Lue keskustelun säännöt.
Haksahdin pelimieheen ja nyt harmittaa!
22.05.2017 |
Miehen pelailut meni aivan täydestä. Hän oli niin vakuuttava kuin olla ja voi. Uskoin idioottina joka sanan, kaikki ne lepertelyt (jotka eivät menneet yli missään vaiheessa, jotta hälytyskellot olisivat soineet) ja mielikuvien maalailut yhteisestä tulevaisuudesta. Uskoin, että hän olisi oikeasti minusta kiinnostunut. Mutta ei.
Kuvittelin tietäväni ja tuntevani miehet. En ole mikään nuorikko enää, kokemusta on, eikä edes sinisiä silmiä. Väärässä olin ja tulin vedetyksi höplästä. Kylläpä nyt harmittaa. Tunnen itseni hökmöksi, kun annoin miehen hyväksikäyttää minua näin :( Eikö tässä nykymaailmassa voi luottaa enää kehenkään.
Kommentit (41)
Miten pitkään höynäytys sai jatkua? Itse olen huomannut, että iäkkäämmissä on enemmän moraalittomia huijareita ja pelureita; nuoremmat ovat useammin rehtejä ja aidosti ihastuneita. Itsehän tulin viisikympoisen höynäyttämäksi ollessani parikymppinen, kokematon opiskelijatyttö...siis ko. supliikkimies pyöritti useampaa naista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka tyhmä pitää ihmisen olla.
Ohis, mutta mielestäni sillä pelimiehelläkin on vastuu lähimmäisistään. Itse olin täysin kokematon ja neitsyt, kun viisikymppinen pelimies iski mut kesätyöpaikastani. Olin kiltti hissukkamainen, ujo ja epävarma yliopisto-opiskelija ja hän oli duunaritaustainen myyntimies. Ihastuin hänen sanavalmiuteensa ja karismaattiseen olemukseensa...ja niinpä hän siis pyöritti useampaa naista samanaikaisesti.
Olisin halunnut löytää tositarkoituksella elämänkumppanin ja perustaa perheen, niin parhaat vuoteni menivät hänelle tavallaan hukkaan ja odotellessa hänen aloitteitaan ja soittojaan. :/ Mielestäni hänelläkin olisi kyllä ollut vastuuta hieman; olin nimittäin häntä puolet nuorempi ja oikeasti ihan kokematon. :/
Vierailija kirjoitti:
Miten pitkään höynäytys sai jatkua? Itse olen huomannut, että iäkkäämmissä on enemmän moraalittomia huijareita ja pelureita; nuoremmat ovat useammin rehtejä ja aidosti ihastuneita. Itsehän tulin viisikympoisen höynäyttämäksi ollessani parikymppinen, kokematon opiskelijatyttö...siis ko. supliikkimies pyöritti useampaa naista.
Höynäytystä kesti pari kuukautta, aika vähän aikaa siis. Mies oli niin ulkoisesti kuin sisäisestikin kaikkea sitä, mitä miehestä haen. Se oli kyllä "rakkautta ensisilmäyksellä". Hirveästi yhteisiä mielenkiinnonkohteita, aitoa kiinnostusta puolin ja toisin, mainio kemia, huumoria, hellyyttä, ymmärrystä... Luimme suorastaan toistemme ajatuksia. Tarkemmin ajateltuna koko homma oli ehkä liian hyvää ollakseen totta. Mies vaikutti hirveän empaattiselta ja kiltiltä, ei lainkaan kylmältä ja laskelmoivalta pelimieheltä. Siksikin hämmentää, enkö osaa lukea ihmisiä enää ollenkaan?!?
Mies asui omillaan, pyysi kylään jne. Ei voinut käydä mielessäkään, että mies paitsi seurustelee myös pyörittää useita muita naisia minun lisäkseni suhteen rinnalla! Ottaa päähän niin vietävästi. Olenpas tyhmä kun en huomannut mitään. Miten tässä uskaltaa enää kehenkään luottaa, kun aina käy köpelösti. Olen tullut aiemmin petetyksi pitkissä parisuhteissa, että kai sitten olen sopiva uhri pelimiehille. En tiedä.
ap
Kannattaa pyöritellä itse sitä pelimiestä, ja antaa pakit juuri oikeassa vaiheessa - silloin kun pelimies on itsevarmimmillaan. Toimin näin, ja sain pelimiehen vihat niskoilleni. Pelimiehen tunnistaa liian nopeasta lähestymistavasta ja maailmanmiehen elkeistä . Voi, että oli mahtava fiilis niiden pakkien jälkeen! :D ps. Ap, älä jää tuleen makaamaan, uutta miestä kohti vaan!
