Vauva tähän elämäntilanteeseen?

Pohdin tässä kuumeisesti onko järkevää tehdä vauva (ja onnistuuko se edes..) tähän elämäntilanteeseen. Miehelläni on vauvakuume, joten hänestä se ei ainakaan olisi kiinni.
Olen siis 34-vuotias ja mieheni on 3 vuotta nuorempi. Minulla on lapsi aiemmasta suhteesta, joka on nyt 9-vuotias ja alkaa olla ihan käsittämättömän helppo.. Lapseni isää ei kiinnostanut olla läsnä lapsen elämässä edes silloin kun vielä olimme yhdessä, eli olen käytännössä ollut yksinhuoltaja aivan lapsen syntymästä asti. Ajoittain oli melko rankkaa, ja tuntuu että vihdoin lapsi alkaa olla sen verran iso että osaa ja pärjää jo ajoittain yksinkin.
Olemme olleet mieheni kanssa naimisissa vajaa 6 kk. Taloudellinen tilanteemme on ok, tosin yrittäjänä mieheni on kiinni töissään todella tiiviisti (tiedän tosin että jos lapsi tulisi, hän osallistuisi tämän hoitoon). Itse aloitin tosin vasta uudessa työssä, jossa on vielä koeaikaa jäljellä hiukan vajaa 4 kk.
Nyt pähkäilen, että kannattaisiko sitä vaan jättää ehkäisy pois ja antaa vauvan tulla jos on tullakseen vai pitäisikö tätä jotenkin suunnitella/haluta enemmän? Esikoinen oli vahinko, tosin aivan mahtava sellainen, suurin ilonaihe elämässäni.
Pelottaa ja huolestuttaa, toisaalta mietin että mitä ihmettä stressailen, minulla on ihana aviomies, vakaa elämä ja ikää tulee joka vuosi vaan lisää mikä ei paljon auta ainakaan lapsen hankinnassa myöhemmin.
Mielipiteitä?