Lue keskustelun säännöt.
Tunteiden tarttumisesta ja parisuhteesta. Kun puoliso masentuu, minäkin masennun jne.. Mikä avuksi?
22.05.2017 |
Kun puoliso on iloinen, minäkin huomaan olevani iloinen. Jos häntä ahdistaa (vaikkapa pomonsa tms minuun liittymätön asia) niin ahdistus tarttuu minuun. Jos hän on masentunut, niin sekin tarttuu minuun, samaten innostus jne. Mielestäni ei ole ihan normaalia, että parisuhteessa toisen tunteet tarttuu noin. Ainakin sen on aika väsyttävää, koska miten edes käsitellä (minun) omaa ahdistusta, jos siinä ei ole takana mikään minun elämän ahdistava juttu vaan vain jotenkin puolisosta tarttunut ahdistus. Käyn töissä, lenkkeilen, pidän yhteyttä ystäviini, matkustelen ym, eli elän ihan tavallista elämää, jossa on ns. omia juttuja yhteisten juttujen lisäksi. Silti tunteeni on jotenkin riippuvaisia tuon toisen tunnetilasta. Mikä ihme tähän auttaisi?
Kommentit (9)
Tunteiden tarttuminen on todellinen asia, joka vaivaa etenkin herkkiä ihmisiä. Tuttava- ja asiakaspiirissäni, sekä omassa perheessäni on ihmisiä, jotka nappaavat toisten tunteet todella herkästi, eivätkä aina osaa tehdä eroa omien tunteittensa ja muiden ihmisten tunteiden välillä. Itsekin olen herkkä aistimaan toisten tunnetiloja ja eri paikoissa vallitsevan yleisen tunnelman. Voin melkein vannoa, että vaistoan sen, jos jossain on juuri riidelty.
Tieteellinen selitys löytyy peilisoluista. Aivoistamme löytyy muun muassa tunteiden peilaamiseen erikoistuneita soluja, jotka saavat meidät myötäelämään toisten kokemuksia ja tunteita. Ollessamme vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa, peilisolumme aktivoituvat ja välittävät tietoa tuon toisen henkilön kokemuksista. Aivojemme tunnekeskus saa ärsykkeen ja samaistumme toisen kokemukseen. Hienovaraiseen energiaan ja sen aistimiseen erikoistuneena olen huomannut, että osalla ihmisistä tuntuu olevan suorastaan yliaistillinen kyky havaita toisten tunteita ja ajatuksia.
https://hidastaelamaa.fi/2018/02/tunteet-tarttuvat-suojaa-itseasi-uuvut…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunteet ovat aivojen tarttuva turvaverkko
Hymyile, ja sinulle hymyillään, tietää vanha viisaus. Tutkijatkin ovat havainneet, että tunteet tarttuvat ja saavat eri ihmisten aivot samalle aaltopituudelle. Hymyäkin tarttuvampia ovat negatiiviset tunteet, mutta se on ollut vain hyväksi ihmislajin säilymisen kannalta.
Akatemiatutkija Lauri Nummenmaan mukaan tunteet ovat sosiaalinen ryhmäilmiö.
Asiaa on tutkittu Turun yliopiston PET-keskuksen ja Aalto-yliopiston yhteistyönä.
– Tunteet ovat ihmisten välistä sosiaalista viestintää. Niiden yksi tarkoitus on kertoa toisille ihmisille, miltä meistä tuntuu, mutta myös saada toiset ihmiset tuntemaan samoja asioita.
Aivot ovatkin – kaikessa yksilöllisyydessään – myös laumasieluja.
– Havaitsimme, että ihmisten kokiessa hyvin intensiivisiä, voimakkaita tunteita, heidän aivonsa alkavat kirjaimellisesti tikittää samaa tahtia. Sekä tarkkaavaisuutta että havaitsemista ja aistimista ohjaavat aivokuoren alueet, mutta toisaalta myös tunnekokemuksia tuottavat alueet alkoivat naksuttaa enemmän ja enemmän samaan tahtiin ihmisten välillä, kuvailee Lauri Nummenmaa.
Vaikka telepatiasta ei yhteisessä kokemuksessa olekaan kysymys, ei aivotutkija suhtaudu ajatustenlukuun tiukkapipoisesti.
– Ihan arkipäivän tunnevuorovaikutuksessa tapahtuu sama ilmiö, kun vaikka keskustelemme tai riitelemme toisen kanssa. Voidaan ajatella, että erään sorttisesta telepatiasta siinä on kyse, koska tunteet tarttuvat ilman mitään suoraa piuhaa päästä toiseen! Ne välittyvät eleistä, ilmeistä, liikkeistä ja puheäänestä epäsuorasti, mutta ei siihen mitään ekstrasensorisia mekanismeja tarvita. Ihmiset ovat aika hyviä ajatustenlukijoita. Se ei ole yliluonnollista, vaan itse asiassa hyvinkin luonnollista!