Ethän sä mitään väärää oo tehny ni älä sure, parempi onni tulevaisuudessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiset! Nyt sitä itseluottamusta kehiin tuolla vapailla markkinoilla! Asettakaa ajalliset ehdot miten etenette, jos mitään ei tapahdu vuosiin, eikä ole edennyt suhteeseen » niin uusi mies kuvioihin. Varattu mies on ehdoton ei..kannattaa oikeasti pyrkiä miettimään onko jotain mitä jätätte toisarvoiseksi. Ajatelkaa enemmän itseänbe ja omia arvojamne ja täyttääkö mies teidän valintakriteerinne,beikä siis niin että heri miehen tavattuanne, niim antaudutte suhteen syövereihin. Opetelkaa tulkitsemaan miestä, kyseenalaistakaa teitä häiritseviä ajatuksia miehen suhteen. Älkää edetkö suhteessa, ennenkuin olette varmoja oikeasti onko kyseessä edes hyvä mies. Ja älkää vaan harrastako seksiä ensitapaamisella! Ei kannata miellyttääkkään ketään!!
Pelimies on valmis seksiin heti. Yksi taktiikkahan on se, mitä hyökkäävämpi mies on lähestymisessä, sitä vähemmän naiselle jää aikaa miettiä mikä on totta. Tämän vuoksi siitä jää huijattu olo. Hyvä mies ei suuna päänä ala ehdottelemaan yhteistä tulevaisuutta, ja rakkauden tunnustuksia latele. Liian itsevarma olemus on myös merkki jostain. Tämä kelle itse annoin pakit, niin tajusin, että hänellä on oikeasti todella huono itsetunto ja ei mitään oikeita arvoja, kaikki esitystä. Ja jutut oli niin sulavia. Todellisuudessa tyyppi oli pelkkä pummi, joka istuu kuppioissa viikot pitkät, ei rahaa..ulkonäköä ehkä, mutta ei sekään riitä jos kaikki on pelkkää pintaa. Eikä kannata myöskään olla liian sinisilmäinen alkuvaiheessa ihmisten suhteen. Kannattaa uskaltaa vaatia. Kyllä hyvä kypsä mies on valmis oikeaan parisuhteeseen, eikä hyvä mies pelaile.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotain vissin häiritsee nuo mun neuvot kun tulee vinkkiä alaspäin, no se ei haittaa yhtään mitään :D mä en jää ainakaan tuleen makamaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ei harmita,että haksahdin pelimieheen...en rakastunut ja vaikka se nyt pyörittää monta naista samaan syssyyn niin emmä jaksa välittää...loppujen lopuksi se tulee sitten kärsimään itse kun ei vaan kykene normaaliin parisuhteeseen,kun me sen entiset naiset olemme jo vakaassa suhteessa vanhuudenpäivinämme.
Pari kuukautta ja mies jo "maalaili mielikuvia yhteisestä tulevaisuudesta"? Tuo jos mikä on hälytysmerkki. Itse en parin kuukauden tuttavuutta edes vielä esittelisi aikuisille lapsilleni tai muille ystäville ja sukulaisille, kyllä suhde on siinä vaiheessa vasta vain kahdenkeskistä tapailua ja tutustumista. Ihastumista siihen pitää tottakai kuulua, ei kai tapailu muuten olisi alkanutkaan, mutta yhteiseen tulevaisuuteen siitä on vielä pitkä matka.
Mutta mitään todellista vahinkoa ei liene tapahtunut, seuraavan ihastumisen kohdalla ymmärrät nauttia tunteesta mutta pitää jalat maassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama homma. Taas. Oon älyttömän varauksellinen miesten suhteen enkä uskalla heittäytyä enää suhteeseen, koska pelottaa ettei se onnistukaan. Ihastuin palavasti mieheen, joka vaikutti kaikin puolin kunnolliselta, oli ihan eri maata mitä yksikään aiemmin. Hellitteli ja pusutteli eikä ollut seksin perässä. Ainakaan minun kanssa, tiedä sitten muista. Elämä oli ihanaa, kunnes yhtäkkiä mies totesi, että nyt on liian vakavaa, heippahei. Oli leperrellyt vaikka mitä ja antanut ymmärtää, että haluaakin vakavaa, mutta sitten vaan kyllästyi ja heitti menemään. Uskoin ihan kaiken mitä minulle syötti ja luulin, et meillä oli tulevaisuus. Lopetti suhteen sanoen, et kyllä meillä vielä voi olla jotain, pitää vaan vähän miettiä.. Se turha toivo mitä antoi oli raukkamaista ja julmaa, kuvitteli varmaan, et uskon ja jään kiltisti oottamaan muuttaakohan mahollisesti joskus mieltään samalla kun pyörittelee muita. Miten ihminen voikin olla näin tyhmä.
Sepä se, kun mieheltä ei tullut mitään lipeviä rakkaudentunnustuksia tai suuria yhteisiä tulevaisuudensuunnitelmia. Pikemminkin hän puhui herkkiä sanomalla mm., että eikö olisikin ihanaa lähteä viettämään kesällä aikaa yhdessä Järvi-Suomeen. Soudeltaisiin ja kalasteltaisiin ja istuttaisiin nuotiolla. Ja kuinka olisi ihanaa käydä marjastamassa yhdessä syksyllä. Ei suinkaan puheita naimisiinmenosta tai lapsista, vaan tällaista kevyttä mielikuvien maalaamista. Siksi se purikin minuun täysin.
