Vierailija

http://yle.fi/uutiset/3-9590609

Alla pätkä jutusta, kannattaa ehdottomasti lukea kokonaan!

"Kuurne kertoo tehneensä pitkään töitä velvollisuudesta. Hän työskenteli sisustusalalla ja viimeiseksi myymäläpäällikkönä sekä myyjänä. Alalle hän oli hakeutunut muiden ihmisten vaikutuksesta kuuntelematta itseään. Masennus ja burn out veivät hänet lopulta sairauslomalle.

– Melkeinpä kaikki odotukset tai edes ajatus, että joku odottaa minulta jotain, olivat liikaa. Voin huonosti. En nauttinut siitä. Hain itsestäni rohkeutta tehdä juuri sitä, mitä itse haluan, vaikka en tienaisi niin paljon.

Kuurne suhtautui vielä vuosia sitten asioihin siten, että hänen täytyi täyttää muiden odotukset ennen kuin omansa. Hän asetti perheen itsensä edelle, eikä nauttinut työstään.

– Sain itseäni kasaan ja ajattelin, että nyt lähden kokeilemaan ja suuntautumaan siihen, mitä oikeasti haluan tehdä.

Kuurne uskoo, että ihmiselle sopii paremmin työ, joka on fyysistä. Hän puhuu 50–60-luvuista, jolloin ulkotöitä tehtiin enemmän. Sellaisella alalla hän halusi itsekin olla ja päätti opiskella kevään 2014 jälkeen puutarhuriksi. Tänä keväänä hän perusti yrityksen."

Voin itse niin samaistua jutussa esille nousseisiin ajatuksiin. Olen aivan lopussa, vaikken ole vielä edes kunnolla työelämässä. Olen aina inhonnut kiirettä ja kestänyt huonosti painetta, ja vuosi vuodelta tuntuu aina vain enemmän siltä, etten sopeudu tähän yhteiskuntaan. Perheessäni ja lähipiirissäni arvostetaan koulutusta, uraa, omaisuutta ja saavutuksia, ja siksi usein häpeän omia ajatuksiani ja salaisia haaveita rauhallisesta elämästä maaseudun ja luonnon rauhassa.

  • ylös 13
  • alas 0

Kommentit (7)

Vierailija

Voin vain kuvitella kuinka moni löytäisi rauhan, jos tekisi ja eläisi sellaista elämää mitä itse haluaa, ei sitä mitä muut tai yhteiskunta haluaa.

-arnoldi

  • ylös 14
  • alas 0
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Mulla on ihan samanlaisia fiiliksiä! Tuntuu etten vastaa ollenkaan sitä mitä multa odotetaan. Oon korkeasti koulutettu, suorittanut kaksi korkeakoulututkintoa, mutta en siksi että haluaisin menestyä vaan siksi että tykkään opiskelusta ja oon sillä tavalla "kirjaviisas". Mutta työelämä... välillä oon niin ahdistunut siitä. En todellakaan ole laiska, mutta kestän aika huonosti stressiä, kiirettä ja painetta, just niinkun sanoit. Oon miettinyt että kouluttaisin vielä johonkin fyysiseen työhön.. semmonen ehkä kuitenkin sopis mulle paremmin. Ja haaveilen isosta talosta järven rannalla, jossa ois omaa rauhaa.

Vierailija

Samoja ajatuksia herännyt itsellä viime vuosina. Olen löytänyt luonnosta uuden jaksamisen lähteen ja alkanut keskittymään enemmän siihen, millainen juuri minä olen, mitä tarvitsen ja haluan (ja ne asiat ovat todella kaukana siitä, mitä media syöttää ja mitä ovat vaatimukset muiden taholta). Alan vaihdosta vasta haaveilen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Samoja ajatuksia herännyt itsellä viime vuosina. Olen löytänyt luonnosta uuden jaksamisen lähteen ja alkanut keskittymään enemmän siihen, millainen juuri minä olen, mitä tarvitsen ja haluan (ja ne asiat ovat todella kaukana siitä, mitä media syöttää ja mitä ovat vaatimukset muiden taholta). Alan vaihdosta vasta haaveilen.

Sama juttu, olen aiemmin itsekin ainakin jollain tasolla uskonut tutkintoihin, uraan ja tiettyjen asioiden saavuttamiseen ja menestymiseen, siksi onkin vähän hämmentävää löytää itsensä tilanteesta, jossa huomaakin kyseenalaistavan monet mukamas tärkeiksi arvottamansa, yhteiskunnallisesti hyväksyttävät asiat. Ja kun on aina ollut melko mukautuvainen, kiltti ja hyvin "massan mukana menevä" niin ei ainakaan vielä löydy rohkeutta tehdä mitään suuria muutoksia...

-AP

Vierailija

Minä olen menettänyt kykyni nauttia luonnosta, kun sielläkään ei pääse eroon ihmisistä vaan on oltava varuillaan ettei kukaan näe. 

Vierailija

Sepä se, mitä vanhemmaksi tulee niin ainakin itse sitä vähemmän arvostan noita yhteiskunnan ja muiden pitämiä asioita. Tuo rahan, materian palvominen ja statushuoraaminen joka asiassa on vain sairasta eikä se tuo onnea, rauhaa vaan koko elämä on pelkkää loputonta suorittamista.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla