8-vuotias ei siedä sisarpuolensa lasta.
Olen ollut avoliitossa Markon* kanssa vuodesta 2004 ja tällä on edellisestä pitkästä liitosta 4 lasta, jotka ovat jo lentäneet pesästä. 2009 meitä siunattiin pienellä pojalla. Vastoin odotuksiani, tuolloin 15-vuotias tytärpuoleni otti uuden tulokkaan vastaan hyvin ja hoitikin velipuoltaan paljon, kunnes 21-vuotiaana muutti miehensä perässä toiseen maahan.
Alkuvuodesta 2017, tytärpuolelle syntyi esikoinen, jota luonnollisesti ollaan käyty ihastelemassa. Etenkin Marko on aivan lumoissaan ensimmäisestä lapsenlapsesta, ja ihmekö tuo.
Ongelmana on 8-vuotias poikamme Leo*, joka on muuten aivan ihana, reipas ekaluokkalainen. Ainut vaan, ettei hän voi sietää uutta tulokasta. Kokee, että "Uusi vauva on syrjäyttänyt hänet" ja, että "Kohta meillekin tulee vauva, eikä häntä muista kukaan!"
Tytär, Veronica* on tulossa pidemmälle vierailulle nyt toukokuussa ja isänsä on lupautunut majoittaa tämän ja vauvan meille. Tuntuu pahalta ja ärsyttää, kun Leo jatkuvasti mollaa sisarensa vauvaa. Ymmärrän, että 8-vuotias on samaan aikaan pieni ja iso.
En vaan jaksaisi jatkuvasti kinata kyseisestä aiheesta pojan kanssa. Pidän lapsista ja mielelläni katson muiden sukulaislasten perään. Näiden kanssa ei ole mitään ongelmaa, Leo leikkii ja huomoi serkkujaan tasavertaisesti. Mutta auta armias, kun puhe siirtyy Veronican vauvaan, poika käyttäytyy huonosti ja pyrkii kiristämään meitä (huonolla menestyksellä tosin..)
Sisar on aiheesta pahoillaan, enkä itsekään jaksa tätä enää kauaa. Kohtalotovereita?
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Roskaväen ongelmia. Ydinperheissä ei tuollaisia ongelmia ole, aivan järkyttävää lapsen kannalta, että isän menneisyyden virhehankinta tulee äpäröineen hänen kotiinsa loisimaan. Pistä mies koville, joko vierailu perutaan tai sinä ja poika muutatte pois.
Mikä ihmeen virhehankinta??? Onhan lapset aina vanhemmilleen rakkaita vaikka parisuhde olisi päättynyt eroon. Tytöllä ja lapsenlapsella on täysi oikeus olla isän/vaarin luona. Miksi eronneen pitäisi hylätä lapsensa??? Lapsi on eri asia kuin ex-vaimo.
Kyllähän jokainen eroon päättyneeseen suhteeseen väsätty kakara on virhehankinta ja nykyisen perheen ei pitäisi joutua kärsimään niiden olemassaolosta. Toki saa isä olla, mutta sen verran pitäisi perhettään kunnioittaa, että pitää ne muiden akkojen vääntämät kakarat poissa silmistä.[/
Hei kamalaa mitä ajattelua. Minun lapseni on äärettömän kaunis ja todellakin arvokas isälleen vaikka olemme eronneet. Uuden vaimon kanssa tuskin tulee lapsia ja naisen lapset on rehellisesti sanottuna rumempia mutta eihän ne erot yleensä ulkonäköseikkoihin liity. Isä varmaan tulee katsomaan ne missikisatkin tulevaisuudessa kunhan meidän aito eloveenatyttömme kasvaa.
Kioskikirja tai joku muinaisen Reginan juttu mulla tuli aloituksesta mieleen. Kaukana laudatur-tasosta, hätinä lubenter. Keskieurooppalaisissa juorulehdissä on juuri tuollaisia nimillä koristeltuja tarinoita, lopussa aina huomautus, että nimet on muutettu.
Vierailija kirjoitti:
Kioskikirja tai joku muinaisen Reginan juttu mulla tuli aloituksesta mieleen. Kaukana laudatur-tasosta, hätinä lubenter. Keskieurooppalaisissa juorulehdissä on juuri tuollaisia nimillä koristeltuja tarinoita, lopussa aina huomautus, että nimet on muutettu.
Voi anteeksi, etten halua paljastaa oikeita nimiämme :).
-AP.
Kuule, meillä melkein sama tilanne. Ja kyllä, tämä "meidän Leo" inhosi siskonsa vauvaa kovin. Mustasukkaisuutta? No, ehkä vähän. Osittain myös sitä, että vauva oli tylsä ja vielä 1-vuotiaanakin räpelsi kaikkea mahdollista. Nyt vauva on 5-vuotias ja "Leo" 11-vuotias (heillä vaan 6 vuotta ikäeroa) ja Leo tykkää tuosta "vauvasta". Leikkii mielellään sen kanssa paremman puutteessa. Semmoisena varakaverina menee välillä, kuten pienemmät usein on varakavereita. Ja haluaa "vauvan" yökylään. "Vauva" palvoo Leoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
voi olla kun tapaa vauvan ja siskonsa joka antaa myös hänelle huomiota tilanne rauhoittuu
Minkä siskon? Sisarpuolestahan tässä oli kyse, Leolla ei ole yhtä ainutta siskoa tai veljeä, pelkkiä puolikkaita vaan.
Samasta isästä ollaan sisaruksia.
Olen aika lailla hämmentynyt. Miksi ihmeessä joku vauva on jatkuvasti puheenaiheena jopa siten, että siitä tulee 8v:lle paha mieli? Minulla on 9v kuopus ja 3 kk ikäinen lapsenlapsi (äitinsä on jo 25v), mutta ei meillä lapsenlapsesta puhuta päivittäin ja mietitä, kuka siitä tykkää ja kuka ei.
Vierailija kirjoitti:
Olen aika lailla hämmentynyt. Miksi ihmeessä joku vauva on jatkuvasti puheenaiheena jopa siten, että siitä tulee 8v:lle paha mieli? Minulla on 9v kuopus ja 3 kk ikäinen lapsenlapsi (äitinsä on jo 25v), mutta ei meillä lapsenlapsesta puhuta päivittäin ja mietitä, kuka siitä tykkää ja kuka ei.
Usko tai älä, vauvasta ei edes puhuta niin paljon, kun annan ehkä tekstissä ilmetä. Ja on ihan luonnollista, että uudesta tulokkaasta puhutaan. Puhuttiin mekin Leosta, jopa enemmän, koska kyseessä oli minun esikoinen ja olin myöskin melko vanha ensari (38v)
-AP.
Vierailija kirjoitti:
Missä tytön äiti asuu?
Ruotsissa, samassa kaupingissa, kuin tyttö perheineen.
-AP.
Oletko puhunut "Leon" kanssa, ap?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
voi olla kun tapaa vauvan ja siskonsa joka antaa myös hänelle huomiota tilanne rauhoittuu
Minkä siskon? Sisarpuolestahan tässä oli kyse, Leolla ei ole yhtä ainutta siskoa tai veljeä, pelkkiä puolikkaita vaan.
Samasta isästä ollaan sisaruksia.
Ei todellakaan olla. Ainoastaan samoista vanhemmista ollaan sisaruksia, muista virityksistä puolivillaisia mitälie sisaruksia.
Kiva kuulla, että on olemassa sellaisia äitipuolia, jotka oikeasti välittää :).