Lisäksi mies avautui todella henkilökohtaisista asioista. Sanoi, ettei juuri puhu niistä ihmisille, mutta minulle kuulema on helppo puhua. Paskanmarjat! Oli vaan osa sitä kieroa pelaamista, siltä vähän näyttäisi.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pari kuukautta ja mies jo "maalaili mielikuvia yhteisestä tulevaisuudesta"? Tuo jos mikä on hälytysmerkki. Itse en parin kuukauden tuttavuutta edes vielä esittelisi aikuisille lapsilleni tai muille ystäville ja sukulaisille, kyllä suhde on siinä vaiheessa vasta vain kahdenkeskistä tapailua ja tutustumista. Ihastumista siihen pitää tottakai kuulua, ei kai tapailu muuten olisi alkanutkaan, mutta yhteiseen tulevaisuuteen siitä on vielä pitkä matka.
Mutta mitään todellista vahinkoa ei liene tapahtunut, seuraavan ihastumisen kohdalla ymmärrät nauttia tunteesta mutta pitää jalat maassa.
Selvensin jäljemmin, että millaisista mielikuvista oli kyse. Ei siis mitään hälyttävää, vaan juuri pelimiehen käyttämä taktinen hämäys! Kuvittelin, että tuollaisesta jos mistä erottaisi aidon ihastumisen ja pelaamisen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Pari kuukautta ja mies jo "maalaili mielikuvia yhteisestä tulevaisuudesta"? Tuo jos mikä on hälytysmerkki. Itse en parin kuukauden tuttavuutta edes vielä esittelisi aikuisille lapsilleni tai muille ystäville ja sukulaisille, kyllä suhde on siinä vaiheessa vasta vain kahdenkeskistä tapailua ja tutustumista. Ihastumista siihen pitää tottakai kuulua, ei kai tapailu muuten olisi alkanutkaan, mutta yhteiseen tulevaisuuteen siitä on vielä pitkä matka.
Mutta mitään todellista vahinkoa ei liene tapahtunut, seuraavan ihastumisen kohdalla ymmärrät nauttia tunteesta mutta pitää jalat maassa.
Me viimeisimmän exän kanssa etenimme alkuahdistukseni jälkeen melko nopeasti ja exä alkoi heti intoilemaan hieman liikaa tulevaisuudestamme. Itseäni siis ahdisti ja jarruttelin niitä juttuja. Exä ei kuitenkaan ole mikään pelimies, hän vain ihastui täysillä mutta ei sitten ajatellut ihan täysillä... Eli ei pidä niputtaa kaikkia innokkaita pelimiehiksi.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa pyöritellä itse sitä pelimiestä, ja antaa pakit juuri oikeassa vaiheessa - silloin kun pelimies on itsevarmimmillaan. Toimin näin, ja sain pelimiehen vihat niskoilleni. Pelimiehen tunnistaa liian nopeasta lähestymistavasta ja maailmanmiehen elkeistä . Voi, että oli mahtava fiilis niiden pakkien jälkeen! :D ps. Ap, älä jää tuleen makaamaan, uutta miestä kohti vaan!
Tämä kuulostaa varteenotettavalta kostotoimenpide-ehdotukselta!
ap
Vierailija kirjoitti:
Sama homma. Taas. Oon älyttömän varauksellinen miesten suhteen enkä uskalla heittäytyä enää suhteeseen, koska pelottaa ettei se onnistukaan. Ihastuin palavasti mieheen, joka vaikutti kaikin puolin kunnolliselta, oli ihan eri maata mitä yksikään aiemmin. Hellitteli ja pusutteli eikä ollut seksin perässä. Ainakaan minun kanssa, tiedä sitten muista. Elämä oli ihanaa, kunnes yhtäkkiä mies totesi, että nyt on liian vakavaa, heippahei. Oli leperrellyt vaikka mitä ja antanut ymmärtää, että haluaakin vakavaa, mutta sitten vaan kyllästyi ja heitti menemään. Uskoin ihan kaiken mitä minulle syötti ja luulin, et meillä oli tulevaisuus. Lopetti suhteen sanoen, et kyllä meillä vielä voi olla jotain, pitää vaan vähän miettiä.. Se turha toivo mitä antoi oli raukkamaista ja julmaa, kuvitteli varmaan, et uskon ja jään kiltisti oottamaan muuttaakohan mahollisesti joskus mieltään samalla kun pyörittelee muita. Miten ihminen voikin olla näin tyhmä.
Harmin paikka, kuulostaa erittäin ikävältä käytökseltä miehen puolelta :( Jos hän meni paniikkiin? Ei halunnutkaan sitoutua, vaikka ensin kuvitteli niin?
Vierailija kirjoitti:
Miehen nimen alkukirjaimet JP?
Ei kyllä ole. Onkos sullakin päänvaivana pelimies?
ap
Mulla meni vastaavasta luotto kaikkiin miehiin. Että ennemmin olisin pelimiehille vihainen kuin hyvään uskoville naisille.