Erityisen tarttuvia ovat negatiiviset tunteet. Tähän on akatemiatutkija Lauri Nummenmaan mukaan useita syitä.
– Jos ajatellaan, että ihmisillä on erilaisia tunneluokkia, kuten vaikkapa suru, pelko, inho ja viha, niin näitä kielteisiä tunteita on lukumääräisesti paljon enemmän. Se on ymmärrettävää, sillä tunteet ovat lajikehityksen myötä muodostuneet turvaverkoksi, ja monet kielteiset tunteet ovat syntyneet suojelemaan tilanteissa, joissa on ensiarvoisen tärkeätä puolustautua tai muuten kuolemme.
Nummenmaa mainitsee esimerkiksi inhon, joka laukeaa haistaessamme tai maistaessamme jotain pilaantunutta, joka voisi olla terveydellemme vaarallista. Viha ja pelko ovat vielä fyysisempiä puolustusreaktioita uhkatilanteissa.
– Jos ei niissä tilanteissa pysty tarkoituksenmukaisesti toimimaan, niin henki lähtee. Myönteiset tunteet ovat enemmänkin käyttäytymistämme motivoivia, saavat meidät tekemään juttuja, joita ehkä emme muuten tekisi.
Tätä taustaa vasten Nummenmaan mukaan on ymmärrettävää, että nimenomaan kielteiset tunteet tarttuvat, sillä niiden on tarkoituskin tarttua.
– Kun joku ihminen huomaa väkijoukossa aseen, niin henkihän saattaa lähteä kaikilta siinä joukossa. Pelko lähtee todennäköisesti hyvin nopeasti siitä yhdestä ihmisestä leviämään, ja paniikki leviää koko väkijoukkoon. Nekin ihmiset, jotka eivät asetta ole alun perin nähneet, tajuavat lähteä pakoon ihan tämän yksinkertaisen leviämisreaktion johdosta. Tunteiden tarttuminen ei rajoitu vain aivoihin, vaan myös kehon asentoihin ja toimintaan, esimerkiksi hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaan. Se on kokonaisvaltainen vaste joka leviää ihmisestä toiseen.
Tuoreilla tutkimustuloksilla ihmisten ryhmäkäyttäytymisestä on akatemiatutkija Lauri Nummenmaan mukaan laajaa merkitystä aivojen toiminnan ymmärtämiselle.
– Tämä paljastaa ihan uusia mekanismeja siitä, miten ihmisen aivot toimivat yhdessä toisten ihmisten aivojen kanssa. Perinteisesti aivotutkimus on keskittynyt yksittäisiin, "eristyksissä" oleviin aivoihin. Tiedämme hämmästyttävän vähän aivojen keskinäisestä vuorovaikutuksesta.
Uudet tutkimusmenetelmät mahdollistavat Nummenmaan mukaan myös sen selvittämisen, kuinka eri ihmisten aivot käsittelevät samoja asioita, joko samalla tai eri tavalla.
– Se on kokonaan uusi asia, jota ei ole pystytty tutkimaan. Sillä on paljon myös kliinisiä sovellutuksia. Kun ymmärrämme, miten ”sosiaaliset aivot” ja tunnejärjestelmät toimivat, pystymme paremmin ymmärtämään myös tunne-elämän häiriöitä, kuten aggressiivista käyttäytymistä tai masentuneisuutta tai ahdistuneisuutta. Tällaisessa perustutkimuksessa ei suoraan tähdätä uusien hoitomuotojen kehittämiseen, mutta tietenkin kaikessa tutkimuksessa on pitkäjänteisenä tavoitteena saada aikaan yleistä hyötyä.
Alla muutamia vinkkejä, joista on apua haastavissa vuorovaikutustilanteissa.
Muista että todennäköisesti reagoit toisen tunteisiin, eivätkä ne ole sinun tunteitasi.
Opettele tulkitsemaan kehonkieltä ja lukemaan sanatonta viestintää. Se auttaa ymmärtämään muita ihmisiä.
Pidä oma kehonkielesi ja äänensävysi rauhallisina, vaikka toinen kiihtyisi. Älä peilaa omalla käytökselläsi toisen käytöstä.
Muista, että sinulla on lupa ottaa aikalisä tai poistua kokonaan epämiellyttävästä tilanteesta (ainakin useimmiten).
Kuvittele että sinulla kasvaa jaloista paksut juuret maan ytimeen saakka ja ympärilläsi on negatiivista energiaa torjuva energiasuojakupu.
Hengitä syvään ja rauhallisesti ja lähetä mielessäsi myönteisiä ajatuksia hankalasti käyttäytyvälle ihmiselle.
https://hidastaelamaa.fi/2018/02/tunteet-tarttuvat-suojaa-itseasi-uuvut…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä huomaan helposti, mutta pystyn blokkaamaan toisten tunteet tarvittaessa. Esimerkiksi kun joku on ilkeä, on kuin laittaisin itseni lasikuvun sisään ja avaan sen, kun kohtaaminen on loppu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoinen kysymys, nosto.