Mitä ajattelisit, jos tapaamasi mies kertoisi asuvansa edelleen ex-vaimonsa kanssa samassa asunnossa?

Eivät ole eronneet. Itse nuorempana tutustuin itseäni vanhempaan mieheen, joka kertoi heti avoimesti, että hänellä on pieni lapsi, mutta ovat eronneet, lapsi vahinko jne. Siis minä oikeasti varmistin, että ovat eronneet ja sanoin, että en lähde rikkomaan kenenkään perhettä. Tapailtiin ja sitten paljastui, että asuivat yhä yhdessä, koska lapsi. Tämä paljastui, kun soitin miehelle (siihen aikaan oli lankapuhelimet vielä) ja nainen vastasi siellä puhelimeen. Tenttasin miestä sen jälkeen ja hän selitteli, että talo on vasta rakennettu, ei voi myydä vielä jne. En uskonut, mies soitteli ja pyyteli yhä tapaamaan. Vannoi, että on muuttanut pois ja ovat nyt puhuneet eron selväksi. Oli kuulemma niin rakastunut minuun, ettei pystynyt edes töitä tekemään.

Juttu loppui siihen, kun satuimme yhtä aikaa kesätapahtumaan ja hän oli siellä 'perheineen'. Oli jätkä valehdellut koko eron. Tai unohtanut kertoa siitä avovaimolleen. Muutaman lasin juoneena kävelin ihan pokkana heidän luokseen, esittelin itseni naiselle ihan kätellen ja kerroin, mitä ukko oli puuhannut ja minulle kertonut erosta ja muusta. Lähtiessä totesin miehelle, että turha soitella enää perään, minä en kenenkään perhettä riko ja valehtelijoiden kanssa tee mitään. Tämä kaikki tapahtui noin kuukauden sisällä, onneksi.

Vierailija kirjoitti:

Soita sille vaimolle ja kysy tietääkö hän olevansa "ex"?

Ehkäpä ei.

Se tapaus jonka minä tiesin ei ollut muistanut kertoa vaimolleen ja lastensa äidille tämän olevan ex. Olikin sitten vähän hämmentävä puhelu, kun tyttöystävä soitti esittäytyäkseen ja selvisi, että miehen status olikin vähän muuta kuin mitä oli useamman vuoden ajan (!!!) jollain ihmeen ilveellä pystynyt uskottelemaan. Rakastunut ihminen voi selvästi olla todella sokea. Ap, älä sinä ole.

Kuulostaa epätoivoiselta tilanteelta,ja toivon ettei ap ryhdy pelastamaan sankariprinssiä. Tällaisia järjestelyjä on ihan oikeasti.

Voi olla tottakin, jos ukko manipuloivaa sorttia ja nainen tyhmän kiltti ja vielä toiveikas. Ukko odottelee mukavasti sopivan uuden naisen löytymistä palveluiden ääressä ja muuttaa sitten lennosta seuraavan naisen luo ilman ikäviä välivaiheita, kuten oman asunnon hankkimista.

En uskoisi että mies on oikeasti eronnut enkä jäisi ottamaan selvää totuudesta. Se tapailusuhde päättyisi siis siihen.

En ymmärrä kommentoijia. Minua ei ainakaan haittaisi tällainen järjestely. Yhtään. Asunnothan on erit eli missä ongelma? Exäkin on ihan tavallinen ihminen varmaan.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä kommentoijia. Minua ei ainakaan haittaisi tällainen järjestely. Yhtään. Asunnothan on erit eli missä ongelma? Exäkin on ihan tavallinen ihminen varmaan.

Miten niin eri asunnot?

Mun mies yritti tuota. Ensin halusi eron,ehdottomasti, ei mitään parisuhdeterapiaa tai selittelyä. Sitten ilmoitti, että asuntoa on turha myydä, koska hän haluaa, että pojalla on ehjä koti.Sen jälkeen sanoi, että koska minä (vaimo) joka tapauksessa pesen lapsen ja omat pyykkini, niin tietty siinä samassa hoituvat hänekin pyykkinsä ja tietenkin hän saa omassa kodissaan syödä jääkaapista, mitä haluaa. Mies sai raivarin, kun hankin uuden asunnon kysymättä häneltä lupaa.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä kommentoijia. Minua ei ainakaan haittaisi tällainen järjestely. Yhtään. Asunnothan on erit eli missä ongelma? Exäkin on ihan tavallinen ihminen varmaan.

Jos asuvat samassa asunnossa edelleen eronkin jälkeen,niin eivät asu eri asunnoissa eri osoitteissa!

Lue AP:n aloitus!

Minä aloin tapailla miestä joka sanoi että on eronnut, mutta exä ei ole vielä muuttanut pois, koska etsi vielä asuntoa. Asuivat eri makkareissa.

Tämä oli totta koska kävin miehen luona. En kuitenkaan alkanut seurustella ennen kuin kuukauden päästä, kun exä oli oikeasti muuttanut tavaransa pois. Seurustelimme pari vuotta, kunnes laitoin poikki.

