulla itselläsi on kerran ollut yksi liian pieni polyestermekko.
Tumma puku on kuuma jo värityksensä takia.
Puvun kanssa on yleensä kerrospukeutumista: aluspaita, kauluspaita (liivi) ja takki.
Olipa mitä kankasta tahansa, niin kesäkuumalla tuossa tulee kuuma.
Mitenköhän palstamammat suhtautuisivat siihen, että miehet päättäisivät naisten juhlapukeutumisesta ja pakottaisivat naiset yhteen , ainoaan "sopivaan" juhlapukeutumisen muottiin? Moniko suostuisi? ; )
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleeni että mieheni osti ensimmäisen pukunsa 27-vuotiaana kun alkoi minun kanssani seurustelemaan ja päätyi meidän suvun juhlatilaisuuksiin (mummoni hautajaiset, siskoni ylppärit, serkkujeni häät..). Ihmettelin miten hänellä ei sellaista aiemmin ollut mutta tajusin tämän siinä vaiheessa kun tätinsä tuli sortsit jalassa meidän häihin.
Mikäs siinä, kukin tyylillään enkä paheksu kasvotusten näitä vähän rennommin pukeutuvia. Mutta itse en alentuisi vastaavalle tasolle.
Eipä muuten miehen suvussa ollut tapana lähettää kiitoskorttejakaan esim rippijuhlien jälkeen ja saimme kuulla jälkikäteen hääjuhlamme olleen "pröystäilevä" kun ruokajuomat sekä muut juomat tarjoiltiin laseista eikä suoraan Virosta tuodusta tölkistä...
Onhan se hienoa , että paheksut vanhemman ihmisen shortseja.
Paheksuitko muiden naisvieraidesi tatuointeja, wt-meikkejä, tissien ja perseen korostamista ja minihameita? Ne tietysti ovat suotavampia kuin hellekelillä miesten epävirallisempi pukeutuminen.
Meillä pojilla on aina ollut juhlissa tumma puku, oli sitä ikää sitten 6 kk tai 16v. Eivät ole koskaan kyseenalaistaneet koko asiaa.