Ap:n tapauksessa en usko että mitään eroa on tulossakaan, vaan on vakiintunut tilanne, eikä mikään ero.

Kyselisin tilanteesta ja luulen, että aika nopeasti saisin selville minkälainen ratkaisu oikeasti olisi. Jos tilanne olisi se, että heillä on ero ja he asuvat yhdessä niin kauan, että toinen saa vaikka remontin valmistumaan uudessa asunnossaan, niin ok, voisin ehkä miettiä tilannetta. Toisaalta silloin taas ero olisi niin tuore, että mies ei olisi sitä edes käsitellyt ja laastariksi en alkaisi.

Eli mitä todennäköisimmin valintani olisi se, että en lähtisi tuohon soppaan mukaan. En edes tiedä mikä roolini siinä sopassa oikein olisi. Olisinko vain toisen naisen asemassa reikänä ja mies menisi aina yöksi perheensä luokse vai miten ihmeessä mies ajatteli suhteen järjestyvän?

En edes miettisi tällaista miestä tuon tiedon jälkeen. Tottakai ymmärrän, että lapset ovat vanhemmilleen tärkeitä, mutta miksi erota jos välit vanhemmilla ovat hyvät? Jos vanhempien välit ovat huonot, niin aikuisten on paras elää toisistaan erossa, niin lasten ei tarvitse kärsiä heidän välisestä eripurasta. Jos taas vanhemmat pärjäävät hyvin yhdessä, niin miten ero käytännössä näkyy?

Tuskimpa mies muistanut kertoa vaimolle että se on nyt sitten ex. Näitä sikoja näyttää olevan enemmänkin liikkeellä.

Mies etsiköön toisen, minä jatkaisin matkaa.

Minun mies teki tuon tempun. Toinen nainen roikkui naimisissa olevassa miehessä vuoden päivät ja ottivat loma-asuntomme kutupaikaksi. No ero siitä sitten tuli. Mies katuu nyt kun menetti lapset ja ikävöi minuakin. Meillä ei ollut mitään kummempia ongelmia.

Meillä mies on oikeasti eronnut ja vapaa, mutta asumme yhdessä, kunnes ostamani asunto valmistuu. Olisi älytöntä alkaa maksamaa isoa vuokraa odotteluajasta. Ja miehellä on antaa naisystävilleen arvioitu päivämäärä, milloin asuntoni valmistuu ja muutan lapsien kanssa. Lapset tulevat kuitenkin jatkossa asumaan nykyisessä kodissa viikko-viikko systeemillä. Lapsia ajatellen sovimme tämän järjestelyn, vaikka ei ihanteellinen olekaan. Mutta heillä on nyt omat huoneet ja sitten tulee mun luokse omat huoneet. Ei mitään välivaihetta että 7 kuukauden ajan on äidin väliaikaisessa vuokra-asunnossa jokin jaettu huone.

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies on oikeasti eronnut ja vapaa, mutta asumme yhdessä, kunnes ostamani asunto valmistuu. Olisi älytöntä alkaa maksamaa isoa vuokraa odotteluajasta. Ja miehellä on antaa naisystävilleen arvioitu päivämäärä, milloin asuntoni valmistuu ja muutan lapsien kanssa. Lapset tulevat kuitenkin jatkossa asumaan nykyisessä kodissa viikko-viikko systeemillä. Lapsia ajatellen sovimme tämän järjestelyn, vaikka ei ihanteellinen olekaan. Mutta heillä on nyt omat huoneet ja sitten tulee mun luokse omat huoneet. Ei mitään välivaihetta että 7 kuukauden ajan on äidin väliaikaisessa vuokra-asunnossa jokin jaettu huone.

Tuo on ihan ymmärrettävä tilanne, mutta se onkin eri asia, on teistä kumpikaan vielä valmis uuteen suhteeseen. Jos olette yhdessä olleet vaikka 10 vuotta, niin en usko, että puolisen vuotta oikein riittää irrottautumaan tästä suhteesta kokonaan varsinkin kun vielä yhdessä asutte. Tottakai olette voineet tehdä eroa jo kauan, mutta silti olisin hyvin varovainen uuden suhteen kanssa. En haluaisi terapeutiksi, vaan ystäväksi ja elämänkumppaniksi.

Myöskään lapsille ei varmasti olisi mukavaa selitellä, että äiti/isi ei nyt ole viikkoon asunut kotosalla kun äidillä/isillä on ystävä muualla, joten paras olisi aloittaa kunnon parisuhde vasta kun on omillaan kokonaan.

No mun vanhemmat asuivat yhdessä pitkään ilman minkäänlaista parisuhdetta, ja avioeron jälkeenkin vielä asuivat. Miten onnistui? Eivät olleet juuri koskaan yhtäaikaa kotona. Omat huoneetki niillä oli. Äitini muutti sitten pois kun tapailemansa miehen kanssa juttu vakavoitui ja hänen luokseen siis muuttikin. Eivät treffanneet meillä kotona.